Kirjoitukset avainsanalla kesämökki

Pientä kitkemistä vaille. Taas.
Pientä kitkemistä vaille. Taas.

Aina tähän aikaan vuodesta se alkaa hiipiä mieleen... Kesämökki.

Miten mahtavaa olisikaan päästä pakoon kaikkea urbaania hässäkkää. Olla ihan off-line ja ladata omia akkuja aurinkoenergialla.

Piipahdettuani aidossa maalaisidyllissä mielikuva akkujen lataamisesta sai taas realistisemman sävyn. Ehkä mökkikesä ei sittenkään sovi ihan jokaiselle. Maalla saa ladata akkuja (jos ei ole sähkökatkos), mutta aika paljon energiaa siellä myös kuluu

Kotona meillä on pieni nurmikkokaistale, jonka saa pidettyä kurissa kohtuullisen laiskallakin leikkaustahdilla. Maalla käytössä on ajoleikkuri, jolla ikääntyvä äitini huristelee harva sen päivä. Ja silti piha viidakoituu, kun päätänsä hetkeksi kääntää. Maaseudulla luonto on jotenkin hirveän vahvasti läsnä. Monia tämä viehättää – minua hiukan kuristaa. 

Luontoa ei nimittäin voi voittaa. Se ottaa takaisin kaiken, mikä siltä on yritetty vallata. 

Käyn yhden naisen jokakesäistä sotaa rantapöheikön kanssa, ja häviän sen aina. Riehun rannassa raivopäänä, ja kun seuraavan kerran taas tulemme käymään, pöheikkö on palannut. Väittäisin, että entistä tuuheampana. Ihan kuin se lällättelisi.

Äitini on asteen fiksumpi. Kun palaan hikipäässä, paarmanpuremilla sisälle rantataistelun jälkeen, hän toteaa:

– Tärkeintä on, että niittää ne koivut.

Totta. Niin kauan kuin laiturilla ei kasva koivikko, uimaan pääsee pulahtamaan ihan ketterästi. Pöheiköstä huolimatta.

Opetus: Rennolla otteella elämä on kevyempää. Opetus toimii varmaan myös kaupunkiolosuhteissa.

- Maula

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Ihmiselle , suomalaiselle, muu luonto ja muut sen eläimet ovat jotain mitä pitää hallita tai tappaa.

Vain ihminen.

Miksi tosiaan hankkia mökki jos luonto on vihollinen.

Ei ole pakollista laisinkaan.

Vierailija
2/2 | 

Lady in black viikatteineen. Aivan aivan, mutta noissa laiturin välistä pilkistävillä korsilla voi myös lekotella suomen vaarallisin eläin the puutainen joka hyökkää heti kun Maula lähtee öiselle alastonuinnilleen ja siinä sitten menee loppuelämä borreliooseissa, aivokuumeissa, jänisrutoissa ja muissa parasiiteissa kärvistellessä. Kannattaa tarkastuttaa varpaanväli-t ennen nukkumaanmenoa ei kovin ongelmallista jos ei ole päästänyt omaa kasvustoaan liiaksi rehevöitymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Maula ja Larres ovat pitkän linjan ihmisiä ja intohimoisia esineiden laatikkoihin tunkijoita. Teemme havaintoja elämän pienistä iloista ja suurista sotkuista. Tämä blogi on kahden esteetikon sairauskertomus.

Jos sinulla on inspiroiva koti (tai muuten vain asiaa), laita viestiä maulahanni@gmail.com!

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat