OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luin hiljattain jostain, että perhealbumit ovat usein vain yhden  perheenjäsenen näkemys perheestä ja elämästä, koska kameran takana häärii yleensä aina se sama henkilö. Näin ollen historian lehdille ei tallennukaan perheen todellinen historia, vaan ennemmin vain yhden henkilön, yleensä isän tai äidin visio siitä, millaisia muut ihmiset hänet ympärillään ovat (ja mikä vielä pahempaa: Millaisia hän heidän HALUAISI olevan).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jutussa kehotettiinkin vanhempia vaihtamaan kuvaus-kuvattava -roolinsa, ja antamaan kamera välillä myös lapsen käsiin. Tätä ohjetta noudattamalla sitten kysyin F:ltä, haluaisiko hän ottaa valokuvia. Eikä tarvinnut kyllä kahta kertaa houkutella :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse rakastan näitä kuvia. Voisi luulla, ettei kolmevuotiaalla ole visiota, mutta hänelläpä sitä vasta onkin. Omat blogikuvat näyttävät näiden jälkeen äärettömän tylsille, jo nähdyille.

Tunnustaako joku muukin olevansa se, joka toimii aina perheen kuvaajana? Jos minulla ei olisi näitä muutamia blogia varten otettuja kuvia itsestäni, harvoin vilahteleisin itse missään kuvissa. Entä onko joku muukin antanut kameran lapsensa käsiin? Miten siinä kävi?

Kivaa lauantai-iltaa!

-Karkki-

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (15)

Tylsistynyt perhe
1/15 | 

Hehee. Hienoja kuvia! Tää teksti osui sopivasti. Meillä 5-vee sai juuri oman kameran ja ei sitten muuta ole tehnytkään kuin tsuumaillut tuolla oven suussa. Tarkkaa on myös se, mitä kamerasta poistaa. Osa tärähtäneistä tai alivalottuneista on tietenkin niitä "taidekuvia" - kaikkein tärkeimpiä siis. Ja aikoo kuulemma myös jatkojalostaa kuvausharrastustaan erilaisten valokuvakirjojen puolelle. :D

2/15 | 

Olen antanut lapsen joskus kuvata esimerkiksi omat syntymäpäivänsä. Ihan hauskoja kuvia vieraista! Lapsi kameroineen pääsee vähän lähemmäksi kuvattavaa ja toisaalta lapsi voi juhlissa kuvata silloinkin, kun äiti on kiireisimmillään kahvinkeiton ja tarjoilujen kanssa.

Heluna
3/15 | 

Hienoja kuvia! Ja tuo yksi värikäs räsymatto on aivan ihana! Meilläkin kyllä 3,5v räpsii tuon tuosta jonkinlaisia otoksia ja esim. viime joululta on hauskoja otoksia, vieraiden pulleista jouluruokamassuista ;) meillä tyttö kyllä heti poistaa "sumuiset", "ei tullut hyvä"-kuvat :D

Virve
4/15 | 

Meidän 5v sai vaarilta oman kameran. Joku ikivanha, digi kuitenkin. Oli kyllä aika polleena siitä, ja oppi käyttämään ihan suit sait. Vähän miinusta tossa kamerassa, kun muistikorttiin mahtuu noin kymmenen (!!) kuvaa. Toisaalta akku kestää just noiden kymmenen kuvan ottamisen, ennenkuin pitää laittaa lataukseen :) Oppiipahan vähän miettimään, että mitä sitä kuvailee, ihan turhaan ei kannata räiskiä. Tämän kameran raaskii antaa myös pikkusiskon, 2v, käsittelyyn. Mutta vinkkinä siis, että kyllä varmaan monestakin kodista löytyy joku vanha toimiva "kakkoskamera" lapsille.

maria
5/15 | 

Ihanat kuvat, ja mikä sattuma! Eilen juuri annoin pojan ottaa kuvia. Pitääkin tehdä niistä myös kooste blogiin.

6/15 | 

Minä en mukamas ole mukana missään lomilla tai juhlissa, kun itse olen linssin toisella puolen lähes aina. Jälkeenpäin sitten harmittaa (lapsia ajatellen) kun itsestä ei tullut yhtään kuvaa.

Se vasta hauskaa onkin, kun antaa videokameran lapselle, tai pikemminkin jos lapsi kuvaa salaa. Voi tallentua esimerkiksi äidin ja ystävän kahvittelukeskusteluja, tai mummon ja papan kinastelua kinkun leikkaamisesta :)

Karoliina Sallinen
8/15 | 

Totta muuten! Kun minä olen meidän perheen vakkari kuvaaja, juurikin ne hetket, kun koti olisi siisti ja tarjolla muutakin kuin kalapuikkoja, ei kuvia jää talteen yhtään, kun meikä hääri keittössä tai muuten häslää emäntänä.

Karoliina Sallinen
9/15 | 

Rakastan tuota mattoa, mutta se tuntuu nyt keväällä vähän liian punaiselle. Ostettiin matto jouluna. Kunpa saisi pastellisen samanlaisen.

Karoliina Sallinen
10/15 | 

F otti kuvat järkkärillä. Pitäisikin kaivella jostain vanha pokkari ja antaa se F:lle ihan omaksi.

Karoliina Sallinen
12/15 | 

Ihan totta Sanna! Meilläkin prosentit siitä, kuinka usein esiintyy kuvissa menee varmaan jotenkin näin: F 80%, Esko 18%, minä 2%

Roosa
13/15 | 

Toka kuva on loistava :D Siinä näkyy hauskasti arki ja todellisuus. Sellainen "ei kaikki ole aina kauniisti järjestyksessä"

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat