P1011124 (4).JPG
P1011124 (4).JPG

P1011180 (2).JPG
P1011180 (2).JPG

P1011268.JPG
P1011268.JPG

P1011273.JPG
P1011273.JPG

P1011212.JPG
P1011212.JPG

P1011202 (1).JPG
P1011202 (1).JPG

P1011130 (4).JPG
P1011130 (4).JPG

P1011254.JPG
P1011254.JPG

P1011126 (4).JPG
P1011126 (4).JPG

Lauantaina vietettiin Auroora-siskoni ja tämän Antti-rakkaan häitä Seinäjoki-Lapua -akselilla. Me saavuimme paikalle torstai-iltana auttamaan hääpaikan laitossa, vaikka tuntuikin sille, että teimme ihan miniosan siitä, mitä hääparin vanhemmat, minun toinen siskoni ja sulhasen veli olivat ehtineet jo tehdä.

Olin jotenkin ajatellut, että en tulisi itkemään näissä kemuissa. Mutta kun näin isäni saattavan siskoani kohti alttaria, alkoi kasvoni lihakset kummasti kiskoa. Miten kauniille sisko näyttikään! Ja kun alttarilla häntä odotti vielä maailman hymyilevin sulhanen, ei liikutukselta oikeasti voinut välttyä.

Aurooran ja Antin häät olivat isot ja perinteiset häät, joissa oli niin sukulaisia kuin ystäviäkin, ja joissa liikuttuminen, nauru, tanssi ja hymyilevät kasvot ryhdittivät koko juhlapäivää ja -yötä. Taas oli tunnustettava se, kuinka ennakkoluulot ovat ihan turhia tässä maailmassa. Olen aina jotenkin ajatellut, että perinteiset häät kakunleikkaamisineen ja kenkäleikkeineen eivät voi johdatella hyviin hääkemuihin, mutta olin taas AIVAN väärässä. Kunhan sakki on oikeaa ja ilmassa aitoa rakkautta, kaikki nuo perinteiset häätraditiot vaan lisäävät tunnelmaa. Kuten nämä juhlat osoittivat: Meillä oli ihan superhauskaa! 

Kaunein hetki häissä oli häätanssi. Kun katselin pikkusiskoni – sen ihan mini-ihmisen onnea nallekarhupuolisonsa otteessa – tuli ensimmäisen kerran tunne, että nyt tuokin ihminen on ihan aikuinen. Toisen ihmisen vaimo. Erisukuniminen kuin minä koskaan. Ja silti se meidän pikkusisko. Ikuisesti pienin ja suojeltavin. 

Onnea rakkaat! 

-Karoliina-

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat