tmp_9875-Instasize_0822182912-1456557995
tmp_9875-Instasize_0822182912-1456557995
tmp_9875-Instasize_0822183101411626504
tmp_9875-Instasize_0822183101411626504

Moikka muruset!

Täällä sitä ollaan Grazin lentokentällä. Mukana käsimatkatavarat, kymmeniä ihania muistoja ja kuumeflunssa. Mun kurkku oli jo kipeä perjantai-iltana, mutta luulin, että se ärtyi vain lentokoneilmastoinnista. Eilen kuitenkin alkoi olo olla muutenkin jo vähän heikko ja niinpä mä sitten nukahdin kahden tunnin päiväunille. Ja heräsin niiltä kuumeessa.

Vaikkei sairastelu varsinaisesti reissua pilannutkaan, ärstyttää, että olen heti kipeänä töiden ja arjen alettua. Inhoan, kun kunto on heikko ja tärkeitä asioita jää rästiin. Sitä kun on niin vaikea oikeasti vaan levätä, mulla kun kun homma menee usein siihen, että pää täytyy to do-listoista, joita ei jaksa/voi sillä hetkellä toteuttaa.

No. Nyt kuitenkin kohti ekaa lentoa. Vaihto Frankfurtissa. Toivottavasti Buranan vaikutus kestää kotiin asti.

-Karoliina-

 

 

Kommentit (4)

Jaana
2/4 | 

Kiva että oli hyvä matka. Olen somesta päätellyt asioita. Toivoisin sinulta kaukosuhdepostausta, sitten jos/kun aika on oikea. Olen elänyt itsekin sellaisessa jo piiiitkään. Olisi mukava kuulla ajatuksiasi aiheesta :) Toki ymmärrän, jos haluat pitää yksityisyytenne.

Pihla
3/4 | 

Hei Karoliina! Mitä mieltä olet kiusatun koulun vaihdosta näin open näkökulmasta? Siskoani kiusataan koulussa ja kokee että helpoin tapa olisi koulun vaihto. Tuntuu tosi raa'alta että maailma tosiaan on näin paha.

Heidi
4/4 | 

Siitä on myös ajottain keskusteltu, että miksi juuri kiusatun täytyy vaihtaa koulua eikä kiusaajan? Joskus myös luokan vaihto saattaa auttaa. Itse opettajana olen huomannut, että joskus jo pelkkä luokan vaihtaminen on riittävää. Joissain tapauksissa taas kiusaaja on kesän aikana muuttanut toiselle paikkakunnalle ja kiusaaminen on loppunut siihen :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat