Juteltiin eilen iltana A:n kanssa siitä, mitä kaikkia erilaisia ruokavaiheita mulla onkaan ollut tämän raskauden aikana. Alussa mielitekoja sääteli pahoinvointi (= mikä pysyi sisällä). Nyt loppuraskaudessa närästys taas säätelee paljon syömätiheyttä ja ruokalaatuja.

Suurin ruokailumuutos on se, että olen voinut syödä raskauden aikana gluteenia. Homma sai alkunsa alun pahoinvoinnista, kun gluteenittomat leivät ja pastat oksettivat minua, mutta himo iski tavalliseen vehnäpatonkiin. Otin riskin, sitten isomman, ja nyt voin syödä jo ihan normisafkaa. Mullahan ei ole koskaan todettu keliakiaa, mutta IBS on ollut vahvassa epäilyssä. Sillä tavalla tämäkin puhuu IBS:n puolesta, koska IBS:ään kuuluu erilaiset vaiheet. Nyt on ilmeisesti ollut hyvän vatsavaiheen kausi. (Jonka toivon tietysti jatkuvan).

Mutta sitten niihin himoihin:

  • BigMac-hamppari, alkuraskaudesta. Liittyi samaan kun vehnähimo. Mähän en juuri Mäkki-safkaa arvosta ja jos jotain joskus haen, niin kiireessä veden ja juustohampparin evääksi. Mutta alussa maistui BigMac NIIN hyvälle.
  • Kotitekoiset uuniranskikset ja nakit. Tämä on ruoka, jota en oikeasti koskaan normitilassa syö (ravintolassa kyllä syön joskus uppopaistetut ranskikset), mutta alkuraskaudesta teki mieli todella suolaisia ja kuiviksi paistettuja nakkeja ja ranuja. Toisen pienen tuleva kummisetä alkoikin tuoda mulle aina ranskis- ja nakkipussit, kun tuli meille kylään.
  • Minitomaatit. Olen aina tykännyt minitomaateista, mutta pahoinvoinnin poismentyä vedin näitä varmasti 3-4 rasiaa päivässä. Nyt en enää voi, koska tomaatit närästävät niin pahasti.
  • Mannapuuro. Kun vapauduin gluteenittomuudesta, tajusin, että voin syödä lapsuuteni lempiherkkua, mannapuuroa. Keitin kesän lopulla mannapuuroa aina litrasta maitoa…ja söin itse kaiken voisilmän kanssa.
  • Nektariinit. Tämän syksyn ehdoton himo. Nyt alkaa tosin kääntymään nektrariinirakkaus granaattiomenarakkaudeksi.
  • Kirpeät asiat. Tämän olen huomannut, kun olen vaikka tehnyt smoothieita. Muu perhe jo irvistelee kirpeyden määrästä ja minusta on ollut juuri sopivaa. 
  • Maito. Lopetin maidon juonnin lähes kokonaan, kun IBS äityi pahaksi syksyllä 2016. Nyt olen juonut maitoa varmasti litran päivässä. Se maistuu aivan superhyvälle jääkylmänä!
  • Salmiakki alkuraskaudesta. Ja joo, tiedetään, että on nykyisin kiellettyjen listalla. Lääkäri kuitenkin antoi luvan ottaa muutaman päivässä. Varsinkin silloin, kun pahoinvointi iski. Mulla se auttoi himppusen mun pahoinvointiin ja uskonkin, että salmiakkihimo johtui siitä, että mun kroppa kaipasi vähän verenpaineen nostatutusta. Normitilassa en syö salmiakkia.
  • Suklaa. Normitilassa taas rakastan suklaata, mutta raskauden alku- ja keskivaiheessa en juuri välittänyt siitä. Mutta nyt lopussa: Voisin elää suklaalla!
  • Leipälounaat. Nyt loppuraskaudessa varsinkin mun ei juuri tee mieli syödä mitään lämpimiä, oikeita ruokia. Valitsen todella usein ennemmin leipää, jogurttia, puuroa tai muuta "aamupalaa" myös päivällä syötäväksi. 
  • Aamumehu. Melkein jopa aamukahvia (jota en ennen rv 16 voinut edes juoda) tärkeämmäksi on muodostunut lasillinen mehua aamuisin. 
  • Vesi. Mä en ole varmasti ikinä juonut näin paljon vettä, kun tämän raskauden aikana. Mulla on jano aivan koko ajan. Ja öisin varsinkin tästä tulee kiva kierre, kun juon vähintään sellaisen 0,75 pullollisen vettä yön aikana, mutta sitten se tihentää entisestään vessassa ramppaamista. Ja kun taas herään vessaan, huomaan, että mullahan on myös jano.

Sellaisia himoja!

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 | 

Kuulostaa ihan mun raskaus ruokailuilta. 😁 Leipä on varsinkin kova, sitä vous syyä vaan koko ajan.

Hebulba
3/6 | 

Mulla alkuraskauden himot oli kaurapuuro voisilmällä, kylmä appelsiini ja kirsikkatomaatit. Mitään herkkuja ei tee mieli. Kaikki lämpimät Maitotuotteet oksetti. Halloumin vuoksi harmitti.

Nyt toisella kolmanneksella on tullut armoton himo vaaleaan leipään. Vehnäjauhot ei normaalisti kuulu arkeeni. Nyt paistopisteen lyhyt juusto tai valkosipuli patonki maistuu, pelkkä tuoksu saa hurmokseen. 😊

Vierailija
4/6 | 

Jano viittaa diabetekseen. Kun veren sokeripitoisuus ylittää tietyn tason, munuaiset yrittävät huuhdella sitä pois niin nopeasti kuin pystyvät. Siitä seuraa jatkuva pissahätä, ja siitä taas seuraa jatkuva jano.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat