Kirjoitukset avainsanalla Koti

 

Rakastan huonekasveja ja ne tuovat kotiin ihanaa tunnelmaa sekä persoonallista fiilistä. Lisäksi huonekasvien sanotaan puhdistavan huoneilmaa, joten siitäkin syystä tykkään, että kotona on kasveja.

Luin joskus viime vuoden puolella, että avokadon siemestä tai kivestä, kumpi se mahtaa oikeasti ollakaan, saisi kasvatettua itse avokadopuun. Projekti kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että päätin kokeilla ja onnistuihan se! Kaikista kolmesta siemenestä kasvoi avokadopuun taimi.

Kasvatus itsessään on helppoa, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Itseltä ainakin meinasi uskoa loppua kun siemenet juurtuivat vesilasissa monta kuukautta eikä mitään näyttänyt tapahtuvan. Kärsivällisyys palkittiin ja lopulta avokadot rupesivät kasvamaan!

 

 

Näin kasvatat avokadopuun siemenestä:

  1. Irroita avokadon siemen hedelmälihasta ja pese se huolellisesti täysin puhtaaksi.
  2. Anna siemenen kuivua muutama päivä ja kuori sen ruskea pinta pois. Itse käytin osassa siemenistä vain kynsiä ja osassa kuorimaveistä. Molemmat tavat näköjään toimivat, sillä kaikki alkoivat itämään.
  3. Työnnä siemeneen muutama hammastikku, mutta varo, ettet työnnä tikkua "saumakohtaan". Työnnä tikut siemeneen niin, että siemenen leveämpi osa jää alaspäin ja suipompi pää ylöspäin. Juuret alkavat aikanaan kasvaa leveämmästä päästä, joten sen kuuluu olla vedessä.
  4. Aseta siemen vesilasiin tikkujen varassa niin, että vettä on suunnilleen siemenen puoleenväliin asti ja leveämpi pää on vedessä. Itse tykkäsin laittaa siemenet kirkkaaseen vesilasiin, jotta näen kun juuret alkavat kasvaa. Vaihda vettä usein niin, että se pysyy raikkaana.
  5. Kun siemen on kasvattanut juuria (tai juurta) niin paljon, että ne alkavat yltää lasin pohjaan, istutetaan avokadopuun alku ruukkuun. Itse suosin saviruukkua, jonka pohjassa on reikä. Laitan pohjalle kerroksen ruukkusoraa ja siihen päälle multaa. Hiekkapitoinen kaktus- ja mehikasvimulta on sopinut omille kasveilleni, joten sitä käytin myös avokadopuille.
  6. Kun avokadopuu on kasvanut noin 15 senttiseksi kannattaa se joidenkin ohjeiden mukaan leikata. Itse leikkasin varresta reilut viitisen senttiä, mutta en ole ihan varma kannattiko se. Oletin, että puu olisi alkanut haaroittumaan, mutta niin ei kyllä käynyt. Tosin, jos en olisi leikannut sitä, ehkä puu olisi vain kasvanut hurjan paljon pituutta.

 

 

Itse laitoin kolme avokadon siementä itämään ja vastoin kaikkia oletuksia, jokainen niistä kasvoi puuksi asti! Jokainen kolmesta on omanlaisensa. Yhdellä on isot lehdet ja lyhyt varsi, toisella taas pitkä varsi ja pienmmät lehdet. Se, ovatko ne nättejä, riippuu toki katsojasta. Minusta ne ovat ihania, sillä olenhan ne itse alusta asti kasvattanut!

Kolmas avokadopuu on ihan omanlaisensa. Sillä kesti hirvittävän kauan kasvattaa juuri ja myös otti oman aikansa ennen kuin varsi alkoi kasvaa. Loppujen lopuksi varsia kasvoi useampi ja jokaiseen niistä useita lehtiä. Tätä yksilöä en koskaan leikannut, sillä sen kasvu oli niin maltillista.

Olen lannoittanut avokadopuita suunnilleen kerran viikossa nyt kesäkautena ja talvella sitten taas vähennän lannoittelua. Multaa täytyy lisätä kaikille avokadoilleni ja itseasiassa tekisi mieli kokeilla vielä kasvattaa yksi ylksilö niin, että laittaisi kuoritun siemenen suoraan multaan.

Avokadopuut tykkäävät, että multa on kosteaa, mutta ei kuitenkaan ihan läpimärkää, joten olen kastellut niitä melko usein, mutta en kuitenkaan liikaa. Tykkään, että saviruukut ovat kastelun kannalta parhaita, sillä kosteus pääsee haihtumaan niistä hyvin ja lisäksi pohjassa on reikä ylimääräiselle vedelle. Avokadopuut tarvitsevat myös valoa, jotta ne jaksavat kasvaa.

 

 

Odottelen, että avokadopuut vielä hieman tuosta kasvaisivat tuuheammiksi, mutta se, että tapahtuuko niin, jää nähtäväksi. Jos siellä on jollain avokadopuun kasvatusvinkkejä takataskussa niin ne ovat tervetulleita!

 

-R

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Olen saanut nyt päähäni vahvan idean, että keittiön valitilaan on saatava peili. Se toisi kovasti valoa keittiöön, joka on melko pimeä eikä siellä ole oikeastaan lainkaan luonnonvaloa. Haaveilen myös ikkunasta keittiöön ja tämä peili olisi nyt ehkä hieman sen ikkunan korvike.

Olen Pinterestiä selaillut paljon ja siellä peilit välitiloissa näyttävät aivan ihanilta! Ne näyttävät kuvissa ainakin tuovan juuri sitä kaivattua valoa sekä tilan tuntua keittiöön ja sitä juuri minäkin toivoisin.

 

 

Peili tulisi siis vain tuohon kuvissa näkyvään välitilaan, ei siis sinne, missä on vesipiste tai liesi. Minua toki mietityttää ensinnäkin puhtaanapito, sillä peiliä saa varmasti olla kokoajan putsaamassa vaikkei se vesipisteen tai lieden lähettyvillä olisikaan.

Toinen asia, joka mietityttää, on sähköjohdot, pistorasiat, kodinkoneet sekä tavarat, jotka pöydällä majailevat. Peilin kanssahan ne kaikki näkyisivät tuplana!

 

 

Idea tähän peiliin sai alkunsa siitä, kun kävimme Helsingissa The Cock -ravintolassa lounaalla. Paikka on sisustettu aivan ihanan persoonallisesti ja siellä oli juuri peili välitilassa avohyllyjen alla. Minusta se näyttää aivan ihanalta!

Oli sitten uhka tai mahdollisuus, peili on nyt välitilaan mittojen mukaan tilattu enkä malttaisi odottaa, että se saapuu! Lupaan kertoa sitten kokemuksia kyllä ihan varmasti.

Alla olevasta linkistä pääsee lukemaan minun keittiönkaappien maalausurakastani. Siellä on myös enemmän kuvia meidän keittiöstä ja juttua elämästä ilman kuivauskaappia.

 

Mukavaa lauantaita!

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Käänsin alkukesästä meidän ruokailutilan pöydän pitkittäin ja siirtelin hieman hyllyjä sekä kasveja uuteen järjestykseen. Vaihdoin myös verhoja ja unohdin totaalisesti, että minun piti vaihtaa raitaverhot joihinkin oikean mittaisiin verhoihin! Siinä ne nyt ovat koko kesän olleet aivan liian lyhyinä, mutta ihme kyllä, en ole koko asiaa enää huomannutkaan.

Nyt kuvia katsellessani vasta muistin, että verhothan jäivät roikkumaan paikoilleen liian lyhyinä! Onneksi kaapista kyllä löytyy verhoja, joista valita eikä tarvitse ostaa uusia. Se on minusta sisustamisessa juuri ihanaa, että siirtelemällä ja kääntelemällä vanhoja esineitä ja huonekaluja, saa taas ihan uutta aikaan!

 

 

Minulla on ruokailutilassa paljon kasveja ja usein lasten kaverit ihmettelevät, että miksi meillä on vieläkin joulukuusi. Tarkoittavat siis tuota pikkuista huonekuusta, jota en halunnut joulun jälkeen poiskaan heittää kun se niin meillä viihtyi! Siinä se on saanut rauhassa kasvaa ja se onkin melkein tuplannut kokonsa.

Ruokailutila on muutenkin hieman rönsyilevä ja rosoinen. Sieltä löytyy vanhoja ja uusia huonekaluja sekä erilaisia materiaaleja. Minua itseäni juuri viehättää se, että erilaisia ja eri tyylisiä esineitä sekä huonekaluja yhdistellään keskenään. Tykkään siitä, että sisustus ei ole minkään oppikirjan mukainen vaan on asukkaidensa näköinen.

Meillä keittiön ja ruokailutilan välissä on Ikean saareke, joka on ollut tosi hyvä ostos. Se tuo lisää laskutilaa keittiöön, sen ääreen mahtuu kaksi istumaan ja siinä on sopivasti hyllytilaa esimerkiksi muovinkeräysastialle, latureille, juomapulloille ym. käyttötavaralle.

 

 

Seinällä oleva viinihylly tai viinipulloteline on edelleen yksi lemppareistani. Se itseasiassa sai minut aikanaan maalaamaan meidän keittiön kaapinovetkin tummiksi kun kaipasin keittiöön ja ruokailutilaan lisää tummaa väriä.

Minusta on muuten melko hauskaa, että vielä viitisen vuotta sitten en voinut sietää puun väriä lainkaan. Nyt sitä löytyy meiltä kotoa oikeastaan joka huoneesta. Sama pätee viherkasveihin. Niitäkään ei meillä ollut yhtään vielä silloin viisi vuotta sitten, mutta nyt niitä on jo aikamoinen kokoelma.

Tästä alta löytyy vielä postaukseni keittiön kaapinovien ja laatikoiden maalaamisesta sekä toinen postaus, jossa on kuvia ruokailutilasta keväällä:

 

Ihanaa viikkoa kaikille!

 

-R

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Olen sisustaja, jonka koti muuttuu ihan kokoajan. Jatkuvasti tavarat tai huonekalut vaihtavat paikkaa ja koti muuttuu kausien sekä fiiliksen mukaan. Ainakin jouluna, talvella, keväällä, pääsiäisenä, kesällä sekä syksyllä sisustus muuttuu ja siihen tietenkin päälle vielä sitten muut sisustusinspiraatiot ja remonttihuumat.

Nyt koti on kokemassa muutosta talvisisustuksesta keväisempään. Vielä ei kaiveta esiin pääsiäiskoristeita, mutta talvijutuista luovutaan ja tuodaan tilalle keväisiä värejä sekä valoa. Kynttilöistä, talvisista koristeista sekä tunnelmavaloista luovutaan ja ne kaivetaan esiin sitten taas syksyllä. Varsinaiset joulukoristeet on viety varastoon jo tapaninpäivänä.

 

     

    Talvesta kevättä kohti siirryttäessä kodista varastoon joutavat:

    • Kausivalot
    • Kynttilät
    • Tuikut
    • Lyhdyt
    • Talviset esineet ja koristeet
    • Tummat sekä talviset sisustustekstiilit kuten verhot ja tyynynpäälliset

     

     

    Ruokailutila

    Meidän ruokailutilassa talvesta muistuttavat vielä punamarjaiset oksat, viinipullohyllyllä oleva hopea poro sekä valotaulun teksti "Happy New Year". Hyllyllä on myös paristokäyttöiset valot, jotka joutavat kevätsisustuksen tieltä pois. Metallihyllyllä on vielä kynttilälyhtyjä sekä purkissa tuikkuja ja ne pääsevät myös varastoon.

    Kasveille täytyy varmasti myös vaihtaa multia ja osa tarvitsee ehkä myös isommat ruukut. Voi olla, että metallilyhty joutaa myös syksyä odottelemaan ja palloverhot taitavat myös vaihtua keväisempiin. Lapsen tekemä pöytäliina joutaa syksyä odottelemaan ja yksi lapsista on näköjään liimannut seinään perhosen tulevan kevään kunniaksi.

    Kopiokone ei ole varsinaisesti mikään kaunis sisustuselementti, mutta tuolla ruokailutilan nurkassa se on vähinten esillä. Saarekkeen viereisellä seinänpätkällä oleva seinäkoriste sai syksyllä kranssin osakseen ja se joutaa myös varastoon seuraavaa syksyä odottelemaan.

    Ystävänpäivänä saadut leikkokukat alkavat olla mennyttä, mutta huonekuusi saa toki jäädä, vaikka sen jouluksi ostinkin. Saarekkeella on kynttilä, joka joutaa myös säilöön. Minusta on ihana sitten syksyllä kun illat pimenevät, kaivaa kynttilät esiin ja ruveta polttelemaan niitä. Viime syksynä muuten innostuin kovasti tekemään kynttilöitä itse!

     

     

    Olohuone

    Olohuoneessa sohvanurkkauksen katonrajassa roikkuvat valot otan pois nyt kun kevätaurinko on alkanut vihdoin paistaa. Sohvapöydällä ja tv-tasolla on kynttilöitä, joita ei enää keväällä tule poltettua, mutta jotka on ihana syksyllä taas ottaa käyttöön. Kesällä on muuten tykkään ottaa matot kokonaan pois lattiasta, jos vain on tarpeeksi lämmintä.

    Olohuoneen kasvit näyttävät myös viihtyvän hyvin ja nekin taitavat saada uudet mullat ja jotkut myös uudet ruukut. Minun työpisteeni hyllyt ovat liian täynnä tavaraa ja niistäkin karsin pois kynttilälyhtyjä sekä muuta talvista tavaraa. Valokuvista en luovu ja nelivuotias on piirtänyt sekä kiinnittänyt kalankuvia seinään, mutta ne saavat siinä olla ellei taiteilija itse halua niitä siirtää.

     

     

    Epäjärjestyksen sietämistä

    Oman lisänsä sisustukseen vuodenajasta riippumatta tuo koiranpentu ja tämän lelut. Olen yrittänyt pitää lelut ja luut parhaani mukaan yhdessä korissa, mutta eihän se onnistu! Ne on alle minuutissa levitetty ympäri yläkertaa. Pentu tuhoaa lasten lelut niin tehokkaasti, että ne pysyvät nykyään hyvin lasten huoneissa, mutta tilalle on tosiaan tullut pennun lelut ja luut.

    Olen oppinut lasten myötä sietämään epäjärjestystä eikä minulla enää ole pakonomainen tarve kokoajan järjestellä tavaroita paikoilleen. Riittää, että illalla viimeistään laitetaan paikat kuntoon. Ennen lapsia en voinut sietää yhtään, jos tavarat lojuivat väärillä paikoillaan. Se oli minusta todella ahdistavaa!

    Minusta myös lasten piirustukset ja askartelut tuovat ihanan lisän kotiin ja tekevät kodista todellakin asujiensa näköisen. Olen varma, että kalojen kuvat olohuoneen seinällä olisivat aiemmin saaneet minussa aikaan melkoisen ahdistuksen, mutta nykyään ne eivät onneksi enää ahdista. Ymmärrän kyllä hyvin, jos jotain nämä seikat ahdistavat!

    Huomenna ajattelin ruveta hommiin ja aloittaa kodin laittamisen kevätkuntoon. Nämä projektit eivät kyllä yleensä ole mitään yhden päivän juttuja vaan kevät saapuu kotiin pikkuhiljaa. Mutta ehkä aloitan projektin perjantain kunniaksi talvisten tavaroiden laittamisella komeroon.

     

    -R

     

    Kommentit (2)

    Tingeling
    1/2 | 

    Hei, sinä kodin ihana hengetär! Kuinka persoonallinen ja kiva koti teillä, jossa näkyy kädenjälki joka rakastaa elämää💕, koti johon voi tulla , olla ja rentoutua. Koti johon vieraat odottavat kutsua, koti joka ottaa vastaan ilot ja joskus varmaan hieman suruakin😒, koti joka on asuu sydämmessä! Ihanaa viikonloppua! Namaste!

    Riika V.
    Liittynyt15.9.2017

    Kiitos, ihana! Taas piristit iltaani. Niin kauniisti kirjoitettu. 😊 Olen ollut tänään joogafestivaleilla ja huomenna jatkuu. Namaste! 🙏🏼 ❤️

    -R / Koti Kumpulassa

    Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

    Seuraa 

     

    Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

    Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

    Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joka on joogahullu luonnonkosmetiikkafani ja hänen miehensä sekä kahdeksanvuotias esikoistytär, viisivuotias pikkuveli sekä kolmevuotias pikkusisko. Mukana menossa on myös karvainen koirakaveri!

    Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

    Tervetuloa seuraamaan!

    Facebook

    Instagram

    Bloglovin

     

    Yhteydenotot:
    koti.kumpulassa@gmail.com

     


    Blogin edelliset jutut löydät tämän linkin takaa.

     

    Blogiarkisto

    2019
    2018
    2017

    Kategoriat