Aika usein mä ajattelen (tai olen entisissä duuneissa ajatellut), että osaan työni hyvin. Mun luonne ei oikein anna periksi tehdä asioita sinnepäin, joten pääasiassa yritän tehdä parhaani. Oppia koko ajan uutta, vaikka toki jokaisessa työssä tulee heikkoja päiviä tai hetkiä.

On olemassa kuitenkin yksi asia, joka liittyy erittäin tiiviisti mun duuniin, mutta jota en osaa käytännössä ollenkaan. Mä en nimittäin osaa kuin aivan pakolliset tekniset asiat, vaikka periaatteessa tähän työhön liittyy – tai siis liittyisi, jos osaisin – vahvastikin tietotekninen osaaminen.

Mä osaan avata mun ikivanhan Toshiba-läppärin (jolle KAIKKI nauraa jo nykyisin), mennä Wordiin, lähettää sähköpostit, laittaa kuvat koneelle (en käsitellä) ja kirjoittaa blogitekstin blogialustalle. Se on kaikki se, johon mä pystyn.

Mä en sen sijaa osaa käyttää minkäännäköisiä pilvipalveluita, ja siksi mun laitteet on aina aivan jökissä. Mä en osaa käsitellä kuvia, saati leikata videoita. En tosiaan osaa lähetellä mitään pakattuja tiedostoja tai siirtää kamerasta kuvia suoraan puhelimeen. Joka kerta, kun joku ehdottaa jotain konferenssipuhelua, olen ihan paineessa, että mitenhän se yhdistäminen taas kerran tehtiinkään.

Moni bloggaaja on aloittanut homman alun perin jotenkin itse tekemisen kautta. He ovat perustaneet blogin ja koodanneet itse. Mä sen sijaa olen aina blogannut jonkin lehtitalon tai portaalin alla – ekasta päivästä lähtien – joten mun ei ole koskaan ollut pakko opetella mitään teknisiä juttuja. Ne ovat olleet jonkin muun heiniä.

Vaikka tietty tekninen tietämys täytyisi nykyisin olla melkein alalla kuin alalla, olen toisaalta ajatellut, että se ei ole mun pääasiallinen homma. Tärkeintä kai on se, että sisältöä tulee niihin kanaviin, joihin mun sitä pitääkin tuottaa.

Uskallatko tunnustaa: Missä työhösi liittyvässä asiassa olet surkea?

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat