OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä sain viime viikonloppuna mummoltani tuolin, jonka hän ja pappani olivat ostaneet Jyväskylästä vuonna 1939. Tuoli oli heidän ensimmäinen yhteinen huonekalunsa, ja se oli kuulemma ostettu pitkällisen harkinnan jälkeen heidän ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa heidän häidensä jälkeen.

Jos tuolin pehmustekangasta ei lasketa, on tuoli edelleen, yli 70 vuoden jälkeen aivan alkuperäisessä kunnossaan. Ja niin tukeva ja hyvä istua. On noihin aikoihin todella osattu tehdä huonekaluja!

Koska aivan tuollaisenaan tuolia en näe osana meidän kotiamme, pohdiskelen, mitä tuunaustoimenpiteitä tuolille voisin tehdä ilman, että menisin pilaamaan upean ja tunnearvoltaan hienon huonekalun. Mustanahan tuo kävisi meille täydellisesti, mutta pitäisikä maalipurkki jättää tällä kertaa kuitenkin rauhaan. En periaatteessa pidä tällä petsillä laitetuista huonekaluista, mutta jotenkin tuohon vanhaan kuluneeseen tuoliin tummuus sopii. Ehkä vaihdan vaan kankaan istuinpehmusteeseen?

Vinkkejä otetaan, tietysti, vastaan! Mitä sinä tekisit tuolille?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (25)

Karla
1/25 | 

Verhoilijana pitäisin rungon tuollaisenaan, koska sen ajan patina on todella kaunis!
Leikittele vaikka kankaalla ja osta joku kotinne tyyliinne sopiva kangas esim. Marimekolta. Kangasta, kun tuollaiseen irtoistuimeen ei mene kuin puoli metriä ja loppu tilkusta voi sitten askarrella muuta mukavaa!

Maria
2/25 | 

Vaihda pehmusteen kangas vaikkapa mustavalko-raidalliseksi niin sopii kuin nappi silmään :) voisi tuoda mukavaa lämpöäkin syksyiseen sisustukseen!

aino
3/25 | 

UPEA tuolivanhus! ehkä joku graafinen, mustavalkoinen kangas istuinosaan? esim. raidallinen sopisi teille. itse en koskisi puuhun, se on hurjan kauniisti kulunut!

piia
4/25 | 

Nätti. Jos tuo kankaalla päällystetty istuinosa irtoaa, siihen on helppo pingottaa uusi kangas vaikka vanhan kankaan päälle. Niin tein yhdelle vanhalle keinutuolille, joka oli odottanut kaksi vuotta toimeen tarttumista, koska luulin entisöinnin olevan vaikeampaa. Ja tuohon puunsävyyn sopii minusta esim. mustavalkoinen tai valkoharmaa kuosi tosi hyvin. Mutta jos runko tuntuu liian tummalta, niin hiomallahan sen saa vaaleammaksi. Maalaamista harkitsisin viimeiseen asti, kun on noin paljon tunnearvoa.

Johanna
6/25 | 

Jättäisin myös maalaamisen muille kalusteille. Istuinkankaalla tuolia voi modernisoida ja taas muuttaa, jos siltä tuntuu. Vanha, tyystin erilainen kaluste voi tuoda koko kotiin ihan uutta kontrastia.

Henni
7/25 | 

Samaa mieltä edellisen kanssa, yksi täysin eri maailmasta tuotu huonekalu modernin sisustuksen keskellä toisi särmää ja persoonallisuutta!

9/25 | 

Tutustupa Marianne Valolan Lahen raita -kankaaseen. Perinteikästä modernisoituna, nivoisi yhteen myös miehesi juuret ja sinun perintötuolin. :) ja käpälät irti tungosta tosiaan;

11/25 | 

Samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa. Tuoli on kaunis noin. Kankaan vaihtamisella saa jo uutta ilmettä ja näin ei tulisi "pilattua" kaunista ajan patinaa.

tuulia
12/25 | 

Kannattaa viedä verhoomoon verhoiltavaksi ni tulee kerralla kuntoon ja jos vaahtomuovi on kovettunut tai murenee, se kannattaa vaihtaa. Marimekolta tosiaan saa kauniita verhoilukankaita ja verhoomoista löytyy paljon eri vaihtoehtoja. Ei kannata vanhan kankaan päälle verhoilla, sillä kankaat hiertävät toisiinsa ja kuluvat nopeammin puhki. Toivottavasti tästä oli hyötyä. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat