P1307254.JPG
P1307254.JPG

Mun äiti ja isä tuli eilen yökylään meille. Harvinainen tapaus, koska yleensä Tampereella ollessa he yöpyvät hotellissa. Tai ainakin mun siskolla ja sen miehellä, joka on ikään kuin hotelli vierashuoneineen ja notkuvine aamupalapöytineen.

Meillä ei ole vierashuonetta, joten siksi yövyttäminen on välillä hankalaa. Toki F:n kaverit ja meidänkin nukkuvat sohvilla ja patjoilla lattialla, mutta kun omat vanhemmat tulevat, toivoisi, että voisi tarjota ihan oman sopen.

Aina käydään se sama kina, kuka nukkuu sängyssä ja ketkä patjalla. Äiti ja isä voivat kuulemma aivan hyvin nukkua patjalla, mutta meillä taas ei A:n kanssa anna luonne periksi, että me nukuttaisiin sängyssä ja vanhukset (hah, sori) jollain ohuilla patjoilla.

Mä olen kuullut, että Ruotsissa on monessa kerrostalossa sellainen ”vierasyksiö”, jota talon asukkaat saavat vuokrata itselleen, kun heille tulee vieraita kylään. Mä olen tainnut kirjoittaa tästä ennekin, mutta mä en ymmärrä, miksi sellainen käytäntö ei ole rantautunut Suomeen. Olisi ihan huisin mahtavaa yövyttää sukulaisia ja ystäviä niin, että jokaisella olisi tilaa tarpeeksi.

Tavallaan olen sitä mieltä, että kodin on tarkoitus mahduttaa sisään vain sen asukkaat. En esimerkiksi YHTÄÄN tajua sitä, että pariskunnat pitävät isoa omakotitaloa ihan vain siksi, jos heidän lapset tai lapsenlapset sattuvat tulemaan kerran vuodessa – kaikki yhtä aikaa – yökylään.

Miten te olette ratkaisseet pienen kodin yökyläpulman?

-Karoliina-

Kommentit (3)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat