Multa on kyselty moneen otteeseen suhdettani kemikaaleihin raskauden aikana. Eka ajattelin, ettei mulla ole aiheesta mitään kirjoitettavaa, koska en koe olevani aiheen asiantuntija. Mutta koska kyselyt jatkuivat, ajattelin, että kerron yksinkertaisuudessaan sen, miten minä olen toiminut. Tämä ei siis missään mielessä ole vinkkipostaus kenellekään muulle, vaan ylipäätään vain selostus siitä, kuinka itse olen toiminut raskaana. Se, miten muut toimivat, on tietysti aivan jokaisen itse päätettävissä.

 

HIUSTEN VÄRJÄÄMINEN

Mä aloin kasvattaa mun omaa hiusväriä toukokuussa 2018. Joku taisi kysellä, että oliko se taktinen veto raskautta toivoessa. Ei kyllä ollut. Kyllästyin vaan vaalean tukan juurikasvuvärjäilyyn ja siihen, että blondaus kulutti omaa tukkaani. Olen värjäyttänyt tukkaani kaksi kertaa raskauden aikana niin, että multa on värjätty juurikin noita vanhoja blondijäämälatvoja oman tukan sävyä vastaaviksi. Nyt sellaista osaa taitaa tukassa olla jäljellä ehkä enää vain 10cm. Väri ei ole siis koskettanut esimerkiksi koskaan raskauden aikana lähellekään päänahkaa. Toisin sanoen vähäinen värjäily (jos kahta latvaväriä pidetään vähäisenä) johtuu ihan nyt vaan tukan nykytilanteesta, ei juuri raskaudesta.

Jos mulla olisi ollut edelleen vaikkapa blondi tukka, uskon, että olisin värjännyt sitä, kuten ennekin. Mä värjäsin mun tukkaa kotiväreillä mustaksi koko F:n raskauden ajan ja musta tuntui, että silloin ei juuri puhuttu näistä kemikaaliasioista. On hyvä, että ihmiset ovat kriittisiä, mutta itse en koe hiusten värjäämistä kovinkaan pahana juttuna.

 

MEIKIT

Kuten olen kirjoittanut, mä käytän sekaisin luonnonkosmetiikka ja tavista. Mutta meikeissä mulla ei ole juuri mitään luomua, enkä ole muuttanut mun meikkien laatua tai tapoja meikata raskauden aikana. Laitan siis samat meikkivoiteet, ripsarit ja niin edelleen, kuten ennenkin. Mä ajattelen niin, että se meikkimäärä, mitä kasvoihini laitan, ei ole kokonaisuuden kannalta kovin olennainen.

 

IHONHOITO JA HYGIENIA

Ihonhoidossa mulla sen sijaa on paljonkin luomu-tuotteitta ollut jo monta vuotta, ja niin on edelleenkin. Weledan Skin Foodia ja Whamisan tuotteita lähinnä. Vatsaan olen voidellut niin luomua kuin ei-luomuakin: ACOn raskausarviöljyä, Weledan raskausarpiöljyä ja Balmyoun karitevoita.

Tukan olen pessyt Balmainilla ja hoitanut Balmainilla, kuten tähänkin asti. Ja lakkana käyttänyt mun kaikkien aikojen lempparia, josta en luovu varmasti koskaan. Se on ainoa mun tukalle sopiva lakka. Tietystihän esimerkiksi lakkaa myös hengitetään, kun sitä suihkitaan, mutta jotenkin tuntuu itsestäni sille, ettei tuossa kuontalossa olevat aineet ole se, joka ratkaisee raskauden kohtalon. Ovathan ne kuitenkin aika paikallisia.

Se, missä mun tavoite oli raskauden aikana luomuilla enemmän kuin normaalisti, oli deodorantti. Sitä kuitenkin suditaan joka päivä kahdesti sheivattuihin kainaloihin. Ja jotenkinkin olen ajatellut jo muutenkin, että deodorantit voivat tehdä aikamoista tuhoa. Luomu-kokeilu jäi tällä erää kuitenkin lyhyeen, vaikka ennen raskautta muutamat luomu-dödöt olivatkin toimineet tosi hyvin. Alkuraskaudesta mun hiki nimittäin haisi aivan karmealle jopa omien luottotuotteiden kanssa, joten en voinut edes kuvitella, että olisin jatkanut luomu-kokeilua yhtään sen kauempaa.

 

PESUAINEET

Me käytetään aina hajusteetonta pyykinpesuainetta, joten sillä ollaan pesty nyt edelleen mun vaatteet ja vauvojen tulevat vaatteet. Pesuaine ei ole luomua, vaan jotain perus Arielia vai mitä lie. Ainoa, missä meillä on hajustetta, on Ruohonjuuren pyykkietikassa. Sitä olen kyllä surutta käyttänyt. Myös joihinkin vauvojen vaatteisiin, jos olen pessyt ne varaston jäljiltä.

Muuten käytän keittiösuihkeita ja vessan pikapesuunkin keveitä pesuaineita aivan kuten ennenkin, mutta mies on hoitanut (tai siivooja) nyt vessan megapesut kloriitilla ja/tai muilla stydeillä aineilla. Itse en uskalla hengitellä niin vahvoja aineita pienessä, höyryisessä kylppärissä juuri nyt. Tosin muistan, että F:ää odottaessa pesin juurikin kylppärin kloriitilla päivää ennen kun hän syntyi.

 

KYNSIEN KESTOLAKKAUS

Jotkut on kysynyt, eikö mua pelota hengitellä kestolakkauksessa lakan höyryjä. Ei, koska en ole huomannut kestolakkauksessahan mitään höyryjä! Tiedän, että joissakin kynsipaikoissa on karmea käry (joissa käytetään esimerkiksi myös vaikka akryylikynsiaineita), mutta itse kestolakkaushan on vain kynsien lakkaus. Ja itse asiassa hajuton sellainen, koska kotilakat haisevat paljon voimakkaammille. En menisi siis ”haisevaan” paikkaan ottamaan mitään lakkauksia/kauneshoitoja, mutta omassani uskallan käydä ehdottomasti.

Samoin olen lakannut (tai siis lakkauttanut, en enää itse yltä) varpaankynteni raskauden aikana joko kestolakalla tai sitten peruskynsilakalla. Sisko lakkasi mun varpaat ja hoiti jalat viimeksi keskiviikkona.

 

RIPSIPIDENNYKSET

Mä olen ollut ilman pidennyksiä nyt 1,5 vuotta, koska ajattelin, etten voi ikuisesti pitää niitä. Kuten en voikaan. Mä en kuitenkaan näe niitäKÄÄN (huomaatteko, en näe juuri vaaroja) pahana juttuna, vaikka raskaana olisikin. Mulla oli ripsipidennykset kun odotin F:ää ja meinaan ottaa ne taas tässä joko ennen tai jälkeen synnytyksen, jotta arkimeikkaaminen vauvojen kanssa helpottuisi entisestään. Mä olen nimittäin nyt jo huomannut kotona ollessa, että mä olen superlaiska meikkaaja, mutta silti koko päivän on kipeä olo, jos en tee jotain pärställeni. En tajua, mikä siinä on niin vaikeaa, kun naaman saa ihan ok-kuntoon jo viidessä minuutissa.Tosin. Tähän pitäisi keksiä joku ajallinen ratkaisu ensin, kuinka ehdin käydä ripsihuollossa vauvojen tupsahtaessa maailmaan. 

Mun meikin teossa suurin osa ajasta menee silmiin (ja vasta meikinPESUSSA meneekin, koska käytän vain waterproof-tuotteita), joten laskin, että tekoripsien kanssa mun arkimeikkiin menisi enää vain noin kaksi minuuttia. Siis siinä tapauksessa, jos iho pysyy myös raskauden jälkeen näin hyvänä, kun nyt. F:ää odottaessa ja imettäessä mullehan puhkesi akne. Nyt mulla on ollut tasan yksi finni koko aikana, joten toivotaan, että sama trendi jatkuu. Iho on paljon helpompi meikata, kun ei tarvitse keskittyä näppyjen peittelyyn.

 

ROKOTUKSET, LÄÄKKEET, LUONTAISTUOTTEET

Mä kannatan kotimaista rokotusohjelmaa, joten vauvat rokotetaan ehdottomasti. Me ollaan otettu myös melkein joka vuosi influenssarokote koko sakki ja F on saanut myös vesirokkorokotteen, koska ei ollut sairastanut ennen koulun alkua vesirokkoa.

Itse olen raskaana syönyt vain lääkkeitä, jotka lääkärit ovat todenneet turvallisiksi. Jotkut lääkkeistä ovat olleet tosin kyllä aika hurjiakin: Kuten Panacod migreeniin ja raskauspahoinvointilääke alun oksenteluun. Luontaistuotteet lopetin. Pääasiassa olen vedellyt rautaa ja raskausmonivitamiinia. Kipeänä olen ottanut ekstrabuustin c- ja d-vitamiinia, sekä sinkkisuihketta, joita ovat suositelleet lääkäristä/apteekista. Yhtään antibioottikuuria en ole (kop,kop) raskauden aikana syönyt. Tosin hedelmöityshetkellä taisin olla antibioottikuurilla, jos oikein muistan.

 

RIPSISEERUMI JA MEGASILMÄNPUSSIAINE

Mä rakastan sekä tätä, että RevitaLashin ripsiseerumia, koska ne ovat NIIIN tehokkaita. En ole kuitenkaan uskaltanut käyttää kumpaakaan raskauden aikana. Ja sen on kyllä huomannut. Ripset lyhenivät huomattavasti kuukausi ripsiseerumin käytön lopettamisen jälkeen ja joskus olisi ihana silottaa silmäpussit oikein kunnolla. Jotenkin kuitenkin ajattelen, että koska kyseisten tuotteiden vaikutus on niin huomattava, en uskalla niitä kroppaani nyt laittaa. Tämä voi olla toki ristiriidassa joidenkin muiden valintojeni kanssa, mutta tämä onkin tällainen perstuntumapäätös.

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

 

 

 

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Vierailija
2/8 | 

Olen kuullut että raskaana ollessa pitäisi pitää ainakin yksi kynsi lakkaamatta jos sitä sormenpäätä tarvitsee yllättäen sairaalassa johonkin tutkimukseen, anturiin tms. En tiedä, onko vielä voimassa tämä tieto, mutta näin ainakin meille kerrottiin synnytysvalmennuksessa muutama vuosi sitten. Ajattelisin tämän olevan kuitenkin tärkeä tieto, jos tulee kiirelähtö synnytykseen tai sairaalaan jostain syystä. Toivottavasti pääsette lähtemään rauhallisissa tunnelmissa synnyttämään.

Mikä tuo raskauspahoinvointilääke on? Siitä en olekaan kuullut.

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Aijaa. Meille ei ole kerrottu, mutta toisaalta kestolakkauksen saa pois tosi nopsaan, jos hätä tulee. Olisiko sellainen hapenmittauslaite, joka sormeen laitetaan, missä lakka pitää olla poissa?

Vierailija
3/8 | 

Vierailijalle tiedoksi, että sen kestolakan saa itse viilattua pois siitä kynnestä, jos hätä tulee.Ei ole kovin hankala homma..

Tuuli
4/8 | 

Jos vähän kärjistäen kommentoin, niin oma mielipiteeni on se, että jos tuntee tarvetta vältellä jotain kemikaaleja raskauden takia, niin miettisin kyllä hyvin tarkkaan onko kyseistä ainetta muutenkaan tarvetta käyttää. Onhan tuo oma terveys ihan yhtä tärkeä asia kuin lapsenkin terveys. Ja jos epäilee aineiden vaikuttavan lapseen, niin toki ne silloin vaikuttaa myös äitiin.

Hyvä kirjoitus, kuten joku jo kommentoikin, maalaisjärjellä 👍 Itse haluaisin ripset, mutta koska silmäni ovat muutenkin niin herkät, en uskalla edes kokeilla. Kynnetkin olisi kivat, mutta eivät oikein toimisi tekemäni työn kanssa. Joten ihan luomuna pysyn.

Sari / Pikkuleijonatblogi
5/8 | 

Musta myös maalaisjärki tässä asiassa ja tietty mielummin liian varovainen. Mutta saahan sitä raskaanakin vähän hemmotella itseään :) itse en ole värjännyt hiuksia raskaana ja tietty lääkkeiden kanssa tarkkana, mutta muuten olen tehnyt normaaleja juttuja.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat