On tärkeää tarjota aterialla kasviksia, kuten tomaatti(ketsuppi)a ja porkkanaa.

No sehän meni niin, että pyöräilin töistä kotiin. Täysillä tietenkin. Hien ja katupölyn muodostama mönjä valui silmiin ja kirveli. Ruokaa, äkkiä! On saatava ruokaa pöytään! Nälkäinen hunnilauma on jo matkalla kotiin.

Aionko taas tarjota ainoana kasviksena ketsuppia? En! Hutaisen lisäksi porkkanat kokonaisena lautasille.

Jääkaapissa on makaronilaatikon jämät. Tällä mennään. Aionko taas tarjota ainoana kasviksena ketsuppia? En! Hutaisen lisäksi porkkanat kokonaisena lautasille. Katanko veitset? En! Syövät kuitenkin pelkällä haarukalla ja pienin puoliksi käsin.

Siinä sitä on: makaronilaatikkoa kolmatta päivää. Tiristetty voissa pannulla, jotta maistuisi paremmin. Piristetty porkkanalla. Pitää ottaa kuva blogiin. Lapset vääntävät loihtimani kulinaristisen elämyksen äärellä (teko)itkua, mutta syövät kuitenkin. Kolme minuuttia vietämme perheen yhteisellä aterialla, kunnes tyypit karkaavat trampoliinille. 

 

-Larres

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Maula ja Larres ovat pitkän linjan ihmisiä ja intohimoisia esineiden laatikkoihin tunkijoita. Teemme havaintoja elämän pienistä iloista ja suurista sotkuista. Tämä blogi on kahden esteetikon sairauskertomus.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat