Instasize_1003082621
Instasize_1003082621
Instasize_1003082645
Instasize_1003082645
Instasize_1003082702
Instasize_1003082702
Instasize_1003082730
Instasize_1003082730
Instasize_1003082747
Instasize_1003082747
Instasize_1003082817
Instasize_1003082817
Instasize_1003082831
Instasize_1003082831

Tiistaina  oli pitkä päivä töissä. Hain F:n hoidosta. Ryskäsin kolmella eri bussilla, kolmea eri kassia kantaen. Oli nälkä, iski väsymys, ei olisi huvittanut sittenkään lähteä enää jo aikaisemmin sovittuun iltamenoon, Timo Parvelan Ella-kirjojen 20-vuotiskemuihin.

F:ääkin väsytti: "Jäädään pliis kotiin".

Mutta vanhasta muistista tiesin, että iltamenoihin, varsinkin sosiaalisiin kulttuuririentoihin kannattaa mennä. Kannatti kuunnella F:n marina ja oma sisäinen marina. Kannatti vaan pukea hametta niskaan, vetää päivällinen lennosta ja istua takaisin ruuhkabussiin. Kannatti, koska kulttuuri - varsinkin lastenkulttuuri - kannattaa aina.

Vielä kävellessämme Musiikkitalolle F jurnutti jotain väsyneistä jaloista. Mutta heti, kun Musiikkitalo ja sen pihassa jököttänyt järkälemäinen "haukipatsas" häämöttivät näkökentässä, meno muuttui iloisen innostuneeksi. Vielä kun sisällä oli gaalamehua, suklaata, yllärinä tapahtumaan liihottanut tuttavaperhe, kasseittain kirjoja, Loiskis-musaa, Timo Parvelan ihanat tarinat ja lumoava ääni, lasten tajunnan yli liihottaneet juhlapuheet ja ylläripyllärinä ilmestyneet Maukka ja Väykkä, ei ilta olisi voinut olla parempi.

Kotimatkalla, jo nukkumaanmenoajan jälkeen syöty jäätelöiltapala kruunasi illan. Joskus, arkenakin, on ihan todella virkistävää nähdä, kokea, hullutella, rauhoittua, sivistyä, syödä sokeria ja valvoa tunti liian myöhään.

-Karoliina-

P.S. Yksi asia meni illassa kuitenkin myttyyn. F tunnusti kotiovella, että olisi halunnut käydä halaamassa Maukkaa. Mutta kun ei ollut uskaltanut. Minun piti tunnustaa, että itse olisin halunnut - vaan kun en uskaltanut - käydä halaamassa tapahtumassa mukana ollutta Jari Sinkkosta. Tultiin tulokseen, että meidän molempien tulee treenata rohkeuttamme.

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (8)

tätio
3/8 | 

Olen otettu että joku tietää ella tuotannon parvelan. Olisinpa saanut olla mukana. Luin tästä jostain.. Mun tyttö lukee hullunakirjoja. Tai siis on lukenut lähes kaikki ella kirjat. On jopa pari kirjaa omistuskirjoituksella......

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat