P7234494.JPG
P7234494.JPG

P7234461.JPG
P7234461.JPG

P7234474.JPG
P7234474.JPG

P7234476.JPG
P7234476.JPG

P7234481.JPG
P7234481.JPG

P7234544.JPG
P7234544.JPG

Kun Laura Keski-Vähälän ja Riikka Keski-Vähälä de Oliveiran vanhemmat perustivat vuonna 1984 Alavieskaan tekstiilitehtaan, he eivät ehkä olisi osanneet arvata, että reilun 30 vuoden päästä tuon tehtaan perintö näkyy Portugalissa ja sitä kautta kotimaisilla vaatemarkkinoilla. Mutta niinpä vain kävi: 90-luvun alun lama ja tuotantokulujen nousu pakotti lopettamaan Suomen tehtaan. Ensin siirryttiin Viroon, ja sieltä lopulta Portugaliin. Laura oli kuusivuotias, kun hän muutti äitinsä kanssa Portugaliin. Isä, Riikka-sisko ja Marko-veli jäivät Suomeen lopettamaan vanhan liiketoiminnan loppuun ja kesti vuosia, ennen kuin isä pääsi myös muuttamaan vaimonsa ja tyttärensä perässä. Portugalissa luotiin kontakteja ja solmittiin työsuhteita, joista moni on edelleenkin perheen liiketoiminnan ydintä.

Nykyisin Keski-Vähälän vanhemmat eivät ole enää mukana tekstiilialalla, vaan perheen perintöä jatkavat lapset. Marko ja Laura Suomesta käsin, Riikka Portugalista. ”Meidän yrityksen vahvuus on se, että meillä löytyy omasta perheestä asiantuntija jokaiseen yrityksemme osa-alueeseen. Marko tuntee markkinoinnin, Laura suunnittelun ja minä tuotannon. Kun ollaan sisaruksia, kommunikaatio on aina suoraa”, Riikka kertoo. Se, että lapsista jokainen liittää omiin lapsuusmuistoihinsa tehdaselämän, ompelukoneen surinan ja työnteon kulttuurin, on vain vahvuus. ”Kauan mä yritin rimpuilla sitä vastaan, että mähän en mene tekstiilialalle. Mutta täällä sitä ollaan. Me ollaan kai kasvettu yrittäjyyteen”, Laura komppaa sisartaan.

Mitenkään suoraan tehtaan johtoon sisarusparvi ei kuitenkaan päässyt, vaan asiat on täytynyt aloittaa alusta alkaen työnteolla. Kun Riikka, nykyinen tehtaanjohtaja, muutti parikymppisenä Portugaliin, aloitti hän työuransa ompelijana. Hän opetteli jokaisen ompeluvaiheen, jotta näkisi, kuinka asiat oikeasti tehdään ja missä on kunkin työvaiheiden kompastuskivet. Laura on puolestaan opiskellut tekstiilialaa Portugalissa ja toimii nykyisin Aarrekidin taiteellisena johtajana ja suunnittelijana.

Sain viime viikolla kunnian päästä Lauran ja Riikan ja ennen kaikkea Aarrekidin vieraaksi Portugaliin. Alueella, jossa Laura oli kasvanut ja tehtailla, jossa moni suomalainen yritys Aarrekidin lisäksi tekee tekstiilinsä.

Lauran ja Riikan perhe ei omista siis pelkästään Aarrekidin brändiä, vaan he omistavat tehtaan, jossa vaatteet ommellaan, kaavoitetaan, leikataan ja pakataan maailmalle. Jopa kaikki ne neuloksetkin, joita Aarrekid-tuotteissa käytetään, tulee läheltä yhteistyökumppaneilta, jotka Keski-Vähälän perhe on tuntenut vuosikymmeniä ja joiden kanssa vallitsee molempiin suuntiin toimiva yhteistyön ja avunannon kulttuuri.

Aarrekid ei ollutkaan alun perin Lauran ja Riikan perheen oma brändi, vaan he vaan tekivät ainoastaan Aarrekidin tuotantoa merkin alkuvuosina. Vuonna 2016 perhe kuitenkin osti Aarrekidin itselleen, ja nyt sekä brändi, että tuotanto ovat samassa paikassa. Laura sanookin, että että Aarrekidin ehdoton vahvuus on se, että he tuntevat tuotannon niin hyvin. He ymmärtävät jo suunnitteluvaiheessa tuotannon reunaehdot, mutta myös mahdollisuudet. Heillä on asiantuntemus niin ompelutekniikasta, materiaaleista kuin kaavoituksestakin.

Aarrekid lanseerasi viime vuonna nopeasti huippusuosituksi kasvaneen naistenvaatelinjansa, joka kantaa nimeä Aarre. Jatkossa Aarre jatkaa omaa kulkuaan Aarrekidin kanssa ja tarkoitus on Aarrekid laajenee lähivuosina laajemmaksikin konseptiksi. Nyt valikoimassa on jo kylpytakkeja ja lasten pyyhkeitä, jatkossa aarrekidiläisiä kiinnostaisi myös esimerkiksi sisustustuotteet. Läpinäkyvyys on myös asia, jota Aarrekid haluaa omalta osaltaan lisätä. ”Meillä ei ole mitään salattavaa”, sanoo Laura, ja se on helppo uskoa nähdessään viikon ajan kaiken sen, mitä brädin ympärillä Portugalissa tapahtuu.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat