P1011003 (3).JPG
P1011003 (3).JPG

P1011014 (2).JPG
P1011014 (2).JPG

P1010987 (4).JPG
P1010987 (4).JPG

P1010990 (3).JPG
P1010990 (3).JPG

P1010992 (3).JPG
P1010992 (3).JPG

P1010999 (4).JPG
P1010999 (4).JPG

P1011000 (3).JPG
P1011000 (3).JPG

P1011008 (2).JPG
P1011008 (2).JPG

P1011022 (2).JPG
P1011022 (2).JPG

P1011025 (2).JPG
P1011025 (2).JPG

P1011029 (2).JPG
P1011029 (2).JPG

P1011031 (2).JPG
P1011031 (2).JPG

P1011032 (2).JPG
P1011032 (2).JPG

P1011034 (2).JPG
P1011034 (2).JPG

P1011035 (2).JPG
P1011035 (2).JPG

P1011038 (2).JPG
P1011038 (2).JPG

P1011039 (2).JPG
P1011039 (2).JPG

Saavuimme eilen juhannusreissulta kotiin. Torstaina alkanut matka Keski-Suomeen oli nyt tällä kertaa ohi. Eteiseen kannettiin kolmen ihmisen reissukassit täynnä märkiä uikkareita, likaisia sukkia ja toisaalta vaatteita, joita ei kertaakaan laitettu päälle. Jääkaappi täytettiin ruualle, joka piti grillata, mutta joka ei koskaan ehtinyt grilliin asti, koska ruokamäärä – taas kerran – oli aivan ylimitoitettua.

Purin kaikki kassit jo eilen illalla, vaikka väsyttikin julmetusti. Tänään ollaan pesty pyykkiä ja muutenkin kotoiltu urakalla. Tuntuu sille, että pientenkin reissujen jälkeen on hyvä pysähtyä hetkeksi ihan siihen tavalliseen elämään ennen uusia seikkailuja ja uusien kassien pakkaamista.

Juhannus vietettiin, kuten jo aikaisemmin viime viikolla kerroin, kahdessa osoitteessa. Minun perheeni kanssa mökillä Hankasalmella ja A:n ystävillä Muuramessa. Oli muuten ensimmäinen juhannus F:n elinaikana, ettei oltu ihan koko pitkää juhannusviikonloppua Hanksulla. Kaava oli kuitenkin molemmissa sama: ihanaa ruokaa, puheensorinaa ja järvi.

Muistan vielä ajan, kun en ollut yhtään mökki-ihminen. En tajunnut yhtään luonnon keskellä töröttämistä ja hiljaisuuden kummastelua. Mutta niin ne asiat vaan muuttuvat. Se ihana olo vartalossa, jota ei saa kuin sauna-järvi -kombolla. Alati vaihtuvat iltataivaan värit ja vesilintujen katselu. Rauha, hiljaisuus ja olo, ettei ole kiire minnekään.

Okei. Olisihan voinut olla vähän lämpimämmät ilmat, virkemäpi olo (univaje ei ota vaan talttuakseen) ja vähemmän hyttysiä, mutta mitä toisaalta niistä. Kiitos juhannus ja juhannuskamut 2017!

-Karoliina-

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat