Päätettiin eilen tehdä A:n kanssa pitsaa jääkaapin jämistä. Ja haastaa itsemme (kerran esikoinen ei ollut vaatimassa kinkku-ananas-Auraa) täytteiden kanssa.

Mä teen pitsapohjan aina tällä k-ruoka.fi -sivun ohjeella, mutta aion kyllä opetella jatkossa Joonas Laurilan pohjan, jonka hän aikoo tehdä tänään Gullichsenin Hannan insta-livessä.

Tällä kertaa pohjan sijaan pääpaino oli meillä kuitenkin täytteissä. Ja jotenkin – toisillemme mitään etukäteen puhumatta – meillä molemmilla oli mielessä, että testaisimme ensi kertaa valkoista pitsaa. Siis pitsaa ilman tomaattikastiketta. 

Onneksi kaapista löytyi vielä yksi purkki ranskankermaa, ja tällainen pitsa siitä sitten tuli. Pakko sanoa, että ELÄMÄNI PARAS KOTITEKOINEN PITSA. Ehkä jopa elämäni paras pitsa.

 

VALKOINEN PITSA CHEF PENTIKÄISEN -TAPAAN

 

  • purkki ranskankermaa
  • 1 tl rouhittua mustapippuria
  • 2rkl sitruunamehua
  • 0,5 tl suolaa
  • sipulia renkaina
  • perunaa ohuina renkaina
  • parsakaalia
  • jotain suolaista/mausteista makkaraa ohuina siivuina. Meillä oli mamin ja ukin espanjasta tuomaa makkaraa, mutta esim salami tai jopa pekoni sopii musta oikein hyvin.
  • hunajaa
  1. Tee pitsapohja ohjeen mukaan. Kohota taikina ja kaulitse pitsaksi.
  2. Sekoita ranskankerman sekaan pippuri, suola ja sitruunamehu. Levitä seos pitsan päälle ikään kuin tomaattikastikkeen korvikkeeksi.
  3. Siivuta sipuli, peruna ja makkara. Leikkaa parsakaalista pieniä nuppuja.
  4. Levitä täytteet pitsalle seuraavassa järjestyksessä: sipuli alle, sitten peruna, parsa ja lopuksi makkara. Näin rasvaisen makkaran rasva ”mehustaa” koko pitsan ja esimerkiksi sipulit ei pala.
  5. Lorottele pitsan päälle vähän juoksevaa hunajaa.
  6. Paista 225-asteisessa uunissa n.15 minuuttia. Tai kunnes pitsa on kypsä.

(Jälkkäriksi teimme Nutella-pitsan, koska taikinaa jäi yli. Pelkkä pitsapohja uuniin, ja kun se tuli uunista ulos, päälle Nutellaa, johon oli sulatettu valkosuklaata. Sen lisäksi pähkinämurua, passion-hedelmää ja pakastimenjämämarjoja. Nams!)

-Karoliina-

Kommentit (15)

Vierailija
2/15 | 

Muistan, kun tässä blogissa jaettiin ohje kalapuikkojen lämmittämiseen leivänpaahtimessa... Ihmetytti silloin. Niin ne ajat ja tavat muuttuu! :)

Vaapukka
4/15 | 

Kyllä mäkin 2015 olen semmoisen ohjeen kolmistaan blogissa nähnyt, mutta silloin oli joku muu sen idean takana. Jokatapauksessa vähän parempaa safkaa nykyisin täällä jaetaan 😂

Vierailija
6/15 | 

Minäkin muistan tämän ohjeen, saatiin siitä miehen kanssa monet naurut 😄

Vierailija
7/15 | 

Hei, käytätkö vehnäjauhojen sijaan jotain gluteenittomia jauhoja? Onko suosituksia, mitkä toimii parhaiten?

Sissilä
9/15 | 

Hei! Anteeksi, kommentoin väärään postaukseen mutta en ole varma tuleeko vanhoihin postauksiin kommentoidut enää nähdyksi. Rakastuin tuohon siniseen seinän väriin, olisitko muistanut minkäniminen sävy on? Yritin googlailla aiemmista postauksista, mutta en löytänyt. Kiitos jo etukäteen :)

Vierailija
14/15 | 

Testattiin ja ihan hyvää oli. Ei nyt mene ”yksi parhaista” kategoriaan omasta mielestä mutta ihan kivaa vaihtelua tomaattikastikkeelle. Itse olisin kaivannut enemmän makua, ehkä chiliä, tabascoa tai reilusti mausteisempaa makkaraa. Käytin chorizoa ja mukaan pääsi myös eiliset grilliherkkusienien jämät ja muutama oliivi :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat