Moikkis!

Huikean siistiä tämä alkava syksy, vai kuinka? Kirpeitä aurinkopäiviä, mukavaa arkea ja mikä parasta: Pimeitä iltoja, jolloin voi alkaa hivuttamaan taas kotiin kynttilöitä ja villasukat-hyvä kirja-teetä -hetkiä. OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERAOLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Edellisen viikonlopun olin kouluttautumassa, mutta toissa viikonloppu kului ihanista syyssäistä nauttien kotikulmilla. Vanhempani tulivat ensimmäisen kerran tänne meidän Helsingin kotiimme yökyläilemään, ja F oli vierailusta aivan täpinöissään. Kun mummo ja pappa sitten sunnuntai-iltana kaarsivat kotiinsa Keski-Suomeen, F totesikin "mulla tuntuu hyvä mieli, kun mummo on täällä". Voi toista :) Onneksi näemme jo niinkin pian kuin syyslomaviikolla! OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Isovanhempien kanssa ulkoillessa F pääsi muuten myös ensi kertaa esittelemään OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Kiitos muuten vielä te kaikki ystävälliset ja avuliaat lukijat, jotka autoitte kommenteillanne minut valitsemaan F:lle oikeanlaisen välikausiasun. Täytyy sanoa, että huomiostanne ja vinkeistänne oli oikeasti valtavasti apua! OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Päädyin lopulta valitsemaan F:lle kokohaalarin, koska ajattelin, että sen hän osaa parhaiten pukea itse. Niin ja onhan haalarissa sekin etu, ettei hurjassakaan leikissa maha tai selkä ala vilkata takin helman alta.
OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Tämän violetin värin F valitsi itse, mutta varsinaisen haalarimallin minä päätin Kampin PO.P-liikkeen myyjän avustuksella. Ensinhän meinasin päätyä punaiseen farkkukangasta jäljittelevään haalariin, mutta violetin haalarin lämpöominaisuudet osoittautuivatkin paremmiksi. Punaisessa olisi ollut vain yksi vuori, mutta tässä violetissa vuoria on peräti kaksi: perinteinen ohut "reikävuori", sekä neppareilla irrotettava ja uudelleenkiinnitettävä fleecevuori. Näin alkusyksyn lämpimillä säillä ulkoiluun on riittänyt vielä aivan mainiosti haalari ilman fleecevuorta, mutta ilmojen kylmetessä lämpimämmän vuoren voi kätevästi näppäillä pukuun kiinni.

Joinakin aamun kylminä hetkinä olen tosin pukenut haalarin ja sisävaatteiden väliin PO.P:n perinteisen windfleecetakin, ja se on toiminut aika kätevästi lämpökerroksena. Siis siitäkin huolimatta, ettei takkia ole varsinaisesti tarkoitettu haalarin pariksi, eikä sen nepparit edes käy haalariin kiinni. Siinä muuten pikkuinen vinkki PO.P:n
kehittäjille: Mitäpä, jos kaikki välikerroksen fleecet kävisivätkin kaikkiin ulkokerroksiin? Nythän homma on niin, että fleecetakit käy välikausitakkeihin, muttei haalareihin. Haalareissa ja takeissa kun
on erilaiset nepparit. Värivalintana violetti on ollut todella hyvä. Yritin kyllä esitellä F:lle tummansinistä, mutta tyttö halusi tyttömäistä. Tietysti! En kuitenkaan ole katunut valintaa, koska tässäkään värissä ei lika liiemmin näy. Itse asiassa luulen, että ennen megakurakautta haalaria ei tarvitse pestä kertaakaan. Haalarin mukana tuli nimittäin aika nerokas haalarinpyyhintäliina, jolla pienimmät tahrat voi vain kuivuttuaan pyyhkäistä tiehensä. Näin haalari ei kulu turhan usein toistuvista pesuista, ja toisaalta myös energiaa säästyy. OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Lopuksi täytyy vielä sanoa, että kuten jo tiedätte, minua ilahduttaa aina, jos tuotteiden suunnittelussa on otettu huomioon myös niiden säilytys ja/tai monikäyttöisyys. Ja sepä ideologia tässä haalarissa toteutuu loistavasti: Irrotettava vuori tuplaa haalarin kausikäyttöajan, ja eteiseen kaappikin on nyt yhtä haalaria väljempi. Ohutvuorisen välikausihaalarin tilalle kun ei nyt tänän vuonna tarvitsekaan
ostaa kevyttoppahaalaria. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kätevää jos mikä! OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERAOLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA Syysaurinkoa ja megapaljon sisäistä valoa (ja C- & D-vitamiinia)! OLYMPUS DIGITAL<br /><br /> CAMERA -Karkki-
Neidin haalari, korvaläpällinen hattu ja raitalapaset,Polarn O.Pyret (blogin kautta saadut) // Huivi,Lindex // Kengät, Merrel

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat