OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

"Siivouksen elämänmullistava taika" - ehkä hieman yliampuva lupaus. Vai onko sittenkään?

Sain muutama viikko sitten naapurin Nooralta lainaksi Marie Kondon menestysteoksen KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika. Kondo on Japanissa tunnettu siivousguru, jonka KonMari-tekniikaksi nimeltyillä opeilla koti pitäisi saada yhdellä oikeaoppisella siivous- ja inventariokerralla sellaiseen kuntoon, ettei koti olisi enää koskaan sotkuinen. Aika paljon luvattu, vai kuinka?

Vaikka luovuimme jo Lahdesta muuttaessamme 2013 todella suuresta tavaramäärästä, on kahden Helsingin vuoden aikana kotiimme ehtinyt kertyä aivan liikaa turhaa rompetta. Ja vaikka muuttaessamme päätimme, että pienessä kodissa asuminen onnistuu vain, jos asuntoa ei tukita tavaralla, on sekin lupaus jossain välissä unohtunut. Kodin kunnon päivitys tuli siis tarpeeseen.

KonMarin opit ovat pääpiirteiltään aika yksinkertaiset.Koko siivous- ja luopumisprojekti tulee tulee suorittaa yhdellä rysäyksellä, Tavarat kerätään lajeittain (ei säilytyspaikoittain!) lattialle ja sitten aloitetaan karsinta. Karsinnassa jokainen tavara, joka ei tuota iloa, heitetään pois. KonMari-opeissa luopumisvaiheessa  tunteille annetaan siis suurin vastuu, vaikka muuten opit tuntuvatkin aika järkiperäisille ja jopa kaavamaisille.

Kun tavarasta on luovuttu, vasta sen jälkeen päätetään, mihin ja miten jäljellä oleva materiaali uudelleenjärjestellään. Tämä on mielestäni aika nerokas vinkki, koska ainakin itse olen aina ennen ENSIN ostanut erilaisia säilytysratkaisuja ja laatikoita etukäteen, ja vasta sitten aloittanut siivouspäivän. Marie Kondon mukaan tämä on kuitenkin väärä tie, koska silloin todellisen karsinnan ja aidon siisteyden sijaan keskitytään sullomiseen, jolloin tavara ei ainakaan vähene.

No miksi Marie Kondo sitten haluaa, että tavarasta luovutaan? Hänen mukaansa avarassa ja turhista tavaroista vapaassa kodissa ihminen vapautuu myös monista henkisistä lukoista ja siivouksen sijaan energiaa jää olennaiseen.

Vaikka teos onkin kirjoitettu mielestäni aika yliampuvalla tv-shop -tyylillä (toistelua ja ylisanoja), innostuin teoksen ideasta niin, että siivosimme Eskon kanssa viime viikolla kolme kokonaista päivää kotimme kaappeja. Kävimme läpi jokaisen paperin, tavaran ja pinon ja jätimme kotiimme vain ne asiat, joita tarvitsemme todella tai jotka tuottavat iloa. Vaikka projekti oli mielipuolinen, on olo nyt ihan upea! En ole koskaan asunut kodissa, jossa olisi näin väljää.

Jotenkin olen alkanut uskoa myös Marie Kondon ajatukseen siitä, että siisteys ja väljyys tuovat mielenrauhaa. Koska olen perusluonteeltani tyyppi, joka hukkaa kaiken, on nyt ollut aivan ihanaa, kun tasan tarkkaa tiedän, missä paikoissa aivan jokainen kotimme tavara onkaan. Olipa kyse sitten kynsilakasta, bussikortista, F:n neuvolakortista tai parista sukkia.

Marie Kondo antoi siisteyteen monta vinkkiä ja kaikkia en tietenkään käyttänyt omassa kodissani. Tein kuitenkin listan niistä asioista, jota olivat mielestäni kaikkein parhaita kirjan sivuilta löytyviä oppeja.

KAROLIINAN SUOSIKIT KonMari -OPEISTA:

  • Kerää kaikki yhden tuoteryhmän tavaroista jokaisesta kodin huoneesta ja säilytyspaikasta yhteen kasaan, ja aloita sitten vasta karsinta.
  • Tee inventaario yhdellä kertaa.
  • Älä tunge ylijäämäkamaa väkisin sukulaisillesi.
  • Järjestele tavarat kaappiin vasta, kun olet suorittanut koko karsinnan.
  • Etsi aivan jokaiselle tavaralle oma säilytyspaikkansa.
  • Ja suosikkivinkkini koko kirjassa: Tyhjennä käsilaukku heti kun tulet kotiin, jolloin kassi saa levätä! Etsi siis säilytyspaikka myös niille tavaroille (kalenteri, huulirasva,bussikortti..), joita käytät päivittäin. Marie Kondo kertoo, että näin kassiin ei keräänny epämääräistä roinaa, eikä tavaroita huku. Tiedättehän sen tunteen, kun ostat kamman ja huulirasvan toisensa perään, kun ne ovat kadonneet, ja tyhjentäessäni joku päivä kaikki takkiesi taskut tai kassit huomaat, että näitä on kertynyt viikkojen saatossa kymmeniä? Tämä jokapäiväinen laukun tyhjentäminen siis säästää myös hermoja ja rahaa, kun tavaroita ei tarvite koko ajan etsiä tai ostaa.

Kuinka moni teistä on hurahtanut KonMari-oppeihin? Ja uskotteko, että tämmöinen siisteys ja väljyys on mahdollista säilyttää (lapsiperheessä)?

Siivousintoa!

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (13)

1/13 | 

Karsiminen toimisi meillä varmasti! Ja tiedän, että siitä tulee kovin hyvälle mielelle lopulta.
Mutta aloittaminen on kamalan vaikeaa! Kaikkein vaikein vaihe on sen kaiken karsitun tavaran sijoittaminen karsinnan jälkeen: siis kierrätykseen lajitteleminen ja roskiin kiikuttaminen. Jään jumiin vaiheeseen, jossa "tämä menisi kirpputorilla", mutta oikeasti sitä kirpputoripaikkaa ei ole juuri sillä hetkellä varattuna valmiiksi. Ja sitten tulee taas säilöttyä ja sullottua...

NooraF
2/13 | 

Hei kiva kuulla, että tykkäsit ja että toimi! Kirjahan ei tosiaan ole mikään huipputeos noin kielellisesti tai visuaalisestikaan, mutta hyviä pointteja siinä oli. Itse aloitin vaatekaapin raivauksella ja olen taitellut vaatteet kirjan ohjeiden mukaisesti. Ohjeet ehkä kuulostavat hulluilta, mutta minusta olivat todella toimivia! Loppuraivaus odottaa vielä lomaa alkavaksi... Lisäksi kirjan lukemisen jälkeen olen huomannut olevani vielä entistäkin harkitsevampi tavaroiden hankkimisen suhteen (luulin olevani jo melko harkitseva ennen kirjan lukua). Toisaalta haittapuolena olen myös huomannut, että muiden kotien tavarapaljous on jotenkin alkanut häiritä :D

3/13 | 

Itse koen että kodin siisteys tuo mielenrauhaa mutta mä olen sen verran vinksahtanut että mulle riittää että se on päällisin puolin siisti, "mitä et näe, sitä ei ole". :D
Pitäisi varmaan ryhdistäytyä. Aloittaa vaikka siitä ettän hankin tämän kirjan. :)

Essi
9/13 | 

Luin kirjan jo vähän aikaa sitten, mutta ajan puutteen vuoksi en ole päässyt vielä ns. tositoimiin. Luen itse aika vähän tämäntyyppistä kirjallisuutta ja tosiaan varsinkin loppua kohti alkoi vähän ärsyttää tuo jo mainittu "tv-shopmaisuus". Hyviä vinkkejä kirjasta kuitenkin sai, nimenomaan tuo lajeittain järjestäminen. Hassua kyllä se ei ollut tullut mieleen ennen tätä, vaikka on ihan loogista. Oon järjestänyt aina huoneen tai kaapin kerrallaan. Toisaalta läheskään kaikki vinkit ei ole ainakaan mun elämään ihan sellaisinaan sovellettavissa. Kirjassa oli mun mielestä suomalaisena lukijana myös kiinnostavaa löytää eroja suomalaisen ja japanilaisen kulttuurin välillä. Ihan niinkin pienessä asiassa kuin astioiden kuivaus. Itse pidän tiskialtaan yläpuolella olevaa astiankuivauskaappia aika itsestään selvänä asiana, mutta sehän ei tosiaan ole ihan maailmanlaajuisesti levinnyt juttu. Kirjassahan astiat neuvotaan kuivaamaan ulkona korissa, jolloin ne eivät täytä tiskipöytää :D kiva kirja kuitenkin ja innosti siivoamaan, mikä ehkä on tärkeintä :D

tanja
10/13 | 

Hei kiitos inspiksestä! Mulla on tässä viikko omaa aikaa tulossa, niin voisin käyttää sen kaappien läpikäymiseen. Meillä kodin järjestämistä vaikeuttaa se, että itse olen minimalisti ja mieheni taas hamsteri, joten on tosi vaikeaa löytää yhteinen sävel siitä, minkä verran tavaraa huushollissa voi säilyttää.

Tuo käsilaukun tyhjennys oli hyvä idea. Nyt tyhjensin laukkuni ja löysin sieltä kolmet hanskat. Aamulla töihin lähtiessä tuskailin, minne olen kaikki taas kadottanut ?

11/13 | 

Myös oma suosikkivinkki noista on käsilaukun tyhjennys. Pitäisi miettiä kunnon paikka käsilaukun sisällölle. Käytän montaa eri laukkua ja yleensä lähtiessä otan mukaan tärkeimmät, mitä sillä hetkellä tulee mieleen. Sit tavarat jää eri laukkuihin ja pussukoihin eikä lopulta enää muista, missä on mitäkin.

Muuten oon omasta mielestäni suht järjestelmällinen. Tykkään järjestellä tavaroita, mut jostai syystä en saa niit tavaroit enää kiirees oikeille paikoil...

Pauliina
12/13 | 

Minäkin luin Marie Kondon teoksen juuri, eikä meilläkään tilaa ole liiaksi. Asumme kolmistaan 42 neliön kaksiossa, tosin perheemme kolmas on vauva. Tilanpuute on ainainen ongelma, eikä tavaran karsimisessa auta mies, jonka on vaikea luopua puolikuolleista huonekasveistakin. Sisustuspostauksenne ovat olleet mielenkiintoisia nimenomaan tilankäytön kannalta. Kiitos kivasta blogista!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat