Kirjoitukset avainsanalla Lapset

 

Olen koko aikuisikäni melkeinpä kammonnut uimahalleja. Lapsena koulun kanssa käydyt muutamat uimahallikerrat eivät koskaan saaneet minua innostumaan uinnista kylmässä ja likaisessa uimahallissa emmekä oikeastaan koskaan käyneet uimassa hallissa vanhempienikaan kanssa.

Muutaman kerran kävin kyllä hallissa isäni kanssa uimista harjoittelemassa, mutta uimahallissa käynti ei koskaan ollut meille sellainen juttu, jota tehtiin säännöllisesti. Veden äärellä olen kyllä lapsuuden kesäni viettänyt, sillä meillä oli vene saaristossa ja siellä tuli kesät vietettyä. Uimataito on siksi aina ollut minulle tärkeä ja minusta se on yksi perusasia, joka jokaisen täytyisi osata.

Jos täytyisi valita, opetanko lapseni luistelemaan, hiihtämään, pelaamaan jääkiekkoa, jalkapalloa vai uimaan, valitsisin ehdottomasti uimisen. Mielestäni uimataito on taito, joka voi pelastaa hengen (joko oman tai jonkun muun) jonain päivänä. Se on taito, joka mielestäni jokaisen kuuluu osata, jotta voi esimerkiksi turvallisesti viettää aikaa veden äärellä.

Näin aikuisiällä en voi sanoa uineeni paljoakaan. Uin kesässä muutaman kerran järvessä mökillä ja sitten aina reissussa, jos vain on uintiin mahdollisuus ja vesi on sopivan lämmintä. Lasten myötä varsinainen uiminen on omalta osaltani jäänyt aika minimiin, sillä lasten kanssa tulee lähinnä oleskeltua vedessä ja katsottua heidän peräänsä.

Oma uimataitoni on luokkaa "pysyn pinnalla ja osaan uida jonkunlaisen lenkin". En osaa sen kummempia uimatekniikoita, mutta tykkää kyllä uida. Tai tykkäisin kyllä uida. Yksin kun on kolmen lapsen kanssa vedessä, ei siinä ihan kauheasti pysty uimalenkkejä tekemään. Meillä vanhin lapsista on uimataitoinen ja kaksi pienintä ei. Toki vaikka lapsi osaisikin uida, täytyy häntä aina vahtia vedessä.

 

 

Mutta tosiaan, tästä pääsin siihen ongelmaan, että en osannut opettaa lapsiani uimaan. En oikein tiennyt, kuinka opettaa uimataito oikein ja päädyin googlailemaan uimakouluja. Löysin sattumalta meidän lähimmän uimahallin sivuilta tiedon, että heidän palveluihinsa kuuluu myös yksityinen uimaopetus.

Oletin yksityisen uimopetuksen olevan kamalan hintavaa, mutta ei se sitä sitten loppujen lopuksi ollut verrattuna muuhunkin lasten harrastustoimintaan. Tarjolla oli myös pienryhmäopetusta 2-3 lapselle, joten se oli meille juuri sopiva vaihtoehto. Kaksi uimataidotonta lasta ja yksityinen opettaja, kuulostaa kalliilta, mutta yllätyin onneksi positiivisesti!

Lapset ovat tykänneet tosi paljon uimaopetuksesta ja menevät uimatunnille tosi innoissaan. Ja uimaope on ihan mahtava! Lapset tykkäävät kovasti, enkä ihmettele yhtään. He ovat saaneet paljon rohkeutta vedessä olemiseen sekä liikkumiseen ja se on tosi hyvä juttu se! Uintihan on lapsillekin tosi hyvä harrastus ja meillä ainakin huomaa, että lapset saavat uimahallilla tosi hyvin energiaa purettua.

Meidän uimahallilla (Kangasalan Kuohu) opetuksen hinta on kahdelta lapselta yhteensä 30 euroa / 30 min (täällä lisää). Tälläinen yksityinen uimaopetus olisi ihan huippujuttu myös minulle itselleni. Uinti olisi lajina todella hyvä, ja kun kävisi muutaman yksityisopetustunnin, oppisi oikean tekniikan niin itse uintiliikkeisiin kuin hengitykseenkin. Varmasti jaksaisi uida paljon paremmin!

Olen käynyt nyt lasten kanssa jo monta viikkoa kerran viikossa uimahallissa ja onneksi uimahallikammoni on selätetty. Vesi tuntuu kyllä edelleenkin kylmältä ja uimahallin lattiat ällöttävät, mutta pystyn onneksi jo hyvillä mielin uimaan lähtemään! Muutamassa viikossa uimahallikammo alkoi helpottaa ja aion kyllä käyttää lapsia uimassa säännöllisesti jatkossakin.

Toivon, että säännöllisellä harjoittelulla lasten uimataito pysyy sitten hyvin yllä eikä heille pääse kehittymään mitään uimahallikammoja. Isompia lapsia ei tunnu kylmä vesi häiritsevän, mutta pienin lapsista alkaa siinä tunnin vedessä olon jälkeen valittaa kylmää. Itse pysyn lämpimänä kyllä onneksi kun lapset ovat niin vikkeliä liikkeissään ja heidän perässä täytyy mennä kuitenkin kokoajan.

Meillä on viikonlopulle risteilysuunnitelmia ja pakkaamme uikkarit myös laivalle mukaan! Porealtaassa ja saunassa on tarkoituksena ainakin käydä. Ihanaa viikonloppua jokaiselle!

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

En voi muuta sanoa kuin, että kiitos heinäkuu! En oikein vieläkään voi uskoa todeksi, että koko heinäkuun taisi olla ihan oikeasti kesä. Oli lämmintä, aurinkoista eikä tarvinnut potea sitä kamalaa aurinkoahdistusta, josta kirjoittelin toukokuussa täällä.

Monet valittavat, että oli (ja edelleenkin on) liian kuuma. Toiset valittavat siitä kun monet valittavat heltestä. Minä en valita! Minulla ei ole siihen oikeutta. Meillä on kotona ilmalämpöpumpun ansiosta viileää ja ulkona on helteen ansiosta kuuma sekä aurinkoa niinkuin olen toivonutkin. Ei siis ole aihetta valittaa! Valitan sitten taas viimeistään marraskuussa - lupaan.

Heinäkuu jää muistoihin upeana kesäkuukautena, koska:

 

 

1. Torilla tarkeni ihan oikeasti syödä! Kesäisellä torilla on aivan oma tunnelmansa syödä aamupalaa, lounastaa, kahvitella tai herkutella. Tuolit ja pöydät kiikkuvat mukulakivillä ja esimerkiksi lounasta syödään kertakäyttöastioista.

 

 

2. Minun kaupunkini oli (ja on) kaunis. Tampere on aivan upea kaupunki ja näin kesällä sen huomaa, että koko kaupunki on parhaimmillaan. Olemme viettäneet aikaa ympäri kesäkaupunkia sekä sen lähikuntia ja kyllä kesäinen Pirkanmaa on upea!

 

 

3. Järvessä on pystynyt uimaan. Järvivesi on ollut niin lämmintä, että siellä on ihan oikeasti pystynyt uimaan ja nauttimaan vedestä enemmäin kuin kolmena viime kesänä yhteensä. Aivan parasta kun lapset saavat lutrata vedessä ilman sinisiä huulia ja hampaiden kalinaa.

 

 

3. Mökki on ollut kovassa käytössä. Mies ja lapset ovat menneet mökille papan seuraksi oikeastaan joka iltapäivä ja uineet, kalastaneet sekä nauttineet kesäilloista jälleen kerran enemmän kuin kolmeen viime vuoteen yhteensä. Olemme jopa olleet yötä mökillä ja sitä ei ole tapahtunut aikoihin. Ihanaa kun lapsille jää mahtavia muistoja mökkeilystä!

 

 

5. Lounasta ja jopa illallista on voinut huoletta syödä terassilla. Ei ole tarvinnut miettiä, että alkaakohan sataa, onkohan liian kylmä vai voidaankohan syödä terassilla? Lähinnä on tarvinnut miettiä, että löytyykö varjoista pöytää, jossa syödä. Kyllähän se ulkona syöminen on ihan eri juttu kuin sisällä syöminen!

 

 

6. Alkukesän aurinkoahdistus sai kyytiä. Olipa ihanaa huomata jossain kohtaa heinäkuuta, että alkukesän aurinkoahdistus oli mennyttä. Ei tarvinnut stressata, että juuri silloin kun aurinko paistaa, on pakko mennä ulos nauttimaan siitä ennen kuin se loppuu. Eihän se loppunut vaan joka päivä saatiin herätä auringonpaisteeseen.

 

 

Ymmärrän kyllä, että osalle tämä helle on yhtä kidutusta. Jos kotona tai töissä ei ole viilennystä, on siellä varmasti kamalan tukala olla, saati nukkua. Ymmärrän, että näistä kuumista sisätiloista kärsivät eniten lapset, sairaat sekä vanhukset ja näissä tapauksissa varmasti vähempikin lämpö riittäisi.

On varmasti kamalaa kun sisällä on yhtä kuuma (jollei kuumempi) kuin ulkona eikä ole mitään paikkaa, minne mennä viilentymään. Eläimille ja luonnolle tämä helle on varmasti ollut kohtalokasta enkä ole todellakaan innoissani ilmastonmuutoksesta, jos tämä helle siitä johtuu.

Mutta näin yksittäisenä kesäkuukautena heinäkuu oli aivan upea! En olisi parempaa voinut toivoa.

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Vietimme viikonloppuna pitkästä aikaa pari yötä mökillä. Meidän mökille ei tule vettä, mutta sähköt siellä kyllä on. Tai tuleehan sinne pumpulla vettä kaivosta ja järvestä, mutta esimerkiksi ulkohuussissa käydään asioilla. Saunalla peseydytään järvivedellä, jota kauhotaan päälle, mutta pienessä päämökissä on kuitenkin ilmalämpöpumppu ja sen ansiosta yöllä ihanan viileää.

Mökillä on siis tosiaan mökkifiilis, vaikka sinne ajelee meiltä vartin verran. Joko mökki on lähellä keskustaa tai sitten me asumme melkein maalla - ihan kummin vain. Mies käy usein lasten kanssa iltapäivisin mökillä ja minä jään esimerkiksi kotiin siivoamaan tai kirjoittelemaan. Tänään tein saippuaa ja pesin pyykkiä.

 

 

Mökillä vietetty muutama yö opetti minulle seuraavanlaiset asiat:

1. Rakastan kesää. Kun aurinko paistaa ja on lämmintä, kaikki on paremmin. Voi kumpa aina olisi kesä ja valoisaa. Kesäihmisenä minä kärsin siitä kun ei ole valoa ja lämpöä, mutta nyt kun sitä hetken aikaa on, on kaikki paljon paremmin!

 

 

2. Palju on aika jees sittenkin. En oikein ikinä ole ymmärtänyt sitä paljujen ideaa, mutta onhan se nyt aika kivaa lillua siinä lämpimässä vedessä ja katsella järvelle.

3. Talviturkin voi heittää vasta heinäkuun puolivälissä ja olla ylpeä siitä! Voin myöntää, että en ole uinut Suomessa järvessä tai meressä muutamaan vuoteen, mutta nyt sitäkin tuli tehtyä monta kertaa kun oli niin lämmintä vettä ja kuuma ilma!

 

 

4. Ilman juoksevaa vettä pärjää kyllä, mutta voi kuinka rakastankaan suihkua! Kyllä se kunnon suihkussa peseytyminen vaan on se minun juttuni, siitä ei pääse mihinkään. Ei tarvitse sekoitella itse sopivan lämmintä vettä ja kauhoa sitä päällensä. Ihanaa!

5.  Kasvoni tarvitsevat pesuainetta. Pari-kolme päivää ilman meikkiä ja kasvojen pesu vain järvivedellä ei toimi. Ihoni ei ole tainnut olla koskaan näin tukossa ja näpyillä! Onneksi tilanne on jo parempi kun olen ihoani kunnolla hoitanut nyt pari päivää.

 

 

6. Paarma puree vaatteidenkin läpi. Tuli ihan yllärinä, että paarmat purevat vaatteidenkin läpi! Minulla oli ihan perus trikoomekko päälläni ja ihmettelin, että mikä pistää lantiolla. Paarmahan se siinä pureskeli palasta meitsin kankusta! Todeisteena on puremajäki lanteilla. Aion vielä tarkastaa huvikseni, että tuliko mekkoon reikä!

7. Kesäkeittiön seinältä löytyy elämänviisaus. "Life can only be understood backwards but it must be lived forwards". Niinhän se on. Toisaalta taas mennyttä ei saa jäädä vatvomaankaan vaan täytyy jatkaa eteenpäin.

 

 

8. Deodoranttini todella toimii. Olen tehnyt deodoranttia itse jo jonkin aikaa ja nyt huomeasin, että se todella toimii! Unohdin pakata mökkireissulle deodorantin mukaan ja kyllä, sille olisi todellakin ollut käyttöä. Ohjeen deodoranttiin löydät täältä.

9. Kun uima-altaassa on reikä, on katastrofi käsillä. Onneksi uima-altaan voi aina naulata kiinni puutarhapenkkiin ja kaikki kunnossa! Ei muuta kuin vettä pumpulla järvestä ja uimaan.

 

 

10. Lapset rakastavat mökkeilyä. Minusta on ihanaa, että lapsille jää hyvät muistot mökillä olosta. Kaikesta mitä he siellä puuhastelevat isin kanssa ja öistä, jotka he nukkuvat siellä papan kanssa rantamökissä. Kuinka he uivat, kalastavat, hyppivät trampalla, saunovat ja lilluvat paljussa. Tiedän, että ne ovat tärkeitä juttuja, jotka he tulevat muistamaan pitkään.

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Täältä pesee lauantai-illan kunniaksi melkoinen kuvapläjäys Kroatin Dubrovnikista. Meidän hotellimme sijaitsi kuuden kilometrin päässä keskustasta, joten nämä kuvat ovat siitä keskustan ulkopuolelta. Lupaan tehdä vanhasta kaupungista ja hotellista omat postauksensa kyllä, mutta tämä on tälläinen fiilistelypostaus.

Rakastan Kroatian kaunista luontoa, jota koristavat henkeäsalpaavan upeat vuoreet, turkoosi meri ja kaunis kasvillisuus. Kroatia on jollain tapaa karu, mutta niin kovin kaunis. Korkeuserot ovat muuten yllätävän suuria ja pienikin matka saattaa olla helteessä todella raskas.

 

 

Olemme lomailleet Kroatiassa jo neljä kertaa. Kolme Makarskan Rivieran pikkukylissä ja nyt neljännen kerran Dubrovnikin kaupungissa. Ihan keskustassa emme tosiaan majoittuneet, mutta siinä keskustan ulkopuolella. Se on ehkä syy, miksi Dubrovnik jäi aika etäiseksi ja suurin osa ajasta tuli vietettyä hotellilla (Valamar Club Dubrovnik).

Rannalla emme olleet ollenkaan, myönnetään. Altaalla kyllä sitäkin enemmän! Makarskan Rivieran pikkukylissä taas tilanne on ollut ihan toinen. Hotelleissa ei ole ollut lainkaan allasalueita vaan olemme viettäneet suurimman osan ajasta rannalla. Molemmissa on toki omat hyvät puolensa. Nyt olisi ehkä merivesi ollut vielä melko kylmää, joten lämmitetyt altaat olivat aika kivat.

Lämmintä kyllä piisasi sen kolmisenkymmentä astetta, joten ihan kunnon kesästä saimme nauttia. Välillä ukkosti ja satoi, mutta nopeasti aina sää sitten selkisi kyllä. Sade tai ukkonen ei onneksi päässyt yhtäkään päivää pilaamaan vaan saatiin uitua ja nautittua auringosta onneksi ihan tarpeeksi. Pitkähihaisia ei tarvittu ja joka ilta saatiin iltaa istuttua ulkona.

 

 

Harmittavan vähäiseksi meillä jäi kosketus paikalliseen elämään, sillä tosiaan hotellin lähellä ei oikein ollut kahviloita, kauppoja tai ravintoloita. Vain ne hotellin omat. Aiemmilla vierailuillamme Makarskan Rivieralla olemme nähneet enemmän paikallista menoa ja käyneet vaikkapa paikallisissa ruokakaupoissa.

Nyt meidän hotellin sijainnista johtuen, emme paljon paikallisia nähneet hotellihenkilökunnan lisäksi. Muutamana iltana jaksoimme liikkua hotellilta pois, mutta kolmen väsyneen lapsen kanssa se hotelliravintola houkutteli aika paljon. Vaihtoehtona kun olisi ollut useamman kilometrin matka ja sitten vielä se sopivan ravintolan etsiminen.

Varmasti, jos hotelli olisi ollut eri paikalla, olisi tilanne ollut eri. Esimerkiksi alla olevat kuvat on otettu kun kävimme muutaman kilometrin päässä olevalla kävelykadulla, jonka varrella oli ravintoloita, kahviloita sekä hotelleja. Siellä jo elämä näytti aavistuksen erilaiselta kuin meidän hotellialueellamme.

 

 

Dubrovkista jäi minulle hieman ristiriitaiset fiilikset. Se tosiaan jäi jotenkin etäiseksi hotellin sijainnista johtuen. Minulla oli tosi kovat odotukset kaupunkia kohtaan, sillä olen tykännyt aiemmista pikkukylistä niin kovin. Mutta ne olivatkin pikkukyliä, eivät kaupunkeja. Niissä tunnelma oli kovin intiimi ja kaikki oli lähellä. Kaupungissa niin ei tietenkään ole! Kaunista ja lämmintä siellä kyllä oli.

Loma oli kuitenkin ihana ja saimme kaikkea, mitä haimmekin. Saimme aurinkoa, lämpöä, ihania hetkiä altaalla ja ennen kaikkea yhdessäoloa ilman arjen askareita ja aikatauluja. 

Jos Kroatia kiinnostaa, alla on linkit edellisiin Kroatia-aiheisiin postauksiini:
9 syytä palata Kroatiaan
Dubrovnikin lumoavan kaunis vanhakaupunki

Hotellikokemuksia - Valamar Club Dubrovnik

 

-R

 

Kommentit (2)

Toni Laatunen
1/2 | 

Dubrovnik on nimenomaan vanha kaupunki ja sen ympäristö. Ymmärrän että kokemus jäi vajaaksi, koska muualla ei oikein turisteille ole mitään. Meilläkin majoitus oli noin viiden kilometrin päässä nk. keskustasta, mutta taksilla ja bussilla kyllä pääsi helposti liikkumaan. Ymmärrän myös että lasten kanssa on aina hankalampaa liikkua ja heille pitää myös löytyä viihdykettä. Mutta suosittelen että annat Dubrovnikille toisen mahdollisuuden ja ehkä vierailette ilman lapsia tai majoitutte lähemmäs keskustaa niin saatte kaiken irti mitä kaupunki tarjoaa. Itse ainakin rakastuin kaupunkiin.

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kiva kun kommentoit ja kerroit kokemuksistasi! Mukavaa kuulla, että muutkin ovat rakastuneet Kroatiaan.

Kävimme myös vanhassakaupungissa ja se oli upea. Kirjoittelinkin siitä eilen täällä. Minä menetin sydämeni täysin Makarskan Rivieran pikkukyllille kun niissä kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa vierailimme. Jotenkin se ihana tunnelma, mikä niissä oli, tuntuu niin täydelliseltä, että ehkä sitä on vain vaikea päihittää.

Mietimme kyllä, että jos palaamme Dubrovnikiin, täytyy varata hotelli paremmalta paikkaa niin, että kaikki olisi lähempänä. Ajatus siitä, että lähtee kolmen nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa illalla taksilla tai bussilla etsimään hyvää ravintolaa, ei oikein houkutellut! Yhtenä iltana kyllä niin teimme ja tulimme siihen tulokseen, että ensi kerralla (jos vielä Dubrovnikiin matkustamme) hotellin täytyy olla lähellä kaikkea. :) Jos olisimme olleet kaksin miehen kanssa, olisimme varmasti saaneet kaupungista enemmän irti, mutta nyt se jäi tosiaan etäiseksi eikä tunnelma tuntunut yhtä ihanalta kuin intiimeissä pikkukylissä, joihin olen täysin rakastunut.

Mukavaa viikkoa!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joka on joogahullu luonnonkosmetiikkafani ja hänen miehensä sekä kahdeksanvuotias esikoistytär, viisivuotias pikkuveli sekä kolmevuotias pikkusisko. Mukana menossa on myös karvainen koirakaveri!

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät tämän linkin takaa.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Kategoriat

Instagram