Jännä juttu, miten ennenkokemattomiin tilanteisiin tämä uusperhe-elämä ajaa jatkuvasti, vaikkeivat asiat sinällään enää uusia meille olekaan. Taas on edessä pääsiäinen, jollaista ei ole ennen sattunut kohdalle.

F lähti tänään ”ensimmäisen” pääsiäisensä viettoon, josta palaa takaisin Tamperelle lauantaiaamuna. Minä ja A jäimme puolestaan kotiin. Tarkoituksena olla tekemättä yhtikäs mitään. Tai okei. Noora ja Matti tulevat kyllä illalla kylään, ja me Nooran kanssa tehdään hetki töitä, mutta illan teemaksi oli kuitenkin päätetty ”syödään kollarihousut jalassa sohvalla Woltin ruokaa.” Toisin sanoen aika sellaisen matalan kynnyksen pääsiäisjuhlintaa tiedossa.

Mä olin ennen todella jämähtänyt niihin ajatuksiin, kuinka mitäkin juhlaa tulisi juhlia oikein. Ja jos totta puhutaan, kyllä me ekan vuoden juhlakierroksen aikana saatiin A:n kanssa aikaan montakin väittelyä siitä, missä ja miten kemut vietetään. Siitäkin huolimatta, että me molemmat ajattelemme, että täytyy joustaa. Omien tärkeiden asioiden äärellä se ei kuitenkaan aina ole ihan helppoa.

Mitä enemmän joustoja on tehnyt, ja mitä erilaisemmin tavoin me olemme juhlapyhämme viettäneet, sitä mukavammaksi traditioiden noudattamatta jättäminen onkaan tuntunut. Nykyisin mä koen sen, etten tiedä, millä kokoonpanolla ja missä vaikkapa juhannus ja joulu vietetään, ihan hemmetin vapauttavaksi. Kun ei ole edeltä päätettyjä kaavoja, saa tehdä tasan sitä, mitä huvittaa.

Meidän pääsiäinen on tänä vuonna siis tällainen sillisalaatti, ihan erilainen kuin ennen. Ensin ollaan kaksin ja sitten lauantaista maanantaihin vietetään aikaa F:n ja koko mun perheen kanssa Hankasalmella lapsuudenkodissani. Saas nähdä, miltä tällainen tapa tuntuu. Etukäteen ainakin odotan pyhiä jo kovasti!

Joten vastaus otsikon kysymykseen: Pakosta. Joka muuttui lopulta onnenpotkuksi.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu; takki, Joutsen (kuvaustakki) // farkut, NEUW (saatu) // kengät. Vagabond

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Viveca
1/1 | 

Täällä toinen ex-traditioaddikti :) Meillä myös uusperhe, jossa tosin molemmilla lapsia entisistä liitoista. Meillä pyhät on jaettu siten, että lapset on joka toinen vuosi meillä kaikki pyhät ja joka toinen vuosi sitten toisilla vanhemmilla. Poikkeuksen tekee joulu, sillä tavoin, että vietämme yhdessä lasten kanssa 'jouluaaton' lahjoineen kaikkineen etukäteen (jos viettävät oikean joulun toisissa kodeissaan). Ihan toimiva malli näin. Tänään lähdemme mieheni kanssa kaksin mökille koko pääsiäiseksi, luvassa pihahommia ja siinä sivussa vähän lammasta grilliin ja punaviiniä lasiin :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat