Kirjoitukset avainsanalla tunteet

 

Tänään olin juuri sellainen kuin en haluaisi olla. Pinna paloi täysin ja huusin niin kovasti, että korvissa soi edelleen. Syy huutooni ei todellakaan ollut huutamisen arvoinen ja joku toinen päivä olisin pystynyt hillitsemään itseni uhmaikäisen kanssa taistellessa. Mutta tänään en pystynyt. Tänään huusin ja raivosin yhtä kovaa kuin lapseni.

Siinä lapselle huutaessani tajusin kuinka typerä olin. Käyttäydyin ihan samalla tavalla kuin hän, joka raivostui tulisesti siitä, että ketsuppi oli makaronilaatikon päällä eikä vierellä. Sen vielä jaksoin tyynesti, mutta silloin meni minulta kuppi nurin kun vesilasi heitettiin pöydälle ja lautanen lattialle. Lautasen sirpaleita siivotessani rauhoituin ja lopulta pyysimme anteeksi.

Olen toki sitä mieltä, että vanhemmatkin saavat näyttää tunteensa, mutta samalle tasolle lapsen kanssa ei tarvitse vajota. Yleensä selvitän asiat rauhallisesti puhumalla eikä pinnani normaalisti pala kovinkaan helposti. Raja tulee kyllä minullakin vastaan ja korotan ääntäni, mutta tämänpäiväinen käytökseni oli täysin ala-arvoista eikä ollenkaan minua itseäni.

 

 

Syyt käytökseeni ovat päivänselvät. Ihan liikaa asioita mielenpäällä tunnepuolella, paljon töitä, jotka pitäisi hoitaa ja aivan liian vähän aikaa. Muutama pitkä päivä sekä huono yö alla ja soppa oli valmis kiehumaan yli. Tunnistan niin selvästi itsestäni syyt nyt jälkikäteen, mutta aiemmin en tiedostanut, että taas rupean olemaan ylikuormitettu monen pikkuasian yhteispainosta.

Normaalisti huomaan itsestäni kun on liikaa asioita hoidettavana ja osaan sitten organisoida arkeni, mutta nyt kyllä homma pääsi paisumaan huomaamatta räjähdyspisteeseen. Arki on itsessään lasten kanssa jo aika helppoa eikä nämä uhmaraivarit yleensä venettä kaada, joten syyn on oltava mielenpäällä olevissa asioissa ja tekemättömissä hommissa. 

Itsesääliin olisi helppo jäädä rypemään, mutta minä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Annan itselleni käytökseni anteeksi ja teen ensi kerralla paremmin. Ensi kerralla muistan kuinka typerä olin enkä anna enää itseni käyttäytyä niin kuin käyttäydyin tänään. Muistan kuinka kamalalta sen jälkeen tuntui. En enää päästä asioita kasaantumaan näin.

Aion organisoida työjuttuni ja aikatauluttaa arkeni lasten kanssa paremmin. Kaikkea ei vain pysty hoitamaan yhtäaikaa eikä tarvitsekaan. Teen selkeät to do -listat ja hoidan asiat pois päiväjärjestyksestä silloin kun on kunkin pestin aika. Tästä tämän hetkisestä asioiden hoitamisesta ei tule mitään. Hautaannun hoidettavien asioiden alle ja yritän hoitaa niitä kaikkia yhtäaikaa.

 

 

Nyt vedän syvään henkeä, juon kupin espressoa ja jatkan eteenpäin! En malta odottaa, että saan aloittaa Elämäni Vuosi -kalenterin täyttämisen joulukuun saapuessa. Aion nimittäin ottaa siitä kaiken irti tässä näitä asioita pyöritellessäni ja elämää aikatauluttaessani.

Muistakaa olla armollisia itsellenne. Kaikki me mokaamme välillä! Tärkeintä on kai myöntää mokanneensa ja tehdä ensi kerralla paremmin.

 

-R

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Olen ihminen, joka elää täysin tunteella. Välillä mennään korkealla ja välillä matalalla eikä tarvitse olla iso asia kun se saattaa hetkellisesti tuntua maailmanlopulta. Huippufiilisten ja hetkellisen maailmanlopun välille mahtuu myös erittäin laaja ja värikäs tunnekirjo, johon sisältyy niin pastellivärejä kuin harmaitakin sävyjä.

Joskus on sellaisia hetkiä, että ihan kaikki ärsyttää ja sitten taas kaikki on yhtäkkiä paremmin kuin hyvin. Välillä itketään onnesta ja välillä kun vaan harmittaa. Mies esimerkiksi jo näkee kaukaa kun jokin ottaa päähän ja ymmärrän sen hyvin. Olen erittäin huono peittelemään tunteitani. Eikä minusta niitä pidäkään peitellä! Kaikilla meillä on oikeus tuntea juuri niin kuin tunnemme.

 

 

Oikeus tunteisiin

Minä olen sitä mieltä, että vaikka ihmisellä on kaikki hyvin, on hänelläkin oikeus ärsyyntyä välillä. Miksi ei olisi? Vaikka kaikki on hyvin, ei se tarkoita sitä, että ei saa tuntea niitä ärsytyksen tunteita ja tuskastumisia. Kyllä saa ärsyyntyä pyykkivuoresta tai kiukuttelevista lapsista. Saa ottaa päähän se, että lelut eivät koskaan löydä paikoilleen tai että taas on eteisen matolla kilo hiekkaa.

Miksi ihmeessä en saisi tuntea tuskastumista tai ärsyyntymistä koska minulla on kaikki hyvin? Miksi ihmeessä se, että kaikki on kunnossa poistaisi oikeuden tunteisiin? Ärsyyntyminen kuuluu ihan normaaliin elämään. Pääasia, että tiedostaa ärsytyksen lisäksi myös sen kaiken hyvän, mitä elämässä on ja ärsytyksen sattuessa pysähtyy miettimään, mistä ärsytys johtuu.

 

 

Ärsyyntynyt, ei kiittämätön

Helposti ehkä ajatellaan, että kun kaikki on hyvin, elämän pitäisi olla vain pinkkiä unelmaa. Sitten kun ne pikkuasiat ärsyttävät, tulee sellainen olo, että ei saisi ärsyyntyä tai tuntea mitään negatiivista kun elämässähän on kaikki juuri nyt hyvin. Pitäisi vain pystyä nauttimaan kaikesta eikä sitä onnea saisi pikkuasiat hetkauttaa. Tulee ehkä kiittämätön olo kun ei osaakaan olla kokoajan hymyssä suin.

Mutta eihän se, että on välillä ärsyyntynyt tai pahalla päällä tarkoita sitä, että olisi kiittämätön! Turha kiukuttelu, valittaminen ja se, että ei ole mihinkään tyytyväinen toki ovat asioita erikseen, mutta tarkoitan nyt vain niitä omia tunteita ja suhtautumista asioihin. Jokaisella on oikeus tuntea ärsytystä silloin kun ärsyttää ja kuten aiemmin kirjoitin, kun tiedostaa syyn, tietää, että kaikki on oikeasti hyvin.

Minä olen äärimmäisen kiitollinen kaikesta mitä minulla on, mutta silti tulee hetkiä kun ketuttaa niin maan vietävästi. Silloin auttaa kun miettii hetken, että mistä ketutus johtuu ja selvittää itselleen, miten siitä pääsee eroon. Yleensähän näihin pikkuärsytyksiin ja kiukkupuuskiin auttaa uni, hyvä ruoka ja herkut. Toki tunteitaan ei pidä hukuttaa syömällä, mutta en nyt puhukaan mistään isoista, oikeista, ongelmista!

 

 

Ärsytyksen aiheuttajat

Onneksi nämä ärsytykset lähtevät yhtä nopeasti kuin tulevatkin eikä ärsytyshetkiä mahdu kuukauteen montaa! Olen itse jo jonkin aikaa tiedostanut itsessäni omat ärsytyksen aiheuttajani ja usein ne ovat joku seuraavista:

  1. PMS
  2. Erimielisyydet esimerkiksi miehen kanssa
  3. Väsymys
  4. Kiire ja stressi

Yleensä aina kun on niitä hetkiä, että ärsyynnyn helposti, taustalla on jokin edellämainituista asioista. Jos esimerkiksi lapset ovat sairastelleet paljon ja nukkuneet huonosti, olen väsyneenä paljon herkempi pienillekin ärsytyksille. Sama pätee myös esimerkiksi kiireen ja stressin kanssa. Jos on paljon hoitamattomia asioita mieltä stressaamassa, olen helposti ärsyyntyvää sorttia, sillä ne asiat painavat mieltä jatkuvasti.

Aiheuttajia ei kokonaan pysty poistamaan, mutta toki pyrin panostamaan siihen, että aiheuttajat olisivat niin sanotusti hallinnassa. Riidat ja erimielisyydet selvitetään, yritetään nukkua mahdollisimman hyvin aina kun se vain on mahdollista ja kiire sekä stressikin yritetään pitää hallinnassa aikatauluttamalla arkea niin, että asiat saadaan hoidettua sujuvasti. PMS-oireisiin en vielä ole keksinut parannusta eikä sellaista taida ollakaan!

 

 

Eroon ärsytyskierteestä

Ärsytystilanteiden aiheuttajat kun oppii itsessään tuntemaan, on paljon helpompi käsitellä ärsytystään. Voi mielessään käydä läpi tilanteen ja todeta, että sen aiheuttaa nyt taas esimerkiksi ne PMS:t. Silloin pystyy pysäyttämään ärsyyntymiskierteen aika helposti ja keskittymään niihin kaikkiin asioihin, jotka ovat hyvin eikä tarvitse kiukutella kun tiedostaa sen mistä kenkä puristaa ja tietää, että huomenna on jo paremmin.

Voi hengittää syvään ja antaa ärsytyksen mennä menojaan. Keittää vaikka kupin kahvia ja katsella hetken ympärilleen. Yllättäen maailma näyttääkin taas jo paremmalta ja muistaa kuinka onnellinen oikeasti onkaan! Tämä kuulostaa ehkä hassulta, mutta minä seison usein hetken päälläni kun alkaa oikein kunnolla ketuttamaan. Siinä unohtuu pikkumurheet!

Vaikka joskus ärsyynnynkin helposti, innostun myös vähintäänkin yhtä helposti! Varmasti helpomminkin ja ainakin useammin. Ja se vasta onkin tärkeää! Arki on ihanaa ja olen niin kiitollinen siitä, että meillä on kaikki hyvin. Temperamentistani ja kyvystäni elää tunteella en haluakaan päästä eroon, sillä en halua nähdä maailmaa mustavalkoisena vaan ihanan värikkäänä!

Uskon, että kun tunnen ärsytykset vahvasti, tunnen elämän pienet ilot sitäkin vahvemmin.

 

-R

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän kahdeksanvuotias tyttärensä, neljävuotias pikkuveli sekä kaksivuotias pikkusisko.

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat