Taas ensi viikolla F ja minä matkaamme junalla mummolaan. Ja näillä vinkeillähän sitä matkataan edelleen. Paitsi vaan. Että Lidl:n rinkka on vaihtunut Björn Borgin matkalaukkuun.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Moikkis!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten tiedätte, matkaan F:n kanssa junalla Keski-Suomeen keskimäärin kerran kuussa. Olemmekin kokeneet kolmen ja puolen vuoden aikana monta erilaista junamatkaa ja niihin liittyvää järjestelyä. Niin ja pakkaamisrutiinit ja -tarpeetkin ovat muuttuneet kolmen ja puolen vuoden aikana muutamaan kertaan.

Kun F oli aivan pieni vauva, matkaan tarvitsi ihan kauheasti kampetta. Tuttipullot, rintapumput, leikkimatot, rintareput…Valtava määrä tavaraa! Onneksi vaunuihin sai tungettua hyvin tavaraa. Itse matkanteko pikkuvauva-aikaan oli helppoa. F nukkui rattaissa. Välillä syötiin ja vaihdettiin vaipat. Matkat menivät minulla työntäyteisesti, mutta helposti.

Taaperoaika. Se, kun F oli 10kk-1.5 vuotta, oli karmeinta aikaa junamatkoilla. F osasi jo kävellä, mutta (varsinkin jakson alkuaikana) järkeä ei ollut päässä vielä yhtään. Uhkarohkeat kiipeämisyritykset, ja haparoivien askelten päätyminen kaatumiseen ja itsensä satuttamiseen junan keikkuvassa vaunussa, toivat lisäjännitystä matkaan. Tavaroiden määrä kuitenkin jo tässä vaiheessa väheni, ja istumarattaiden alatila riitti ihan hyvin matkavarusteiden kuljettamiseen.

Matkaajahistoriamme kolmas vaihe alkoi F:n kolmivuotissynttäreitä ennen. Radikaalein muutos matkaamisessa ja pakkaamisessa tapahtui, kun päätimme jättää rattaat kotiin. Samalla piti keksiä, millä ja miten tavaramme kannamme, kun rattaat eivät enää toimineet kantojuhtana. Erityisen mietinnän alla oli mahdollisimman hyvin kädet vapauttava laukku, jotta vaarallisella junaraidealueella minulla olisi kädet vapaana F:n pitämiseen turvassa.

Jossain aikaisemmassa postauksessa haaveilin erilaisista pro-rinkoista, mutta sitten kävikin niin, että Lidl – taas kerran – veti voiton muista merkeistä ja liikkeistä :) Ostin nimittäin Lidl:stä minirinkan 17 euron hintaan, ja kokemuksella voin sanoa, että ostos oli julmetun hyvä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Isäni on oikea Lidl-fani, ja hänen innoittamana kotiimme on rantautunut ruuan lisäksi monta Lidl:n tuotetta. Mm. paistinpannut, raclettegrilli, vohvelirauta, naamiaisasuja…Enkä koskaan ole joutunut katumaan ostoksiani.

Isäni oli joskus työmatkalla Saksassa kysellyt paikallisista Lidl:n suosion salaisuutta. Saksalaiset olivat kertoneet, ettei heidän maassaan menesty mikään kauppa, jonka tuotteet olisivat huonoja. Saksalaiset kun palauttavat heti tuotteen, jos se ei ole hyvä. Siksi maassa ei kannata kuulemma myydä sekundaa. Ei edes silloin, kun tuote on vain muutaman euron hintainen.

Tässäpä muuten ehkä suurin ero meihin suomalaisiin. Itse ainakin olen monta kertaa jättänyt huonon tuotteen reklamoimatta, jos se ei ole ollut kovin kallis. Nyt kun ajattelen toimintaani, on se aivan tyhmää! Vaikka tuote olisi maksanut vain euron, kai sen sentään pitäisi olla toimiva, vai kuinka? Ehkä voisimme ottaa mallia vähän enemmän saksalaisista tässä suhteessa.

Uuteen matkasettiimme F:n kanssa rinkan lisäksi kuuluu mini-Kånken, jota F itse kantaa. Varsinaiset matkatavarat me pakkaamme minun selässäni kulkevaan rinkkaan, F:n reppuun taas menee kevyimmät eväät, junassa jalkaan vaihdettavat tossut, lelut ja iPad.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ostamme nykyisin F:n kanssa enää harvoin junasta ruokaa. Gluteenittomia tuotteita on junassa todella vähän, ja toisaalta: Kotoa tuodut eväät ovat paremman ruuan lisäksi usein halvempiakin.

Olenkin huomannut, että gluteenittoman ruokavalion ansiosta minusta on tullut oikea eväiden kantaja. Kun kioskien eväsvalikoimasta enää harva ruoka käy, kanniskelen eväitä joka päivä mukanani. Eväiden mukava kuljettamisessa lasiset Wean Greenin rasiat ja LifeFactorin-juomapullot ovat olleet muuten superkäteviä. Niin eväsrasiat kuin juomapullotkin ovat siinä mielessä oivia matkalla, että ne eivät valskaa. Jopa nestemäiset tuotteet pysyvät visusti omissa oloissaan valahtamatta laukunpohjalle. Eväslusikkana toimii muuten edelleen, jopa minulle, Tubberwaren matkalusikka kotelolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

F:kin juo nykyisin muuten myös paljon innokkaammin vettä, kun sen saa ryystää juomapullon pillillä pinkistä pullosta. Siis ihan kotioloissakin, ei vain matkoilla.
Yksi vinkki matkapakkaamiseen on tietysti se, että hyvien eväsrasioiden ja laukkujen lisäksi matkaa tietysti helpottaa se, että määränpäässä on perustuotteet valmiina. Itse olen vienyt/vanhempani ovat ostaneet esim. F:n mummolaan ja mökille kaikkia meidän perusvaatteitamme muutamat kappaleet, jottein yöpukua, lököpöksyjä tai kumisaappaita tarvitse joka kerta roudata mukana. Tällä tavalla reissukassiin tulee rutkasti lisätilaa.

Ihanaa viikonloppua! Mikä on muuten sinun vinkkisi reissupakkaamiseen? Onko muita, jotka matkaavat junalla lasten kanssa joka kuukausi?

-Karkki-

* F:n Mainio-paita ja lasiset juomapullot/eväsrasiat saatu blogin kautta

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kivaa torstaiaamua! Näin se arki sitten pärähti rapiassa pakkasessa käyntiin.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Piude
1/6 | 

Itse matkustan junalla kahden lapsen kanssa mummolaan. Lapset ovat 4-ja 6v. Meilläkin matkustaminen on huomattavasti helpottunut kun lapset ovat kasvaneet. Nykyään meille riittää yksi iso matkalaukku pyörillä, johon pakkaan tarvittavat vaatteet ym. Ja sitte pikkureppu, jossa on junassa tarvittavat: eväät, tabletti ym. Meilläkin on mummolassa lapsille vaatteita ym. niin niitä ei tarvitse viedä aina mukana.

Terhi
2/6 | 

Onko noi eväsboxit kovin painavia? Mpnesti tuntuu, että nuo lasiset painavat niin pirusti että...

Pakko myös kehua, kuinka hyvin osaat sijoittaa nämä yhteistyöpostaukset kiinnostavaan aiheeseen. Ei ole pelkkä "tässä tämä uusi tuote katsokaa" , vaan hyvin lomitettu joukkoon. Iso plussa siitä!

Hemuli
3/6 | 

Matkaan kolmen lapsen kanssa vähintään joka toinen kuukausi viiden tunnin junamatkan mummolaan. Matkaa tehdään kolmella eri junalla eli vaihtoja on kaksi. En missään nimessä lähtisi näin usein matkaan jos menisimme autolla. Nythän eväs- ja vessatauoilla matka etenee koko ajan.

Matkatavaralistasi monen kohdan voin oikein hyvin allekirjoittaa. Esimerkiksi rinkka on ihan ehdoton kun joku on koko ajan sen ikäinen, että pitää nostaa, kantaa, pitää kädestä tms. eli käsien pitää olla vapaana. Omani on ihan merkkituote, mutta maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin kestävyydellään ja monipuolisuudellaan.

Yksi minkä lisäisin listaasi on monipuoliset kosteuspyyhe, talouspaperi, varapyyhe ym. tuotteet. VR ei ole kovin kunnostautunut siisteydessään ja se kyllä välillä hirvittää. Pitkän matkan junien vessat ovat usein ihan siivottomassa kunnossa varsinkin kun matkustaa lasten kanssa, jotka nuohoavat joka paikan. Ja aina liikkuvassa junassa sattuu ja tapahtuu, koska eväitähän pitää ja kannattaa olla enemmän kuin tarpeeksi.

5/6 | 

Kyllä ne painavat, mutta toki niihin uskaltaa laittaa myös vaikka nestettä, ovat niin tiiviitä, joten sitä etua ei ole muovissa (eikä tuota kauneutta ;) )

Oi kiitos :) Vaikkakin tämä oli vain junapostaus tuotelisällä, eikä varsinainen yhteistyö.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat