Kirjoitukset avainsanalla Arki

 

Minä en todellakaan ole aamuihminen. Jos saisin, valvoisin puolille öin ja heräisin aamulla yhdeksän maissa. Se olisi minulle ihanteellinen rytmi, luulisin ainakin. Silloin ei ehkä aamulla olisi väsy ja illallakin saisi valvoa ihan niin pitkään kuin huvittaa.

Kolmen pienen lapsen kanssa tämä ei tietenkään ole mahdollista. Varsinkaan kun koulu alkaa neljänä aamuna kello 8.15 ja yhtenä tasan yhdeksältä, samoin kuin pienempien lasten kerho. Mieluusti olisin niihin aikoihin vielä unten mailla. Nykyään lapsetkin saattavat nukkua kahdeksaan, jos heitä ei tarvitse herättää. Joskus jopa pidempäänkin!

Ensimmäisinä vuosinaan lapset ovat heränneet joka aamu kuuden maissa tai ennenkin, mutta nyt kun pieninkin on jo yli kolmevuotias, ovat he alkaneet nukkua aamulla. Aamu-unisen äidin ja lasten kannalta tämä olisi ihanaa, jos tosiaan koulu ja kerho eivät alkaisi niin aikaisin. Koulu- ja kerhomaailma kyllä suosivat aamuihmisiä, pakko myöntää!

Minulle aikaisin herääminen on kamalan vaikeaa. En vain jaksaisi herätä. En käytä torkkua vaan herään silloin kun kello herättää, sillä torkku vain vaikeuttaa heräämistä. Sen kanssa joutuu heräämään monta kertaa uudestaan. Aina kun on päässyt uneen, taas on herätys. Kamalaa!

Herään aina mahdollisimman myöhään. Niin, että juuri ehdin tehdä kaikki hommat ennen koululaisen laittamista koulumatkalle ja kerholaisten viemistä kerhoon. Pakko myöntää, että niinä aamuina kun herätän itseni aikaisemmin kuin normaalisti, ovat aamut mukavempia. Minulla ei ole niin kamala kiire ja ehdin esimerkiksi syödä kunnon aamupalan.

 

 

Aamut tosiaan ovat mukavempia kun ehtii tehdä kaiken rauhassa, mutta se herääminen. Se on kamalaa. Väsyttäisi niin paljon, etteivät silmät pysy auki ensimmäiseen puoleen tuntiin. Kasvojen pesu kylmällä vedellä, lasi vettä ja kuppi kahvia auttavat hieman, mutta väsy kolkuttaa silti takaraivossa. Kadehdin sohvalla lenkin jälkeen nukkuvaa koiraa ja tekisi mieli tehdä samoin.

Kadehdin myös niitä ihmisiä, jotka oikeasti mielellään heräävät aikaisin ja nauttivat aamiaisensa kaikessa rauhassa ennen kuin muut heräävät. Tai mikä olisikaan parempi tapa aloittaa päivä kuin tekemällä jooga ihan heti aamutuimaan. Mutta sitä ennen täytyisi nousta ylös sängystä ajoissa ennen muita.

Itse nautin aamujen sijaan illoista. Nautin kun saan olla omassa rauhassa ja syödä illallista miehen kanssa kaksin. Nautin siitä, että minulla on omaa aikaa tai, että meillä on kahdenkeskeistä aikaa. Saatanpa tehdä sen joogankin vasta illalla lasten mentyä nukkumaan, jos en ole päivällä sitä kerennyt tehdä.

Illat ovat minulle yhtä tärkeitä kuin aamut aamuihmisille. Nautin, jos saan valvoa myöhään eikä ole kiirettä. Nautin iltojen pimeästä tunnelmasta ja vuodenajasta riipuen joko takkatulesta tai ilta-auringosta. On ihanaa kun lapset nukkuvat rauhallisesti alakerrassa ja itsellekin väsy hiipii pikkuhiljaa. Illalla saan usein myös vielä töitä jonkin verran tehtyä, jos iltapäivällä en ole kaikkea ehtinyt.

 

 

Katson joka ilta kaiken valmiiksi seuraavaa aamua varten ja on ihana mennä nukkumaan oikein väsyneenä! Iltavirkkuna olemisessa ei ole muuten mitään vikaa, mutta kuten jo mainitsin, koulumaailma kyllä on tehty aamuihmisiä ajatellen. Ja toki yleensä myös työelämäkin! Minun tapauksessani työt keskittyvät iltapäiviin, iltoihin sekä viikonloppuihin eikä kellonajalla ole väliä.

Tässä elämänvaiheessa olisi helpompaa olla aamuvirkku. Ei tarvitsisi väkisin kammeta itseän joka aamu ylös eikä toisaalta lapsiakaan tarvitsisi herättää, jos hekin olisivat aamuvirkkuja. Meillä kaikki kolme lasta ovat ensimmäiset vuotensa olleet hyvinkin aamuvirkkuja ja nyt vasta ehkä vuoden verran meillä on saatettu nukkua aamuisin jopa puoli yhdeksään. Joskus myöhempäänkin.

Vaikka meillä herättiinkin ainakin seitsemän vuotta putkeen viideltä, kuudelta tai viimeistään puoli seitsemältä, ei minusta silti tullut aamuihmisistä. Herkkäuniseksi olen kyllä lasten myötä tullut, mutta aamuvirkuksi en. Haluaisinkin kuulla kokemuksista, jos joku teistä on oikeasti oppinut aamuihmiseksi? Tuleeko se nykyään ihan luonnostaan ja nautitko nyt aikaisin heräämisestä?

Ihanaa viikkoa kaikille!

 

-R

 

Kommentit (3)

Torey
1/3 | 

Mä oon aina ollut iltavirkku, aamun torkku.

Kyllä oli aikoinaan ihan oma juttunsa viedä esikoinen hoitoon 6 aikaan, jotta itse ehdin avaamaan päiväkotia/aamukerhoa. Olin ihan silmät ristissä aamun. 😅

Mä olen jo pari vuotta hokenut sitä, miten ihanaa joskus on kun molemmat lapset ovat koulussa ja niin isoja, että hoitavat aamulla itse itsensä valmiiksi! Silloin, vaikka itse menisi aikaisin töihin, riittää kun saa itsensä valmiiksi. Eikä niin, että heräät kukonlaulun aikaan laittamaan ensin itsesi ja sitten kaksi lasta valmiiksi! Ei ole aikaiset aamut mun juttu!

https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/11/04/ystavista/

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kuulostaa tutulta! 😅 Ei ne vaan tunnu mullekaan sopivan vaikka kuinka on harjoiteltu. Meillä oli joskus vaihe, jolloin esikoinen heräsi joka aamu viideltä. Se oli ihan kamalaa tälle aamutorkku-äidille! Onneksi se meni ohi. 😊

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Syksy on taas saapunut kaikkine kiireisine aamuineen ja harrastusaikatauluineen. Kiire puskee päälle ja ensimmäiset hermoromahduksetkin on taidettu jo saada. 

Meidän arkeen on tullut pieniä muutoksia, sillä pieninkin lapsista on alkanut käydä kerhossa omasta halustaan. Koululainen on päivät koulussa, keskimmäinen kerhossa kolmena päivänä ja pieninkin sitten kaksi kertaa viikossa. Tämä on mahdollistanut minulle töiden tekemisen kahtena aamupäivänä viikossa ja se taas vähentää arki-iltojen ja viikonloppujen työmäärää.

Kaikki arjen oravanpyörän mukanaan tuoma stressi saattaa välillä uhmakiukkujen ja muiden jännitysitkujen kanssa tuntua musertavalta ja ahdistavalta, mutta yritetään ajatella positiivisesti ja nauttia kaikesta ihanasta. Onni rakentuu oikeasti pienistä arjen palasista!

 

 

Viime päivinä olen huomannut, että onneni on tehty:

  • Siitä, että minä ja läheiseni olemme terveitä. Tämä on se kaikkein tärkein asia!
  • Arjen pienistä iloista. Yhdessä leikkivät lapset tai valmiiksi tehty aamupala ja onnen hetki on taattu!
  • Siitä kun hellyydenkipeä koiranpentu tunkee väkisin syliin. Koiran pehmeän turkin silittely on onnellisuusterapiaa parhaillaan!
  • Onnea hihkuvasta kerholaisesta häntä kotiin hakiessani! Ihan mieletöntä, että nyt jo muutaman viikon jälkeen alkaa kerhoon meneminen olla mukavaa eikä enää tarvitse jättää itkevää lasta taakseen aamulla.
  • Siitä, että olen löytänyt maailman parhaan miehen. Olemme hyvä tiimi ja arki sujuu meiltä hyvin. Vaikka välillä ärsyttää pitkät työpäivät, ymmärrän, että yrittäjältä niitä vaaditaan. Toisaalta se on myös yksi niistä luonteenpiirteistä, joita hänessä arvostan ja tiedän, että hän mahdollistaa sen, että minä voin toteuttaa unelmiani.
  • Pari tuntia työaikaa kahtena aamupäivänä viikossa. Olen niin onnellinen, että saan niinä tunteina tehtyä kiireellisimmät hommat eikä arki-illoille ja viikonlopuille kasaannu enää niin paljon hommia.

 

 

  • Siitä, että meidän kerhossa on maailman parhaat kerhotädit. On onni kun saan jättää lapset ihanille hoitajille! Niin oli viime vuonna ja niin on nyt taas. Arvostan suuresti, että he jaksavat olla niin ihania kuin ovat!
  • Työjutuista. Ihan mahtavaa, että olen onnistunut hoitamaan itselleni työhommia niin, että pystyn tekemään niitä joustavasti!
  • Kodin hyvästä tunnelmasta. Koti on minulle maailman tärkein paikka ja minulle on tärkeää, että siellä on hyvä olla. Siksi siellä täytyy olla hyvä tunnelma ja se meidän kodissa on. Vaikka muutama huone tarvittaisiinkin lisää, silti kotona on hyvä on olla.
  • Palaneista pasteijoista. Koululaisen kavereita tulee usein koulun jälkeen meille leikkimään ja rakastan paistaa nälkäisille koululaisille pellillisen pasteijoita tai karjalanpiirakoita välipalaksi. Välillä ne saattavat vähän palaa, mutta se, että ne maistuvat, tekee minut onnelliseksi.
  • Auttavista isovanhemmista. Meillä menee torstaisin kerho- ja harrastusaikataulut pahasti päällekkäin. Keskimmäisen kerho loppuu neljältä ja silloin pitäisi olla jo matkalla kaupunkiin tanssikoululle isomman ja pienimmän kanssa. Olen niin onnellinen kun pappa on pystynyt hakemaan kerholaista silloin kerhosta! Ja onnellinen on muuten kerholainenkin.

 

 

  • Hyvästä ruuasta. Rakastan hyvää ruokaa ja meillä mies todella tekee sellaista!
  • Iltauinnista porealtaassa. Ulkoporeallas on ollut koko kesän paras hankinta! Itse tykkään käydä siellä saunan jälkeen, mutta lapset uisivat vaikka kellon ympäri.
  • Aurinkoisesta ja lämpimästä elokuusta. En voi tarpeeksi hyvin kuvailla kuinka onnelliseksi lämpö ja aurinko minut tekevätkään! Ilmastonmuutos ei, mutta lämmin elokuu kyllä. 

Aina kun asiat harmittavat ja tulee vastaan vastoinkäymisiä toisensa jälkeen, kannattaa miettiä kaikkea, mikä on hyvin. Kaikkea sitä, mikä tekee onnelliseksi. Vastoinkäymisiä kuitenkin kuuluu tulla vastaan ja harvoin elämässä kaikki menee niin kuin haluaisi. Niihin ei kannata jäädä vellomaan vaan jatkaa eteenpäin!

Ihanaa perhantaita ja mahtavaa viikonloppua kaikille!

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Tiedättekö, kun jotain oikein kurjaa ja ikävää tapahtuu, voi se yhtäkkiä tuntua pieneltä maailmanlopulta. Tuntuu, että kaikki on surkeaa eikä mikään enää onnistu. Suru sekä epätoivo valtaavat mielen ja on vaikea nähdä kaikkea sitä, mikä oikeasti on hyvin elämässä.

Vastoinkäymiset osaavat olla rankkoja. Ne koettelevat usein henkisesti sekä fyysisestikin ja paraneminen sekä toipuminen saattaa ottaa aikaa. Se kaikki kuuluu elämään, mutta liian kauaksi siihen ei auta jäädä vellomaan. Täytyy nostaa leuka ylös ja miettiä hetki kaikkea sitä, mikä elämässä on hyvin.

Täytyy muistuttaa itseään, että sinähän olet kuitenkin onnellinen.

Vaikka välillä tulee eteen rankkoja juttuja, olen silti onnellinen niin monesta asiasta. Vastoinkäymiset on tehty voitettavaksi ja vaikka ne saattavat jättää hyvinkin syvät kolhut sieluun, niistä on silti vain päästävä yli. Paikoilleen jääminen kun ei ole vaihtoehto.

Vastoinkäymiset vahvistavat meitä ja muokkaavat tapaa, jolla katsomme maailmaa. Näin minulle ainakin on käynyt. Vastoinkäymisten on tarkoitus opettaa meitä ja meidän on vain pystyttävä nousemaan jaloillemme entistä vahvempina. On muistutettava itseään siitä, että on onnellinen.

 

 

Eikä siihen, että unohtaa oman onnellisuutensa, tarvita vastoinkäymisiä. Välillä ihan vain arki riittää. On minuuttiaikataulut sekä miljoona asiaa hoidettavana ja muistettavana eikä vuorokauden tunnit aina tunnu riittävän kaikkeen. Silloin helposti ajautuu siihen arjen oravanpyörään, jossa saattaa unohtua se, että on onnellinen.

Vaikka on saanut niin paljon toivomiaan ja haaveilemiaan asioita, voi unohtaa olevansa onnellinen.

Silloin täytyy muistuttaa itseään onnellisuudestaan ja havahtua taas siihen, että todellakin on onnellinen. Tottakai välillä harmittaa ja ruuhkavuodet saattavat puskea päälle, mutta täytyy silti ottaa aikaa myös sille, että huomioi ne hyvät jutut. Muuten ajautuu siihen tilanteeseen, että mikään ei tunnnu miltään.

Minun mielestäni silloin kun on onnellinen, saa sen näyttää koko maailmalle. Ei sitä tarvitse piilotella! Ikävä kyllä, jossain kohtaa ne vastoinkäymiset kuitenkin iskevät eikä aina voi olla onnellinen. Se on elämää! Onneksi kuitenkin yleensä vastoinkäymiset päättyvät aikanaan ja sitten on taas aika olla onnellinen.

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ 
*) tuote saatu

 

Sain tutustua (ja arpoa - ohjeet postauksen lopussa) aivan mahtavaan, suomalaiseen, Elämäni Vuosi 2019 -kalenteriin*. Kalenterin* on valmistanut kotimainen kahden naisen yritys, Daintys, ja se on lisäksi painettukin täällä Suomessa. Kalenterin* tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan auttaa elämän eri osa-alueiden kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja seurannassa.

Yksinkertaistahan tämä elämän ja arjen ajanhallinta ei ole ja Elämäni Vuosi -kalenterissa* on aivan huippuhyvin otettu se huomioon. Siinä on ensimmäisessä osassa selkeät kalenterisivut ns. perusajanhallinnalle ja kalenterin* toisesta osasta löytyy erilaisiä taulukoita, listoja ja työkaluja, joilla voi jäsennellä elämän eri osa-alueita sekä kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin.

Kalenterin* alussa on vuoden tärkeät päivämäärät ja suunnitelmat -yhteenveto ja sen jälkeen alkaa kalenteriosuus. Jokainen viikko on yhden aukeaman kokoinen ja aukeaman reunassa on To Do -kohta, jonne voi merkitä viikon tehtävät. Jokaiselle viikolle on myös oma mietelause tai ajatus ja joka päivälle kohdat tavoitteille sekä onnistumisille. Minä rakastan mietelauseita, joten on ihanaa, että joka viikolle on omansa!

 

 

Jokaisen kuun lopussa on tyhjää tilaa muistiinpanoille ja ideoille sekä tietysti inspiraatiolle. Tyhjien aukeamien reunoissa on myös vinkkejä ja ajatuksia oman hyvinvoinnin sekä tavoitteiden saavuttamisen edistämiseen. Kalenterin* kakkososasta löytyy sitten enemmän työkaluja ja vinkkejä omien tavoitteiden saavuttamiseen, arjen ja elämän ajanhallintaan sekä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Kalenterin* toisessa osassa keskitytään tärkeisiin asioihin ja arvoihin, hyvinvointiin, tavoitteiden saavuttamiseen sekä inspiroitumiseen. Se sisältää lukujärjestyksiä ja viikkokalentereita, parisuhteen ja perheen onnellisuuden työkaluja, liikuntakalenterin, taloussuunnittelua, loman suunnitteluun tarkoitettuja listauksia sekä kodin siivouskalenterin. Ja hirveän paljon muita hyödyllisiä ajan- ja elämänhallinnan työkaluja.

 

 

Kalenteri* on aivan ihana! Olen todella tyytyväinen ja onnellinen, että sain tilaisuuden tutustua siihen, sillä olin juuri suunnitellut aloittavani jonkinsorttista bujoilua saadakseni arkeen hieman enemmän järjestystä. Nyt ei todellakaan ole tarvetta sille, sillä tämä kalenteri* yhdistää nerokkaasti perinteisen kalenterin ja saa kuitenkin oman inspiraation valloilleen.

Minä en ainakaan malta odottaa, että pääsen täyttelemään elämäni tavoitteita ja muita minua koskettavia sekä inspiroivia juttuja kalenteriini*. Minulle sopii täydellisesti se, että kalenterin* elämänhallintapuoli on tavallaan puoliksi täytetty eikä minun tarvitse aloittaa aivan tyhjästä. Minulle sopii se, että vastailen kysymyksiin, täyttelen taulukoita sekä listauksia ja pohdin elämääni sekä saan ahaa-elämyksiä niiden kautta.

Minun valintani kalenterin* väriksi on ehdottomasti pinkki, mutta kalentereita on saatavilla neljässä eri värissä. Värivaihtoehdot ovat pinkin lisäksi harmaa, valkokultainen sekä punainen ja täältä pääset selailemaan värivaihtoehtoja sekä tarkempia tietoja kalenterista. Kalenterit ovat nyt ennakkomyynnissä ja niiden toimitus alkaa ensi viikolla (viikko 40).

 

 

Ja kuten jo kirjoitin, saan arpoa yhden vapaavalintaisen värisen kalenterin* lukijoideni kesken! Riittää kun vain tykkäät Koti Kumpulassa -blogin Facebook-sivusta sekä sinne sivun alkuun kiinnitetystä, tätä arvontaa koskevasta, julkaisusta. Molemmista täytyy tykätä, jotta on arvonnassa mukana! Kalenterin värivaihtoehdot löydät siis täältä, Daintys:n sivuilta.

Arvonta suoritetaan sunnuntaina 30.9.2018 klo 18.00 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti Facebookin kautta. Arvonnasta vastaa Koti Kumpulassa -blogi eikä Facebook ole arvonnassa mukana.

Onnea arvontaan!

 

-R

 

Kommentit (10)

Niina K
1/10 | 

Molemmista tykätty! Vaikuttaa kyllä super kivalta kalenterilta ensi vuodeksi :-) Harmaa tai valkoinen olisi noista mieleisin.

Riikka Ruut
2/10 | 

Aivan ihana kalenteri❤ Pinkki näin aikuisen naiseuden uusi väri on tänään lähellä sydäntäni. On uusien haasteiden aikaa ja siksi ois hienoa alkaa täyttämään kalenteria niiden osalta.

Eleena
3/10 | 

Ihana ja inspiroiva! Harmi vaan, että arvonta on vain facebookin puolella - itse en ole siinä maailmassa mukana ollenkaan 😊. Kiitos muuten suloisesta blogistasi!

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kiitos! Harmi kun päässyt osallistumaan mukaan arvontaan. Täytyy ehkä ensi arvontaan kehitellä myös jotakin tänne blogin puolelle! Ja kalenteri tosiaan on ihana ja inspiroiva. :)

-R / Koti Kumpulassa

Eleena

Juu, laitahan joskus tälle puolellekin arvontaa pystyyn :). Vaikka taidan olla melko poikkeus tässä totaalisessa facebookittomuudessani 😀.

Tinka
4/10 | 

Mulla oli tuo kalenteri käytössä tämän vuoden alusta, mutta jo helmikuussa oli pakko lopettaa sen käyttö kun en vain yksinkertaisesti kestänyt kirjoitus- ja kielioppivirheitä, joita sivut vilisivät. Oli vielä abivuoteni, joten en halunnut vahingossakaan saada äidinkielen kirjoituksiin huonoja vaikutteita. Muuten olisi ollut todella ihana ja monipuolinen kalenteri.

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Mulla on kanssa tarkka silmä näiden kanssa. Katsotaan, miten käy! 😉

Mukavaa joulunodotusta!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joka on joogahullu luonnonkosmetiikkafani ja hänen miehensä sekä kahdeksanvuotias esikoistytär, viisivuotias pikkuveli sekä kolmevuotias pikkusisko. Mukana menossa on myös karvainen koirakaveri!

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät tämän linkin takaa.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Kategoriat

Instagram