Me ollaan elelty nyt kuukauden päivät aikamoisessa kaaoksessa. Muutama vanha säilytyskaluste on viety jo varastoon odottamaan jotain toista kotia sitten joskus, mutta meidän uudet – tulevaan elämäntilanteeseen sopivat – hyllyt ja kaapit saapuvat vasta ensi tai seuraavalla viikolla. Siksipä seinien vierustat ovat täynnä erilaisia laatikoita ja nyssäköitä menossa ties minne: Uuden kaapin sisään, kierrätykseen, varastoon tai huomenna alkavalle kirppisjaksolle Radiokirppiksellä.( Onneksi A vei osan pussukoista jo tänään Radiolle, mutta kamaa vielä riittää. Ts. huomisesta lähtien siellä kannattaa käydä taas shoppailemassa. Infoilen instassa, kun tiedän pöydän numeron. Ei hoksattu kysyä, meillä siis all inclusive -pöytä)

Kaiken tämän keskellä on tietysti pussukoittain ja pinoittain vauvojen tulevia tarvikkeita ja esimerkiksi iso laatikollinen F:n vanhoja vauvanvaatteita, joita olen pieteetillä pessyt. Nuo vaatteethan ovat olleet varastossa sen 8 vuotta, joten huolellinen pesu on ollut aika olennainen osa prosessia. Ei olla ihan sellaisella 30 asteen ja 45 minuutin pesuohjelmalla selvitty niiden kanssa, joten aikaa, etikkaa ja pitkiä hermoja on tarvittu.

Osin noiden vauvanvaatteiden, osin vähän laiskuuden vuoksi, pyykkitelineet seilaavat meillä nyt pitkin kämppää. Odotan niin innolla meille pian rantautuvaa kuivausrumpua, etten ole enää jaksanut nähdä vaivaa pyykkien ”piilottelun” suhteen. (Josta muuten tuli mieleeni, että nuo pikkuisten kaupasta ostetut vaatteet pitäisi myös pestä. Kaikki second handit olen jo pessyt, mutta kaupan vaatteissa taitaa olla vielä laputkin kiinni. Oletteko muuten pesseet vauvojen ulkovaatteet ennen käyttöä? Entä mitä olette tehneet vaikkapa villaisille myssyille?)

Vaikka tilanne näyttää nyt käsittämättömän toivottomalle, ehkä tästä tulee joku päivä vielä oikein ihana, toimiva ja sopivan tavaramäärän omaava koti. Mutta tässä taas huomaa, että kyllä siisti ja toimiva koti on vaan ainakin mun luontoiselle aikamoinen elämistä ilahduttava asia. Heti kun laatikko- ja pussukkavuoria alkaa muodostua lattioille, koko koti alkaa ärsyttää. Varsinkin, kun siellä viettää niin paljon aikaa, kun meikäläinen nykyisin. 

-Karoliina-

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 | 

Hatunnosto, että oikeasti olet pienissä tiloissa säästellyt vauvanvaatteita 8 vuotta! Saako udella, miksi? Meillä on esikoisen ja kuopuksen ikäeroa 8v 4kk (2 lasta) ja toki muutaman vaatteen olen säästellyt, mutta 90 prosenttia myin jo heti, kun kävivät pieniksi. Enkä ole katunut! 1. Muoti muuttuu 2. Vaatteet eivät varastossa parane 3. Oma maku muuttuu 4. Hyvin todennäköistä, että koot eivät seuraavalle mene ts. talvihaalari on sopiva kesällä jne. 5. Pienet vaatteet eivät sovi koskaan, isommat joskus mahtuvat eli mieluummin varastoin liian isoja kuin liian pieniä vaatteita. 6. Sukupuoli (meillä siis tyttö ja poika). Mekkoja ei ole tarvinnut säästellä siis. 

Ja mitä tulee vaatteiden pesemiseen, niin kaikki, joka tulee ihoa vasten, on pesty. Mutta ei siis esim. talvihaalareita, joiden ominaisuudet vaan kärsivät liiallisesta pesemisestä.

Tsemppiä vaaterumbaan!

neito
3/8 | 

Meillä lapsilla on ikäeroa 3 vuotta. Vauvan vaatteita säästelin osan heidän välillä. Isompia vaatteita en laisinkaan, kun vanhempi on poika ja nuorempi tyttö. Vaatemaku myös aika erilaiset, niin ei ole ollut järkeä. Mä olen pessyt kaikki ne vaatteet, jotka tulevat ihoa vasten ja talvihaalareita en, koska ominaisuudet kärsii. Pesen myös koko perheen uudet vaatteet (kirppis tai ihan uudet) aina ennen ensimmäistä käyttöä. Ties missä ovat seilanneet.

Vierailija
4/8 | 

Villamyssyt voi ”tuulettaa” pakkasessa vuorokauden. Laitan aina kirppikseltä ostetut vaatteet pakkaseen yön yli ja sitten pesen. Farkutkin (tai minkä vaan vaatteen) voi ”tuulettaa” siellä, jos eivät vaadi pesua.

Vierailija
5/8 | 

Off topic, mutta mitä eyelineria käytät? :) Sulla aina kivat rajaukset silmissä...

Vierailija
6/8 | 

Kaikki ihoa vasten tulevat vauvanvaatteet (ja aikuistenkin) pitäisi pestä ennen käyttöä, sillä niissä voi olla koimyrkkyä, väriaineita ym. ihoa ärsyttäviä aineita. Itse pesen kaikki muut vaatteet ennen käyttöä, paitsi ulkovaatteet.

Kerttuli
7/8 | 

Hienoa, että teille on tulossa vauvat samaa sukupuolta kuin esikoinen 😊. Tekee tuon vaaterimban jatkossa(kin) helpommaksi. Meilläkin nuorimmat kaksosia ja kaiki lapset poikia. Vaikka kaiken hurjan poikaenergian keskellä välillä toivoo, että jospa joku näistä olis tyttö porukkaa "rauhoittamassa", on kuitenkin tuo vaatehuoltohomma se, joka muistuu heti perään mieleen 😂. Näppärää näin. Joku sinulta kyseli, että miksi olet säästänyt niin pitkään esikoisesi vaatteita. Minä ainakin ymmärrän oikein hyvin, ja etenkin jos siinä kohtaa ei ole vielä tiedossa tai suunnitelmissa, onko seuraavan aika pian vai paljon myöhemmin. Minäkin olen säästänyt ehjät ja mieluisimmat ja toimivimmat. Itse koen sen niinkin, että en yksinkertaisesti halua käyttää joka lapsen kohdalla sitä kallisarvoista aikaa elämässämme taas ja taas uusien vaatteiden etsimiseen lasten ja kokojen kasvaessa 😊. Ihanaa aikaa sinulle ja perheellesi!

Vierailija
8/8 | 

Meillä on tyttö ja poika, ja poika on se rauhallisin kaveri meillä. Tyttö on huomattavasti paljon enemmän energisempi ja äännekkäämpi kuin veljensä. Aikuisten kannalta poika on se helppo kaveri ja tytön kanssa saa tehdä enemmän töitä, että asiat meenvät perille. Joten en tekisi sukupuolen perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Enemmän se luonteesta kiinni kuin sukupuolesta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat