symbols-0090_large
symbols-0090_large

Kun kyselin viime viikolla, mikä kännykkä sopisi 5-vuotiaalle, sain arvatenkin kännykkävinkkien lisäksi myös monta kyselyä siitä, miksi ihmeessä 5-vuotias tarvitsee puhelimen. En itsekään usko, että 5-vuotiaalla on puhelimeen sellaista tarvetta, kun vaikkapa ruokaan tai puhtaisiin vaatteisiin, mutta joitain syitä silti on.

Koska niin moni halusi kuulla perusteluni, päätin vastata asiaan nyt yhdellä postauksella, enkä jokaiselle erikseen. Niinpä poimin mielipiteitänne ja kerron, miten itse asiaan suhtaudun.

  • ”Kun oman puhelimen on kerran lapsen käteen antanut, ei sitä saa siitä enää koskaan pois.”(Veera) Kuten postauksessakin sanoin, en missään tapauksessa antaisi puhelinta F:n oman huoneeseen vapaasti pyörimään. Puhelimen tulee olla, kuten kirjoitin ”käyttöä, kouraan antamista, säilytyspaikkaa ja äänellisellä pitämistä tulee vanhemman valvoa”. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kännykkä on oiva väline pitää yhteyttä molempiin kaukana asuvista isovanhemmista, sekä toisessa paikassa olevaan vanhempaan.
  • ”Pelit koukutti” (Mii). Ja siksi en niitä F:n puhelimeen haluakaan. Toisaalta: Eipä F:llä koskaan ole ollut peleihin himoa, kun ei niitä ole muutenkaan pelannut.
  • ”Miksi ei voisi soittaa vanhemman puhelimella?” (Daniella) Tottakai voi, ja näin onkin tähän asti tehty. F kuitenkin jo osaa lukea. Ja samalla, kun hän laittaa esimerkiksi Whats Appissa viestiä toiselle vanhemmalle, näkee hän tekstihistorian, eli sen, mitä vanhemmat ovat keskenään laittaneet. Vaikka meillä on F:n isän kanssa asialliset välit, on siellä sisällössä myös sellaisia asioita, joita F:n ei tarvitse mielestäni lukea. Esimerkiksi liittyen viikon hoitojärjestelyihin. Haluan, että F:n ei tarvitse stressata tai pohtia sellaisia lainkaan, vaan ne ovat aikuisten keskenäisiä asioita. En halua, että hän vahingossakaan saa kuvan, että vaikkapa päiväkodistahaku olisi jommalle kummalle taakka. Haluan, että hän kokee kaiken tämän luonnistuvan ympärillään kuin itsestään.
  • ”Oletko jäljittämässä paikantimella lasta vai lapsen isää, jolla lapsi on tuolloin?”(Jesse) En näe kyllä yhtään syytä siihen, miksi jäljittäisin lapsen isää. Yleensä erotessahan tavoite on juurikin olla erossa. Mietin, ymmärsitkö kirjoitukseni väärin vai käytinkö itse aivan väärää termiä. Mietin sellaista jäljennystä, joka on vaikka iPhonessa, että jos lapsi/puhelin katoaa, näkee, missä se on. En siis ajatellut navigoida koko ajan lasta ja tämän puhelinta. Ei kai sellaista laillisesti edes saisi tehdäkään, vai kuinka? Siis onko sellaisia äppejä todella? Jos, niin jopas jotakin! Pelottavaa.
  • ”Lapsi pärjää ilman sinua tuolloin, sinun pitää siihen luottaa ja antaa lapsen tehdä isänsä kanssa asioita kahdestaan.” (Jesse). Olet täysin oikeassa. Luotan sataprosenttisesti. Kuten sanoin, ei puhelin ole minua tai toista vanhempaa varten, eikä kummankaan meidän kyttäämisen väline. Lapsi toki pärjää, mutta en näe mitään pahaa siinä, että tämä olisi taas yksi keino, jolla lapselle luodaan tuntua, että molemmat vanhemmat ovat läsnä ja lähellä. Samoinhan tehdään mm. sillä, että lapsella on valokuva molemmista vanhemmista kummankin kotona.
  • ”Eikö tällaisten päätösten pitäisi olla vanhempien yhteisiä eikä vaan äidin läpi nuijiva kanta???” (nimetön) Kyllä äiti ja isä ovat ihan yhdessä tämän asian ”nuijineet”.
  • "Milloin puhelimen äpit ovat alkaneet olla vastuussa lasten turvallisuudesta?" (nimetön). Toivottavasti ei koskaan.
  • ”Kun puhut kirjoituksissasi ei-konkreettisista esimerkiksi tunne-elämän tai yhteiskunnallisia asioista , joita on todella hyvä ja tarpeellista pohtia, on kommentteja asiaan nähden aivan liian vähän, mutta kun taas sivuat yksinkertaisia joko-tai-mielipide-arjen asioita niin neuvojia on kyllä kovasti.” (Nimetön) Olen huomannut itse ihan saman. Mutta ei se toisaalta mitään. Neuvojahan kännykkäpostaukseen hainkin!
  • ”En näe mitään tilannetta, missä 5-vuotias, käytännössä aina vanhemman/pk-aikuisen seurassa oleva lapsi tarvii omaa puhelinta.” (Elsa) Mulla on kännykässä aina ”auki” työsähköposti ja sähköinen reissuvihko. Niiden sisältö on ehdotonta vaitiolovelvollisuutta vaativaa, joten mielestäni olisi a) epäkorrektia ja b) yksinkertaisesti laitonta antaa lapsen olla puhelimella niin, että milloin tahansa esiin voi putkahtaa millainen viesti hyvänsä. Ja kuten tosiaan sanoin: F osaa lukea, joten kun puhelin pirahtaa, voi olla jo myöhäistä ottaa se hänen kädestään.
  • Kun on toisen vanhemman luona, voi hänen puhelimesta soittaa tarpeen tullen. (Elle) ja ”F on kuitenkin aina turvallisen aikuisen seurassa.” (Nimetön). Näin on. Mutta minä olen itse pohtinut sitä aika paljon, mitä tapahtuisi, jos se vanhempi, kenen luona F on, saisi esimerkiksi sairauskohtauksen. Todella epätodennäköistä, onneksi, mutta ei silti mahdotonta. Silloin F:n tulisi kutsua apua, ja esimerkiksi minun puhelimeeni ei pääse käsiksi ilman koodia (syy vastauksessa 9). Ainahan voi soittaa toki ilman koodia hätänumeroon, mutta avun saanti sieltä kestää kauemmin kuin toiselta vanhemmalta, kun kotien väliä on vain se 200 metriä.
  • Vaikka ennen ei sellaisia ollut niin mahtava että nyt on ja näin on helpompi seurata missä lapsi menee. (nimetön) Olen kyllä samaa mieltä. Ennen ei ollut myöskään antibiootteja, kuukautissuojia tai vaikkapa tietokoneita. Kaikki uusi ei ole automaattisesti kirosana. Uusi voi olla hyvää. Varsinkin, jos sen kanssa pitää järjen pelissä.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (78)

Eevis
1/78 | 

Hyvä, jos puhelimen on molempien vanhempien hyväksymä, niin silloin molemmat sitoutuvat puhelimen käyttöön ja lataamiseen. Itsellä on tästä huonoja kokemuksia. Ainakin iPhone:n sovelluksella pystyy seuraamaan missä puhelin on. Työkaverini tarkistaa joka aamu kahvipöydässä, että pojat ovat menneet kouluun. Ja todennäköisesti seuraa muutenkin... Joka asiassa on aina hyvät ja huonot puolet. Muuten olen samaa mieltä puhelin asiassa kanssasi. :)

2/78 | 

Tähän kännykkä asiaan niin 5-vuotiaalle itse suosisin ihan "vanhan aikaista" näppäimistö kännykkää tai ei kovin kallista esim: samsungin pientä älypuhelinta.

3/78 | 

En löytänyt tämän postauksen ideaa, en vastausta kysymykseen, miksi leikki-ikäinen tarvitsisi oman puhelimen. Löysikö joku muu?
Samalla voitte kertoa viisaammat senkin, mihin ihmeeseen leikki-ikäinen käyttää Whatsappia? Lukutaitoinen tai ei.
Riittäisikö isovanhempien kanssa yhteydenpitoon ihan vaan perinteinen puhelu, postikortti tai kirje?
En näe kirjoitetut viestin tuovan lisäarvoa myöskään vanhempien kanssa käytyyn vuorovaikutukseen.

4/78 | 

Miksi lapsi ei voisi hyödyntää reaaliaikaista digitaalista dialogia kun kerran siihen on mahdollisuus? Oikein valjatettu laitteiden käyttö nimenomaan opettaa sitä vastuullista hyötykäyttöä.

Meillä koko perhe asuu saman katon alla, mutta kyllä mä silti nautin siitä, että työmatkalla voin hotelliaamulalla Facetimessa jutella kotona leipää syövän viisivuotiaan kanssa. Tai että lapsi voi Skypellä jutella isoäidille. Sehän on vain lapselle rikkaus, että hänellä on arjessa keskusteluyhteyden päässä myös ne ihmiset, jotka eivät fyysisesti ole läsnä.

Suvi
5/78 | 

Nykyaikana kun ei ole enää lankapuhelimia en näe mitenkään outona että lapselle jolle paljon soitellaan hankitaan oma puhelin. Tiedän kokemuksesta että vaikka välit ovat hyvät on voi etävanhemmalla olla korkeampi kynnys soittaa lapselle jos täytyy aina soittaa lähivanhemman puhelimeen. Lisäksi en näe mitenkään outona että lapsi joka osaa kirjottaa tai lukea laittaisi viestejä isälleen tai mummilleen. Nykyään kun ei ole pakko lähettää sitä postikorttia jos toiselle haluaa kirjoittaa. Ja jos puhelimessa ei pelejä ei ole myöskään"vaarana" että lapsi jäisi niihin koukkuun. Ehkä ennemminkin kysyisin sinulta että mitä haittaa siitä olisi että kodissa on puhelin johon isä voi soittaa ja laittaa viestiä suoraan lapselleen?

Maria
6/78 | 

Jos vanhemmat ovat yhdessä sitä mieltä että kännykkä lapselle tulee tarpeeseen, niin sitten tule, eiköhän se ole jokaisen perheen erikseen arvioitava tilanne ja sen mukaan tehdä päätöksiä. Karoliina kertoi jo todella monta hyvää, perusteltua syytä miksi puhelin ollaan hankkimassa, ei voi kun nauraa näille joillekin kommenteille...

Selja
7/78 | 

En jaksa uskoa, miten ihmiset keksivät tähän(kin) aiheeseen liittyen niin tolkuttomasti negatiivista kommentoitavaa. Melkein sietämätöntä käytöstä ja kommenttia. Huh
Anna palaa vaan ja osta se puhelin! ?

suppu
8/78 | 

Mun poika sai puhelimen vikana vuonna päiväkodissa ollessaan, pari kuukautta ennen eskariin menoa. Perusteluina oli seuraavaa: isovanhemmat saivat soittaa pojalle koska halusivat ja tietysti myös toisinpäin. Olemme pojan isän kanssa eronneet ja oli kivempi että lapsi sai isään yhteyden kun halusi. Myös tuon ikäisenä harjoittelimme hetken yksin oloa, saatoin piipahtaa pesutupaan tai kauppaan ja sinne lähtö tuntui helpommalta, kun lapsella oli puhelin kotona.

Ja koin huomattavasti helpommaksi, että kännykän käyttöä ehdittiin harjoittelemaan koko eskari vuosi rauhassa. Monelle pojan kaverille ostettiin kännykkä vasta, kun eka luokka alkoi ja silloin on jo paljon muutakin pientä päätä sekoittamaan, ettei silloin ole oikea hetki harjoitella puhelimen käyttöä.

Itse ymmärrän ihan täysin, että 5-vee saa oman puhelimen. Luo turvaa ja yhteydenpito toiseen vanhempaan ja esim isovanhempiin helpottaa. Ei se kaikille ole mikään pelikone tai lelu.

Mikä sopii toiselle, ei sovi taas jollekin muulle. Ihan turha tuomita...

sarita
9/78 | 

Ompa surullista että aiheesi sai tällaisen kyselymyrskyn aikaiseksi. Surettaa teidän puolesta, kai tämä sitä bloggaamisen varjopuolta on. Kukin perhe toimii kuten lystää ja asian ei pitäisi hetkauttaa näin tunteella ventovieraita, kun aihe ei ole tämän vakavempi.

Huh
10/78 | 

Niin tai miksei vaikka savumerkit tai muut yhtä nykyaikaiset tavat? Miksi pitää jurnuttaa vanhojen tapojen mukaan kun todellisuus on toista? On joo kortit ja kirjeet kivoja mut nykyaikana kuitenkin yhteydenpitovälineenä auttamatta aika "out". Jos itse aikuisena pidät yhteyttä ihmisiin esim sen whatsupin kautta niin miksi lapsen pitäis tehdä toisin? Vanhemmistaan kun tapaavat muutenkin esimerkkiä ottaa.. Meillä on esikoinen saman ikäinen kuin F mutta en voisi kuvitellakaan hänelle (poika) omaa puhelinta, vaikka niin näppärä on tekniikan suhteen että hirvittää.. Tosin syynä miksi puhelin hommataan vasta kun koulu alkaa on se, että se ei tule pysymään tallessa noin tuntia pidempään ;) lapsissa on eroja!

11/78 | 

En minäkään löytänyt ja kaikki pointit tuntuu niin keksimällä keksityiltä. No, kukin tyylillään. Hän on nyt päättänyt, että puhelin pitää olla niin sitten se pitää olla.

Daniella
12/78 | 

Ymmärrän Karoliina sun pointin. Vaikkakin näkisin, että mikäli tarve soittaa toiselle vanhemmalle tulee eteen vaikka vain hyvää yötä toivottaakseen, niin se olisi mahdollista tehdä sen paikalla olevan vanhemman puhelimesta ilman, että lapsi näkisi mitään ylimääräistä. Kyllä vanhemmalla on oikeus sen verran vahdata etenkin tuon ikäistä lasta ja vaikka valita jo valmiiksi se numero näytölle, että ei tarvisi kuin vain painaa "soita". Siitä huolimatta, että lapsi osaisikin homman alusta asti. Näin ajattelisin ihan vain tehdäkseni asiasta yksinkertaisen (ja edullisemman :D)

Eli vaikka en edelleenkään itse näkisi ehdottomasti oman puhelimen tarvetta, niin tuolta esittelemäsi pohjalta se varmasti onnistuisi ihan hyvin.

Daniella
13/78 | 

Eikö tässä postauksessa nimenomaan tullut se selväksi, miksi juuri nämä vanhemmat katsovat oman puhelimen olevan hyvä juttu, vaikka kaikki muut eivät samaa mieltä olisikaan?

Mammu
14/78 | 

Onko sinulla luetun ymmärtämisessä vikaa vai haluatko vain tahallaan olla ilkeä? Nimenomaanhan postauksessa vastattiin kysymykseen sanomalla että toki viisivuotias ei varsinaisesti TARVITSE kännykkää, vaan se on samanlainen elämää ja arkea helpottava asia kuin vaikkapa kaukosäädin. Ilmankin pärjää mutta miksi sitä ei käyttäisi kun kerran on mahdollista. Lisäksi perusteltiin aivan ymmärrettävästi kuinka oma kännykkä tekee lapsen ja kauempana olevan vanhemman kommunikaation mutkattomammaksi sekä parantaa vanhempien puhelimien tietoturvaa.

Whatsappin käytön kyseenalaistamista en myöskään ymmärrä. Käytätkö itse läheistesi kanssa viestittämiseen säännöllisesti postikorttia, savumerkkejä tai kenties kirjekyyhkyä? Miksi ihmeessä lapsi ei voisi käyttää whatssappia, tekstaria tai messengeriä jos se lisää ja arkipäiväistää kommunikaatiota ja yhteenkuuluvuutta kaukana olevien läheisten kanssa?

susa
15/78 | 

Meillä leikki-ikäisellä on oma puhelin ja osaa sitä käyttää. Minä sairastan epilepsiaa ja lapsi tietää, että jos saan kohtauksen pitää soittaa isälle, mummille tai kummitädille. Se on ollut suuri apu meidän arjessa. Tilanteita on erilaisia.

Malla
16/78 | 

Näille jotka eivät näe asiassa mitään järkeä.. Meilläkin on 4-vuotias, joka osaa lukea ja on todella kiinnostunut kirjoittamisesta ja tämän lisäksi vielä melkoinen tekniikkaekspertti. Hän haluaa ehdottomasti lähettää isille lyhyitä viestejä kesken työpäivän, haluaa jutella Facetimella mielummin ja vastaanottaa/lähettää myös isovanhemmilleen viestejä ja kuvia viikottain. Hänellä ei ole omaa puhelinta, eikä ole tullut mieleenkään hankkia. Mutta meillä koko perhe asustaa saman katon alla, joten en mene arvioimaan mikä tilanne olisi, jos asiat olisivat toisin. Ja toisaalta minulla ei ole mitään työhön liittyvää puhelimessa, mutta toisaalta minäkin olen jo poistanut viestejä varmuuden vuoksi puhelimestani, koska en halua lapseni lukevan viestejä, jotka eivät ole "hänen".
Minusta on aivan ihana asia, että minun äitini lähettelee lapselleni kuvia esim. ekasta löytämästään leskenlehdestä tai mieheni isä lintulaudalla vierrailleesta oravasta. Tämän lisäksi kyllä äitini pitää huolen, että perinteiset kortit lähetetään jouluna, pääsiäisenä, ystävänpäivänä, nimi- ja syntymäpäivinä jne. Ja synttärikortti tulee AINA postissa, vaikka hän tuleekin synttäreille, koska hän tietää, että lapsesta on kiva saada perinteistä postia. Ja tämän lisäksi hän soittaa sekä minulle että lapsille lähes päivittäin (tai me hänelle) ja näemme häntä myös joka viikko. Samoin muut isovanhemmat lähettää lapsille viestejä viikottain, sen lisäksi soitellaan ja skypetellään. Eli pointtina tässä nyt oli ettei niiden uusien ja vanhojen yhteydenpitotapojen tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Pääasia että pidetään yhteyttä!
Ja minä koen myös tavallaan turvaksi sen, että lapsi tietää puhelimeni koodin ja saa sen auki ja osaa soittaa sillä apua. Kotona on myös pienempi lapsi ja on helpottavaa, että jos minulle jostain syystä sattuisi jotain, niin vanhempi osaa soittaa isille, mummulle, papalle tai jopa sinne hätänumeroon.
Olen myös ehdottoman samaa mieltä siinä, että lapset ovat erilaisia! Ja vanhemmat, isovanhemmat ja tilanteet ovat erilaisia! Ja miksi kaikki uusi nähdään monesti uhkana eikä mahdollisuutena?

Saara
17/78 | 

Mitä ajatuksia sinulle herää Karoliina, kun lähes poikkeuksetta jokainen viime kuukausien aikana postaamasi aihe on herättänyt täällä närää ja riitaa lukijoiden kesken. Oletko huomannut sen vaikuttaneen bloggaamis intoosi ja miltä se susta tuntuu? Oletko miettinyt blogin lopettamista?

Jane
18/78 | 

Omalla lapsellani on ollut puhelin 5-vuotiaasta alkaen. Hän oppi lukemaan aikaisin ja puhelimen avulla myös näppärästi oppi pienet aakkoset. Puhelin on vanhempien valvonnassa, eikä yöaikaan lapsella. Lapsi pitää yhteyttä kummeihin ja kaukana asuviin isovanhempiin omalla puhelimellaan, meillä järjestely on toiminut hyvin :) itselläkin turvallinen olo, kun lapsi (7v) kulkee jo yksin ja aina on puhelin mukana:) Tsemppiä! :)

Ulla
20/78 | 

Meillä lapsille on hankittu puhelin,kun ovat menneet kouluun.Sitä ennen eivät pe juurikaan yksin missään kulkeneet.Huomasin jo vuosia sitte,että luureistakin tuli kilpavarustelua koulussa.Piti olla yhtä hieno kuin kaikilla muillakin.Siinä on sitten ne omat ongelmansa,että saa puhelimen pysymään ehjänä ja tallella...mutta jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa.

Annikki
21/78 | 

Ihailen suuresti sun kykyä vastata superasiallisesti ja jopa melkein kiittäen mielensäpahoittajille! Valitettavasti se tuottaa harvoin tulosta, niin kuin tässäkin kommenttiketjussa näkyy. Puhelimen hankinta kuulostaa erittäin perustellulta. Valitettavasti en osaa antaa siihen kuitenkaan vinkkejä.

22/78 | 

Wau, käyttäisivätpä ihmiset yhtä paljon energiaa osallistuakseen myös muihin postauksiin ja aiheisiin!

Uskon, että hankkimalla kännykän saatte siitä F:lle irti kaikki hyvät puolet. Kun säännöt on selvät ei ongelmia tule. Vanhemmat päättää, ei lapsi. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kannatan sen hankkimista ja kännykän käyttö muuttuu sitten vähitellen erilaiseksi lapsen kasvaessa. Ei F kovin kaukana ole se ikä, kun pitää opetella olemaan lyhyitä aikoja yksin kotona.

23/78 | 

Minkä takia blogin tekstejä ei saisi kyseenalaistaa? Tulisiko lukijoiden olla automaattisesti samaa mieltä? Ja kuten Karoliinakin tekstissä toteaa, hän nimenomaan PYYSI mielipiteitä ja ainakin omasta mielestäni keskusteluun kuuluu-asiallisessa hengessä niin samaa mieltä kuin eri mieltä olevat kommentit

24/78 | 

Miksi blogitesktejä ei saisi kommentoida? Voi herranjumala taas tätä täti Monika asennetta, jossa kaikkien tulisi olla samaa mieltä kaikesta

25/78 | 

"Superasiallisuus" oli kyllä kaukana taannoisista facen ja instan päivityksistä joista oli täällä jo aiemmin puhetta

Ida
26/78 | 

Hei! Kuulostaa ihan päteviltä perusteiluilta nuo kirjoittamasi. Muutenkin asia on teidän ratkaisunne, eikä siihen muilla pitäisi olla nokan koputtamista. Yksi juttu tuli vaan mieleen: whatsapin ikäraja on 16 vuotta, joten sitä en F:lle hankkisi (no ette varmaan muutenkaan sitä tekisi, mutta oli jossain kommentissa tms mainintaa ko. sovelluksesta). Tiedän, että whatsappia käyttävät nuoremmatkin, mutta ei nuo ikärajat ihan turhanpäiten ole laitettu... Esim. nettikiusaamiseen, seks. ahdisteluun ym. whatsapp on oiva apuväline, mullekin on tullut useita roskaposteja (yleensä ulkomaisista numeroista) sitä kautta ? jos normi puhelinliittymistä ei löydy netitöntä versiota, kannattaa harkita myös prepaidia, ei ainakaan ole vaarana että tuleekin yllättävän iso puhelinlasku... Ja jos tarpeensi usein käy lataamsssa sinne lisää rahaa niin ei pitäis myöskään loppua "kesken".

Kyllästynyt
27/78 | 

Miksi pitää edes perustella ja selitellä puhelimen hankintaa? Vai haluatko tahallasi provosoida? Kai se on kaikkien oma asia ja tavattoman yleistä. Huoh.

äiti*7
28/78 | 

Saat varmasti monia mielipiteitä tähän asiaa,joka jakaa aina vanhempia kahtia. Tee kuten teille tuntuu parhaalta ja luonnolliselta hankkia puhelin tai olla hankkimatta.
Samsungin ja Huawein perus älyluurit on mielestäni lapsille sopivia. Meillä on niitä lapsilla. Olemme myös tehneet rajauksen ettei nettiä lasten liittyvissä vaan me vanhemmat (asumme yhdessä) jaamme netin omista puhelimista ja näin voimme kontrolloida netin käyttöä. Myös nelosella oleva lapsemme hyväksyy tämän. Kuitenkin päivittäin annamme netin käyttöön ja saa whatsapit näkyviin,mutta näin voimme myös katkaista netin jos peliaika puhelimella venyy. Eikä lapset pysty kavereineen selailla YouTuben arveluttavaa kanavaa,kun netin säde ei riitä muualla kuin kotona ollessa.

Lapsille olemme antaneet ohjeeksi,että puhelimella (ja muualla elämässä) pätee neuvo; tee ja katsele vain sitä mitä voisit tehdä äitin ja iskän tullessa yllättäen nurkan takaa tai selän taakse! Se mikä tuntuu ettei vanhemmat saa nähdä;jätä tekemättä!

Saara
29/78 | 

Mielestäni oli todella hyvä vastaus, minkä vuoksi oma puhelin on järkevä hankinta lapselle. Enkä aiemminkaan pitänyt sitä huonona ideana.

Niin kuin monet muutkin ovat todenneet, miksei voisi hyödyntää tämän päivän tekniikkaa? Miksi lapsen pitäisi käyttää vain jotain postikortteja ym. yhteydenpitoon?! Jos puhelimesta on mahdollista saada pelit ja muut tarpeettomat jutut pois, niin sehän on hyvä silloin.

Joillain ihmisillä on niin usein periaatteellista muutosvastarintaa. Tätä voisi verrata siihen, miten jotkin iäkkäät ihmiset eivät halua opetella mitään tietokoneisiin tai kännyköihin liittyvää.

Daniella
30/78 | 

:D Tässä varmaan viitattiin siihen, minkä itsekin olen pistänyt merkille, että erouutisen jälkeen tämä kommenttibokseihin kertynyt loska on lisääntynyt. Minustakin se on aika kiinnostavaa, onko kyse sattumasta vai jostain muusta?

Daniella
31/78 | 

Sama täällä, hämmentävän usein jopa tulee niitä erikoisia viestejä, joissa lähestytään milloin huijaustarkoituksessa, milloin ahdistelutarkoituksessa.

Daniella
32/78 | 

Tosiaan ihan kaiken aa ja oo tässä(kin) asiassa on, että olette Eskon kanssa samalla sivulla ja säännöt on samat molemmissa kodeissa. Kun vielä löydätte sopivan puhelimen ja saatte sen ominaisuuksiltaan tarkoituksiinne sopivaksi. Viime kädessä liikkeissä osaavat varmasti neuvoa kaikkien estojen yms. kanssa.

Ihanaa viikon alkua!

minä vaan
34/78 | 

Huh, paljon kommentointeja puoleen ja toiseen. Tämä(kin) aihe jakaa ihmiset kahtia.

Jos se teidän perheelle tuntuu olevan ajankohtainen niin ostakaa. Ymmärrän pointit. Mutta voihan lapsi,lähettää vain tekstiviestejä toiselle vanhemmalle, silloin ei viestiketjut näy.

Jos mun pitäisi ostaa nyt 5 vuotiaalle lapselleni kännykkä, olisi se semmoinen palikka jossa oikeat näppäimet jolla voi soittaa ja tekstata. Olisin kalkkis ja kauhee äiti, mutta vanhemmat päättää.

S

Erin
35/78 | 

Meillä 8v. ja 6v lapset. Pojalla ollut varmaa 4 puhelinta - häviää , katoaa ja tippuu milloin mitäkin. Pikkusiskon puhelimenkin kadotti (tippui vain taskusta). Eli kun pelejä ei ole puhelimessa niin lapsi ei edes muista pitää siitä kunnolla huolta. Ongelma ratkaistu sillä että on vain yksi kotipuhelin (meillä tosin on vain yksi koti :) - eikä tämä malli sopisi siksi teille). Kavereille kun lähtee niin lapset voi käydä käskee sieltä kotiin tai sitten viestiä kavereiden vanhemmille. Olisha se kiva soittaa ne kotii heidän omaan puhelimeen mutta vanha kaava toimii onneksi :) Tytön kaveri soittaa äidin puhelimesta minun puhelimeen, mutta sekin toimii :) Poika tosin juoksee kaverille kysyy heitä.

36/78 | 

No ei tietenkään sattumasta vaan "jostain muusta"... Joillakin on ilmeisesti tarvetta olla "jonkin puolella". Ennenkaikkea naiset ovat naisille susia.... Tai sitten ei ole omaa elämää.

37/78 | 

Kerran taisi tällä bloggaajalla hiukan näkyä ärtymys ihan epäasiallisiin kommentteihin. Ja kyllä ihan aiheesta!!!

38/78 | 

Ja vielä edelliseen kommenttiini lisäisin että kyllä näillä neuvoilla nyt varmasti kaksi fiksua ja korkeasti koulutettua kasvatusalan ammattilaista osaa hankkia lapselleen puhelimen ja opastaa sen oikeaan käyttöön! :) :)

Elva
39/78 | 

Heip,
Puhelin on tätä päivää ja varsinkin nyt siitä on hyötyä juuri kuten mainitsitkin.
F:llekin erityisen mukavaa kun voi olla yhteydessä siihen vanhempaan jonka seurassa ei juuri silloin ole, vaikka vain sanoakseen jonkin pienen asian joka on mielessä.

41/78 | 

Jos me olisimme samassa elämäntilanteessa hankkisin kyllä todennäköisesti myös lapselle oman puhelimen. En oikein ymmärrä mistä tässä osa kommentoijista vaahtoaa. Karoliinahan nimenomaan sanoi että nettiä ja pelejä ei lapselle otettaisi käyttöön, vain tsätti ja puhelumahdollisuus isälle soittaa suoraan lapselle ja päinvastoin.

Lisäksi en todella ymmärrä miksi lapsi ei saisi soitella poissa olevalle vanhemmalle joka päivä? Eihän sellaisessa ajatuksessa ole mitään järkeä että lapsi joutuisi pidättäytymään soittamasta äidille isäviikolla tai päinvastoin. Jos oma puoliso on viikon työmatkalla niin on kai se aika normaalia soittaa päivittäin hyvät yöt, lapselle erossa olo on vielä hiukkasen isompi juttu.

Anne
42/78 | 

Mulle tuli ihan uutena tietona, et neiti osaa lukea.. Onko tästä ollut blogissa mitään juttua. Olisi ihan mielenkiintoista tietää,miten oppiminen tapahtunut.

Ehkä myös olisi kannattanut mainita mainita tästä, niin lukijat olisi hieman paremmin ymmärtäneet jotkin perustelut hankinnalle.

Olen myös huomannut tietyn negatiivisuuden lisääntyneen. En yhtään ihmettele tätä, kun lukee tätä blogia missä porskutetaan eteenpäin apinan raivolla ja käymällä vaan eron käytännön asioita läpi ja lukemalla Esko blogia , jossa vuodatetaan sydän surua paljon.. Jokainen varmasti tajuaa, että kuka oli jätetty osapuoli. Ja tietyt ihmisethän sitten reagoi tällä tavalla.

maaru
43/78 | 

Hei älä viitsi.. Tiedät sen varmaan itsekin, mutta jokainen meistä käsittelee tällaiset asiat omalla tavallaan. Eikä se todellakaan ole niin, että jos et surun tunteitasi täällä julkisesti vuodata, niin et sure ollenkaan.

Älkää arvostelko ihmistä joka satavarmasti tekee parhaansa tässäkin tilanteessa. Koettakaa asettua hänen asemaansa nyt: miettikää miltä tuntuisivat vieraiden ihmisten näsäviisaat ja syyllistävät kommentit. Ja se EI ole mikään lupa arvostella, että kun sää nyt tätä blogia kirjotat
niin saat sitten myös kestää kritiikin. Monet teistä sotkevat keskenään kritiikin ja ilkeilyn.

Aikuisille pitäisi kerrata netikettiä yhtä lailla kuin lapsille.

Tsemppiä Karoliina ja toivottavasti nämä ilkeät ihmiset eivät pilaa päiviäsi, nainen todellakin on naiselle susi!

Laura
44/78 | 

Mun mielestä se kännykkä lapsella on ihan jees, varsinkin jos lapsi reissaa.. meilläkin pojilla olisi hyvä olla jo puhelin kun ovat mummon luona(sinkkumummu :) )jos vaikka mummolle jävisikin jotain, niin olisi laite millä varmasti osaa soittaa. Ja esim. Whatsapp on minusta, etenkin lapsella joka ei vielä osaa kunnolla kirjoittaa/lukea, hyvä kun siinä voi lähettää ääniviestejä.. olisi ollut kiva lukea niistä hyväksi todetuista sovelluksista ja puhelimista, mutta eipä niitä tullut. Jos jotain hyviä keksit niin postaappa niistä. T.6 ja 4 veen äippä

Mia
46/78 | 

Täytyy myöntää, että itsekin aluksi mietin, mihin 5-vuotias tarvitsee omaa kännykkää, mutta postaus oli hyvä ja nyt ymmärrän täysin! :) On ikävä lukea näitä negatiivisia kommentteja. Paljon tsemppiä ja toivottavasti nämä negatiiviset kommentit eivät vaikuta tuleviin postauksiisi mitenkään. Hyvää kevättä sinulle ja F:lle!

Anne
47/78 | 

Hohhoijaa..

En mielestäni arvostellut mitään? Eikö asioita saa sanoa niinkuin ne lukijana koen? En ole väittänyt että kirjoittaja ei surisi eroa. Blogien lukijat eivät ole tyhmiä vaan osaavat nähdä näiden kahden kirjoituksien taakse ja tehdä päätelmiä. SIlloin väistämättä tulee osalle tämä puolen valitseminen ja joka nyt tässä blogissa näkyy negatiivisuutena kaikkea kirjoitusta kohtaan. Esko kumminkin oli todella tykätty ja osa luki varmasti blogia juuri eskon takia.

sanelmaunelma
48/78 | 

Elän uusperheessä, johon kuuluvat minun ja mieheni lisäksi hänen kaksi lastaan aikaisemmasta avioliitosta. Lapset saivat omat kännykät jo eskarilaisina ja koin sen vain positiivisena asiana, koska lapset viettävät enemmän aikaa heidän äitinsä kotona! Yhteydenpito lasten kanssa on helppoa ja minun ja lasten välinen suhde on tiiviimpi kännyköiden ansiosta.. On mukavaa, kun pystyn soittelemaan ja viestittelemään lasten kanssa milloin vain, eikä aina tarvitse soittaa heidän äidilleen ja pyytää lasta puhelimeen (vaikka ei sekään mikään ongelma meillä ole).

Tietysti välillä muksut tuppaavat viettämään liikaa aikaa kännyköidensä ja niihin ladattujen pelien kanssa, mutta silloin täytyy vaan ottaa kännykkä vähäksi aikaa pois ja keksiä jotain muuta kivaa tekemistä.

En ymmärrä mitä pahaa kännykkä saa aikaiseksi lapsessa, jos sen käyttöä valvotaan järkevästi... :)

Emmiina
49/78 | 

Pienelle suosittelen ehdottomasti mobiiliturvaa. Maksaa pari euroo/kk ja sen avulla voit blokata sovelluksia ja nettisivuja, voit paikantaa kadonneen puhelimen/lapsen ja mikä parasta, voit etänä lähettää kovan äänimerkin (esim puhelin hukkunut ja äänettömällä) :) Elämä menee eteenpäin ja aina löytyy ne tyypit jotka hiihtää kouluun ja lähettää savumerkkejä, voi vaan olla onnellinen että itse saa vielä päättää asioista :D

52/78 | 

Hei kiitos kaikki kommenteista!

Mä uskon, että mediaa ja tekniikkaa ei pääse pakoon. Eikä kyllä tarvitsekaan. Jokainen perhe päättä itse oman aikansa tekniikan vempaimille. Ehkä oikea perhedytys ja selkeät säännöt ovat pääasia :) Koodaushan on jo uudessa opetussuunnitelmassakin. 1.luokasta lähtien.

56/78 | 

Tokihan kommentointi kuulu - myös se eriävä. Ja ihmisillä on retoriikassa eroja, mutta hyvä henki olisi hienoa säilyttää. Onneksi niin yleensä täällä tehdäänkin <3

59/78 | 

On totta, että rumat sanat ovat lisääntyneet. Ja mielestäni rumasti sanominen on täysin eri asia kuin kritiikki. Kritiikkiä saa ja pitää ilmaista, jos sille tuntuu. Ja tottakai jokainen saa myös ilkeilläkin, koska blogi on avoin keskustelukenttä ja minä asettanut itseni sen keskiöön.

Luulen, että osin erilainen kommentointitapa johtuu siitä, että blogia lukee nyt viikossa 10 000 uniikkia lukijaa enemmän kuin alkuvuodesta. Se määrä porukkaa - joka ennenkin on ollut perheblogiksi melkoisen valtavasti - toki tuo mukanaan myös erilaista keskustelukulttuuria ja eriäviä mielipiteitä.

Postausintoon se ei vaikuta. Toivottavasti ei lukemisintoonkaan <3 Jokainen mielipide on tärkeä!

63/78 | 

No joo. Uskon siihen, että ihmisiä tulee kohdella hyvin. Ja kaikki hyvä ja paha palautuu vielä joku päivä, joten turha alkaa sotimaan.

Tuo face-kommentti taisi olla vain huonosti muotoiltua sarkasmia :)

74/78 | 

Blogin lukijat toki osaavat nähdä tekstien taakse, mutta se, mitä kirjoitetaan (ja ei kirjoiteta!) on tietysti aivan toinen asia. Me ihmiset olemme sillä tavalla erilaisia, että toisille yksityisyyden rajat ovat erilaiset kuin toisille.

Ihanaa, että eksäni bloggaa nyt, jotta myös ne, jotka lukivat Kolmistaan-blogia hänen takiaan, voivat siirtyä toisen sivuston seuraajiksi :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat