Tiedättekö sen tunteen, kun rämpii sateen keskeltä kotiin ja vastassa on varoitus: sirpaleita on sitten kaikkialla.

Meillä tämä tunne on koettu viime aikoina käsittämättömän usein. Eikä asiasta voi edes syyttää pieniä asukkaita, yhtä lailla kamat lentävät asuntolainanlyhentäjienkin käpälistä. Syytän käsienrasvauskauden alkua. Tai sitten nelikymppisten motoriikka vain alkaa pettää.

Ihmisen kannattaa oppia näkemään sirpaleiden kauneus.

Tässä kehittelemäni astioistaluopumisharjoite:

1. Kun keräilet pirstaleeksi menneitä asioita, voit leikitellä tekemällä niistä hurjia hymynaamoja. Vinkki! Ketsuppi toimii oivana tehosteena varsinkin nyt halloween-aikaan. 
2. Voit myös fiilistellä sitä, miten teidän roinanne näemmä konmarittavat itse itsensä. Astiat valitsevat mieluummin tuhon, jos vaihtoehtona on teidän hyllyillänne notkuminen.
3. Aina jos osumaa ottaa joku tusinakeppu, voit huokaista helpotuksesta – siihen on syynsä, miksi ne isoäidin maalaamat mukit ovat kaapin perukoilla. Tämä oli vain ruokalautanen, ommm.
4. Ja kun paistinpannu viimein rysähtää huteralta ritilältään niiden perintökuppienkin päälle, voit jälleen hengitellä hetken. Tunnustella rauhassa, miten menneisyyden taakat häviävät kodista sirpale sirpaleelta. On vain nyt.
5. Kun tuhokausi on jatkunut tarpeeksi pitkään, saat myös ihan oikean syyn ostaa lisää astioita! (Mutta ehkei kannata hankkia liian hienoja, tai seuraavan räsähdyksen kuultuasi saattaa harjoitteista huolimatta ihan vähän itkettää.)

- Maula