karkille22032016mv
karkille22032016mv

Kun blogin nimi on Kolmistaan, on aika erikoinen tilanne huomata olevansa kahdestaan.

Ensin mietin, että vaihtaisin blogin nimen. Se on ollut minusta typerä nimi ensihetkistä alkaen, joten ajatus houkutteli.

Sitten kuitenkin päätin, että menisin vanhalla. Historia tekee ihmisen ja jos sitä alkaa kieltämään, ei ajaudu kuin ongelmiin. Niin ja jos totta puhutaan, ollaan me kolmestaan ikuisesti, vaikka perhe ei asukaan enää saman katon alla. Ilman minua ja häntä ei olisi kolmatta. Ja ilman kolmatta minä ja hän olisimme erilaisia. Myös ilman sitä, ettei meillä olisi yhteistä historiaa.

Niin ja onhan Kolmistaan-nimen alkuperäkin ajalta, jolloin koko tämä kolmen kirjoittajan jengi oli vain typistetty yhden kirjoittajan kynään. Minähän keksin nimen aikanaan, kun kolumnilleni piti saada pikaisesti nimi Kaksplus-lehteen.

Monelle - myös minulle itselleni - Kolmistaan on viime vuonna ollut paikka, jonka vetovastuu ja ideointi on minulla, mutta jossa myös miesnäkökulma pääsee esille. Se on ollut mielestäni hirveän rikastuttavaa ja kivaa. Nyt niin ei luonnollisestikaan tule enää tapahtumaan, mutta toivotaan, että paluu juurille ja siihen aikaan, kun blogissa oli vain yksi ääni, ei tee ainakaan pahaa teksteille.

Uusi Kolmistaan onkin paikka, jossa vanhaa kunnioitetaan, mutta jossa termille kolmistaan rakentuu myös uusia ulottuviiksia. Kolmistaan on edelleen urbaani perheblogi maalaisjuntilla twistillä, mutta se on nyt myös vielä enemmän mutsi, tytär ja meidän koti. Meidän uudenlainen elämä ja sen opettelu.

Edelleen täällä puhutaan kumisaappaista ja päiväkotikasseista. Edelleen on syvällistä ja oikeassa suhteessa pinnallista. On perhettä, ystäviä ja ruokaohjeita. On kivaa ja tyhmääkin elämää. Sitä perussettiä.

Niin ja mitä muuta? Kerro sinä, mitä toivot uudenlaiselta Kolmistaan-blogilta!

-Karoliina-

*banneri, Sanni Kariniemi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (55)

TätiO
1/55 | 

Mä jään seuraileen kyllä. En odota mitään ihmeitä.

Itse pitäisi saada bloggaus arkeen mukaan, on taas jäänyt. Mutta ehkä taas kesällä kun tulee reissattua. Sä oot niin reipas kun pystyt sovittamaan kaiken yhteen. Voi olla että tuleva syksy parhaimmillaan lopettaa mun bloggaamisen kokonaan. Mutta siitä jossain vaiheessa.

S

Annikki
2/55 | 

Musta olisi ihanaa lukea uudesta kodistanne! Sekin olisi kiinnostavaa, miten jaatte vanhemmuuden tai huoltajuuden.

Tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen!

4/55 | 

Huomenta!

Ja kaikkea hyvää uuteen elämänvaiheeseen <3

Uskon, että kun jatkat sun hienoa aitoa kirjoittamistyyliä, saa jotkut muut tästä elämänvaiheestasi tukea ja apua mahdollisiin omiin pohdintoihin.

Kristiina
5/55 | 

Olen lukenut blogiasi parin vuoden ajan. Olen äidinkielen ja kirjallisuuden ope yläkoulussa kuten sinäkin. Lukisin mielelläni postauksia liittyen työhösi ja arkeen tyttäresi kanssa. (Oma tyttöni on 6-vuotias)
Kaikkea hyvää!

Linda
6/55 | 

Olisi ihana saada jatkossakin videopostauksia :)

Toivottavasti arki löytää uomansa ja uusi elämänvaihe tuntuu oikealta! Tsempit!

7/55 | 

Voi Karkki! Olen surullinen teidän puolesta. Hassua sanoa näin, mutta olette olleet mulle vähän parisuhde-esikuvinakin, kun teillä on ollut myös kahdenkeskisiä juttuja ja reissuja jne. Ylipäänsä on tullut fiilis, että viihdytte yhdessä.

Toivotan paljon tsemppiä tulevaan! Ootte hyvä tiimi F:n kanssa!

Riikka
8/55 | 

Kuinka kauan pohditte eroa ja kumpi sitä lopulta halusi? Minkälainen teidän asunto on ja, miksi valitsitte juuri ko. asunnon? Miten olette jakaneet vanhemmuuden? Haluatko uudessa uuden miesystävän ja lapsen? Miten suhtaudut Eskoon?

Maria
9/55 | 

Minäkin haluaisin lukea hyvin paljon samoja asioita kuin tähänkin asti,elämäntilanteen mukaan. Eli uuden kodin sisustusta, uuteen arkeen opettelua, F:n mahdollisesta kahden kodin elämästä ja kaikkeen tähän liittyvistä tunneskaaloista. Ja tietty sitä hömppää myös :) Eniten kiinnostaa kuitenkin ihan vaan että mitä teille kuuluu.

E
10/55 | 

Minäkin blogin pitkäaikainen lukija jo ennen kuin Esko alkoi kirjoitella tänne. Luotan et osaat kyllä jatkaa entisellä ihanalla tyylillä, mut nyt uudenlaisin aihein.

roosa
11/55 | 

Voi että kun harmittaa teidän puolesta; rupesin itkemään kun luin erosta. Tää on mun lemppari blogi enkä aijo lopettaa lukemista! Olisi ihana kuulla fiinunkin jaksamisia tässä tilanteessa! Ja kuvia odottelen uudesta kodistanne ! Voimia ❤

Pöytälaatikkokirjoittaja
12/55 | 

Kerro kirjoittamisesta: kirjaprojektista (sitten kun voit), siitä millaista oli kirjoittaa kirja, mistä idea lähti, miten löysit kustantajan, ja oliko se helppoa vai vaikeaa ym.

Miimi
13/55 | 

Itse olen blogiasi lukenut vuoden ajan ja musta se on juuri kiva kun aiheita on monipuolisesti, että ei pelkästään perhe arkea, vaan myös sisustus juttuja, muotia ja kauneutta!
Odotan myös kovasti juttuja uudesta kodistanne ja arjesta muutenkin. Tsemppiä uuteen elämän tilanteeseen.

Minä vain...
14/55 | 

Minä haluaisin jatkossa lukea niin positiivisesta kuin negatiivisestakin arjesta. Siitä, mikä kaksistaan asumisessa onnistuu ja siitä, missä kohtaa haasteita, kun vierellä ei ole toista aikuista.

Onko asioita, joista joudutte luopumaan, kun yhden aikuisen perheessä tulotaso (tod.näk.) tippuu tai kun arki-iltaisin ei löydy lapsenhoitoapua? Vai löytyykö?

Postausta uudesta kodistanne ja kirjankirjoitusprosessista toivoisin myös.

Miimi
15/55 | 

Tykkään blogistasi koska kerrot juttuja monipuolisesti eri aiheista. Ei pelkkää perhe arkea eikä sisustusta, mutta kaikkea vaihtelevasti, siitä otse tykkään. Toivon jatkossakin että blogisi sisältäisi, arkea, sisustusta, muotia ja kauneutta!
Tsemppiä uuteen elämän tilanteeseen!

Veera
17/55 | 

Kovin mielellään Eskonkin ääntä kuulisi. Jotenkin hullua ajatella, että sinne jonnekin se vaan jäi, matkan varrelle.
Jo pidemmän aikaa teitä vakkaristi lukeneena olen oppinut pitämään blogia juuri TEIDÄN blogina, teidän perheen yhteisenä juttuna.
En epäile, etteikö se olisi ihan hyvä näinkin, mutta ehdottomasti jotain jää tietysti puuttumaan. Jotain muuta tulee varmasti tilallekin.

Voi, kunpa blogikin voisi olla yhteishuoltajuudessa ;D
Tai ehkä teillä on kohta molemmilla omat blogikodit

Kata
18/55 | 

Elämässä asiat ei aina mene käsikirjoituksen mukaan, mutta jos menisi ei olisi mitään mitä odottaa - koska kaiken tulevan jo tietäisi.

Uskon, että löydät oman tapasi jatkaa blogia ja tämä todellakin voi olla jonkinasteinen vertaistuki toisille samassa tilanteessa oleville.

*virtuaalihalaus* teillle molemmille, olette molemmat huippuja! Nauttikaa keväästä, ulkoilkaa ja kokeilkaa jotain ihan uutta :)

Juuli
19/55 | 

Voih, te lempparit! <3 Oli ikävää lukea erostanne..olinkin aistinut että jotain on tekeillä, koska viihdytte niin paljon erillänne. Jään lukemaan blogia jatkossakin ja toivoisin tuttuun tapaan syvällistä pohdintaa sekä ajankohtaisia hömppäaiheita. Valoisaa kevättä! :)

siiri
20/55 | 

Fiinun postaus/postauksia! Arkipäivän juttuja, kavereista, tai jos idea ei oo liian kipeä niin mietteitä erosta.

j.e.n.n.i.m.a.r.i.a
21/55 | 

Kaikkien edellä mainittujen seikkojen lisäksi haluaisin lukea Fiinun arjesta. Miten Fiinun tyypillinen arkipäivä päiväkodin jälkeen etenee? Harrastaako tyttö jotain esim. tanssia, jalkapalloa...?Entä, kun olet itse kipeänä, miten saat Fiinun viihtymään? Tai jos vietätte ihan tavallista viikonloppua, suunnitteletko viikonlopuksi kaikkea kivaa vai fiilistelettekö kotosalla? Miten siis Fiinu saa ajan kulumaan kotosalla? Tämä kiinnostaa siksi, että meidän syksyllä eskariin lähtevä poikamme ei keksi kotona MITÄÄN (omien sanojensa mukaan) tekemistä... Pleikkari toki kiinnostaa, mutta kun päivän peliminuutit ovat täynnä, on koko loppupäivä ihan tylsääääääää... :/

Mitä mieltä yleensä olet siitä, että lapsille tarjotaan nykyään jatkuvasti kaikkea? Kun itse olin pieni, en edes osannut vaatia leikkipuistoihin pääsyä, monipuolisia harrastuksia tai muita elämyksiä arkisin... Ne kuuluivat lomien yhteyteen... Ja siksi kai olivatkin Elämyksiä...

Ellu
22/55 | 

Me erottiin kans vähän aikaa sitten ja nyt asun kahden pienen lapsen kanssa. Eroon liittyvistä asioista olisi kiva lukea. Tai siis siitä miten elämä ja arki käytännössä muuttuu, kun kyllähän se pakostikin muuttuu.

Tsemppiä kaikille teille kolmelle, kyllä se siitä ajan kanssa helpottuu. :)

Outi
23/55 | 

Moikka,

Ihan ensiksi! Jaksamisia sinulle ja Fiinulle! Olette ihania.

Katsoin instagramissa, että olet tehnyt ero postauksen ja menin lukemaan siinä uskossa, että sen on pakko olla harhaanjohtava otsikko, koska eihän karoliina ja Esko ole voinut erota? Sitten mieleeni tuli että aikamoista kulissia saa pidettyä blogissa, vaikka elämä on ollut varmasti aikamoisessa myllerryksessä jo hetken. Sen jälkeen aloin selata vanhempia postauksia jolloin tajusin että eihän siellä mitään kulissia ole rakennettu enään hetkeen.

Olette huippuja yhdessä ja erikseen :) jään todella odottamaan mitä tulevan pitää :) ihanaa jo kohta alkavaa kesää!

j.e.n.n.i.m.a.r.i.a
24/55 | 

Kaikkien edellä mainittujen seikkojen lisäksi haluaisin lukea Fiinun arjesta. Miten Fiinun tyypillinen arkipäivä päiväkodin jälkeen etenee? Harrastaako tyttö jotain esim. tanssia, jalkapalloa...?Entä, kun olet itse kipeänä, miten saat Fiinun viihtymään? Tai jos vietätte ihan tavallista viikonloppua, suunnitteletko viikonlopuksi kaikkea kivaa vai fiilistelettekö kotosalla? Miten siis Fiinu saa ajan kulumaan kotosalla? Tämä kiinnostaa siksi, että meidän syksyllä eskariin lähtevä poikamme ei keksi kotona MITÄÄN (omien sanojensa mukaan) tekemistä... Pleikkari toki kiinnostaa, mutta kun päivän peliminuutit ovat täynnä, on koko loppupäivä ihan tylsääääääää... :/

Mitä mieltä yleensä olet siitä, että lapsille tarjotaan nykyään enenevässä määrin aktiviteetteja ja elämyksiä harva se päivä? Kun itse olin pieni, en edes osannut vaatia leikkipuistoihin pääsyä, monipuolisia harrastuksia tai muita elämyksiä arkisin... Ne kuuluivat lomien yhteyteen... Ja siksi kai olivatkin Elämyksiä...

Helmi
25/55 | 

Hei
Puhut siitä, että nyt on sinä ja tyttö ja mitä te teette ja mihin te muutatte ja missä te asutte.
Tytöllä on edelleen isä, jolla on aivan yhtäläinen oikeus lapseensa kuin sinulla. Lapsi asuu varmasti myös hänen kanssaan ja heillä on yhtälailla yhteinen koti.
Toivottavasti saatte vanhemmuuden ja sen vastuut jaettua hyvin ja lapsi saa samanlaisen oikeuden molempiin vanhempiinsa.

36/55 | 

Me sovittiin, että ihan kaikkia eron syitä ei julkisesti puida. Ja olipa jättäjä/jätetty kumpi vaan, voi siinä todellisessa tilanteessa se tunnereaktio silti olla voimakas. Toisaalta: Meillä taitaa olla myös eri tapa tuoda tunteita julkisesti esille :)

45/55 | 

Olet Helmi ihan oikeassa! Mikään ei olisi karmeampaa, kuin viedä lapselta oikeus vanhempiin. Tulette kyllä kuulemaan, kuinka F:n arki ja yhteys molempiin on järjestetty.

Siksi puhun nyt itsestäni ja F:stä, kun en enää koe, että minulla on lupaa puhua Eskon asioista. Hän päättää sitten itse, mitä kertoo julkisesti ja mitä ei.

46/55 | 

Voi ei ja vau. Voi ei teidän puolesta, jokaisen osapuolen surusta. Vau sun tavastasi käsitellä ja kirjoittaa asiasta. Jos te olette olleet jopa aiemmin mainitun kaltainen parisuhde-esikuva, niin sä olet kyllä myös esikuva eronneille äideille. Respect ja halaus!

Kirjoita ja käytä kirjoittajan vapautta just niinkuin susta tuntuu. Jos pystyt kirjoittamaan eroperheen elämästä ja joskus uusperheestä, niin ihan mahtavaa. Sillä itse uusperheellisenä kaipaan tosi paljon aitoja ja näkökulmia tuovia bloggauksia aiheesta. Itselläni on kädet sidotummat kuin haluaisin. Meitä eroperheiden kanssa eläviä on paljon, rohkeita kirjoittajia vähän.

Leia
53/55 | 

Oon kolmen päivän ajan itkenyt aina kun oon tullut tänne blogiin. Se tuntuu hurjalta - mutta toisaalta ehkä se kertoo siitä että tämä blogi on aina antanut minulle todella paljon. Kiitos siitä! Toivon, että postaukset on niin kuin ennenkin, eli kaikesta, elämäntilanteen mukaan!?
Tsemppihalit sulle ja Fiinulle!??

Maarit
55/55 | 

Seurailen jatkossakin,ette vielä kovin vanha tuttavuus mulle olekaan.Iholla -sarjasta se lähti... <3 Kiinnostaa,miten elämä jatkuu ja sä itse parhaiten tiiät sydämessäs,mitä haluat kertoa. Meidän muiden odotuksia ei kannata ottaa paineiksi hennoille harteillesi.
Kiinnostaa kyllä se,että jatkaako Esko omalla blogilla jossain? Ootte molemmat huipputyyppejä ja mahtavia persoonia,pikkuruista muotitietoista pikku F:ää myöden <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu