Kaikki oli täydellistä. Sitten me saavuimme.
Kaikki oli täydellistä. Sitten me saavuimme.

Loma ilman gloriaa -sarja jatkuu episodilla Ihminen voi mennä Solsidaniin, mutta ei se auta

Reissu länsinaapuriin vahvisti epäilyni. Asukkaat todellakin tekevät kodin. Huokaus.

Vuokrasimme jumalaisen villan, jossa jokainen sommitelma oli kuin Sköna hemistä repäisty. Modernisoidussa 40-luvun talossa kaikki oli täydellistä - kunnes tämä hunnilauman pääsi kynnyksen yli. Yllättäen heimoni ei hakeutunutkaan omiin lukunurkkauksiinsa uppoutumaan tai riippumattoihin tutkimaan pilvien muotoja.

Mutta kyllähän siitä tulee lomafiilis, kun saa laminaatin sijaan pyyhkiä marmoritasoja. 

Keittiön kauniit tasot täyttyivät paahtoleivänreunapalakasoista. Uutuutta hohtavan designporeammeen vesi muuttui rantapäivän jälkeen hiekasta sameaksi (eikä ammeen viereen asetettuja suitsukkeita tullut jostain syystä poltettua). Elämä jatkui samanlaisena kahjoiluna kuin kotonakin - äänillä oli vain kivilinnassa parempi kaikupohja kuin täyteenahdetussa kaupunkikodissamme. ”Ruotsissa ei voi huutaa koko ajan”-mantrani ei vakuuttanut ketään.

Mutta kyllähän siitä tulee lomafiilis, kun saa laminaatin sijaan pyyhkiä marmoritasoja. 

- Maula

Kommentit (0)

Seuraa 

Maula ja Larres ovat pitkän linjan ihmisiä ja intohimoisia esineiden laatikkoihin tunkijoita. Teemme havaintoja elämän pienistä iloista ja suurista sotkuista. Tämä blogi on kahden esteetikon sairauskertomus.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat