OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Alun mehustusinnon jälkeen päivittäinen mehustelu on muuttunut sellaiseen 3-4 mehustuskerran viikkotahtiin.

Mehut ovat edelleen aivan ihania ja rakastan juoda niitä. Mutta kyllä moni asia mehustuksessa pänniikin:

  • Hedelmien kantaminen kaupasta kotiin. Kilotolkulla ja selkävääränä kannetuista hedelmistä saa suhteessa aika vähän juomista.
  • Appelsiinien kuoriminen vie aikaa (muut laitan kuorineen, ostan tästä syystä luomua).
  • Laitteen puhdistaminen mehustuksen jälkeen vie aikaa ja meidän tiskiallas on selvästi tähän tarkoitukseen aivan liian pieni. Kuivauskaapinkin ne valtaavat kokonaan.
  • Biojäteastia täytyy huimaa tahtia, kun kuoret ja mehustusjäte tukkivat biopussin.

Mutta silti: On omatekoinen mehu vaan aivan ihanaa <3 Tämänhetkinen lemppari minulla inkivääri-porkkana-appelsiinimehu.

-Karoliina-

Kommentit (19)

Ellu
1/19 | 

Itselläni ei kyllä ole kokemusta mehustamisesta, mutta tuli mieleen että voisko tuota mehustamisjätettä hyötykäyttää jossain ruuanlaitossa? Leipätaikinan sekaan tms. :)

Lekuri
2/19 | 

Mehuja ei ehkä kannata edes useammin juoda koska niissä on melko paljon sokeria. Hedelmät kannattaisi nauttia hedelminä jolloin niitä ei tarvi selkä vääränä kantaa kotiin, sokeria tulee syötyä suhteessa vähemmän ja mehustusjäte menee mahaan kuiduksi.

Sanna
3/19 | 

Minäkin mehustan aika usein ja alkuinnostuksissani luin aiheesta useampia kirjojakin.
Mietin, minkä verran laitat mehuihin hedelmiä? Auttaisiko niiden vähentäminen kuorimis- ja biojäteongelmaan ja helpottaisi kenties myös kaupasta roudattavien ainesten määräänkin.
Mulla on mehustamisessa ollut tavoitteena lisätä perheeni ruokavalioon kasviksia ja juureksia, ei niinkään hedelmiä (jotka sisältävät paljon sokeria). Laitan yleensä 3 hengen mehusatsiin 1-2 hedelmää ja loput on kasviksia tai juureksia. Porkkanat ja punajuuri esimerkiksi ovat jo itsessään melkoisen makeita.
Yksi mun perusmehuresepti (jonka tein viimeksi tänä aamuna) sisältää suunnilleen nämä ainekset:
5-6 porkkanaa
(1 punajuuri)
(1-2 varsisellerin vartta)
pala inkivääriä tai kurkumaa
1/2-1 sitruuna
1-2 granny smith omenaa
Kuorin vain punajuuren, muut ainekset pesen ja tarvittaessa siistin leikkaamalla, joten kuorimisen vaivaa ei ole paljon eikä biojätettäkään suuremmin tule.

Luin jostain, että nimenomaan granny smith omenat auttaisivat kaikista hedelmistä parhaiten pitämään verensokerin pitkään hyvällä tasolla. Ja ne sisältävät myös vähemmän sokeria kuin muut hedelmät.
Myös 3-vuotias lapseni tykkää juoda näitä ei-niin makeita mehuja, kunhan en laita liian stydisti inkivääriä.
Joskus teen makeampia herkuttelumehuja, mutta pääasiassa tällaisia vähemmän hedelmäisiä. Niihin kannattaa siirtyä vähitellen vähentämällä hedelmien määrää, niin makuaisti tottuu.

Veera
4/19 | 

Nämä ovat ehkä ne syyt, miksi mehustin on vielä käänyt hankkimatta. Muistan, että joskus aikanaan oli Kuningaskuluttajassa mehulinkoja testissä ja samoihin kohtiin törmäsivät testaajat siellä.

Mehustusjätehän on aika pitkälle sitä hyvää ravintokuitua, jonka pois heittäminen on kyllä sääli. Jos porkkanan söisi kokonaisena, ei hävikkiä ruokahävikkiä syntyisi (juuri) lainkaan.
Leipätaikinaanhan tuota voi käyttää, mutta kuka sitten leipoo leipää sellaisia määriä kuin jätettä syntyy, onkin jo eri asia.

Veera
5/19 | 

Nämä ovat ehkä ne syyt, miksi mehustin on vielä käänyt hankkimatta. Muistan, että joskus aikanaan oli Kuningaskuluttajassa mehulinkoja testissä ja samoihin kohtiin törmäsivät testaajat siellä.

Mehustusjätehän on aika pitkälle sitä hyvää ravintokuitua, jonka pois heittäminen on kyllä sääli. Jos porkkanan söisi kokonaisena, ei hävikkiä ruokahävikkiä syntyisi (juuri) lainkaan.
Leipätaikinaanhan tuota voi käyttää, mutta kuka sitten leipoo leipää sellaisia määriä kuin jätettä syntyy, onkin jo eri asia

Mii
6/19 | 

Tuttuja ajatuksia. ;-) Mä en itse jaksa rouskuttaa porkkana tolkulla porkkanoita, siksi tykkään niitä mehustaa, vaikkakin niistä irtoaa suhteellisen vähän itse mehua. Mrr! Appelsiinit kuorin puukolla, en sormin. Sillä tavoin saa nopeasti appelsiinit linkoon.

tanja
8/19 | 

Kyllä mullakin on just näiden asioiden takia jäänyt mehustin hankkimatta. Tai on mulla käsikäyttöinen sitruspuristin, jolla välillä väännän perheelle aamupalamehut. Kasvaa habakin samalla ;)

Syömällä hedelmistä saa varmaankin samat hyödyt + sen kuidun, joka mehustajalle on jätettä. Paljon on mehustajassa plussapuolia, mutta miinukset näyttää olevan isommat. Kiitos rehellisestä postauksesta :)

veer
9/19 | 

Eijeijeii roskiin niitä kasviksia!!!!
"Jätteestä" voi tehdä esim:
sämpylöitä
kasvispihvejä
heittää muusin sekaan
munakkaan sekaan
vaikka jauhelihakastikkeeseen.
Kamalaa, että 80% kasviksista menee roskikseen!

MariaKoo
10/19 | 

Aivan samaa mieltä. Miksi heittää ruokaa roskiin,kun sitä voi vielä käyttää ruoanlaitossa?

11/19 | 

Se kuitu on ruoanlaitossa ihan huippuhyvä ainesosa, toimii tosi monessa reseptissä ylimääräisenä osana. Ylempänä monia mainittiinkin, sämpylät, keitot, laatikot, kastikkeet, oikeastaan ihan kaikki. :) Esim. porkkanan kuitu kyllä menee salaatissakin ihan raasteesta. Älä missään nimessä heitä pois, jos ei heti mehustamisen jälkeen tule kokattua niin säilyy jääkaapissakin kyllä seuraavaan ruoanlaittohetkeen. Myös pakastaa voi, ja ottaa sitten vailla nopean sosekeiton osaksi myöhemmin. :)

12/19 | 

Kyllä! Ja just noista syistä on mehustaminen hyvin vähäistä ja keskityn smoothieisiin :D Taittuuko tuo sana edes noin...

Saparo
19/19 | 

Mä teen myös blenderillä smoothieita, silloin ei tuu biojätettä muusta kuin esim. Appelsiinin kuorista. Ja helppouden takia niitä tulee tehtyä usein, ja meillä ne onkin koko perheen suosiossa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat