joulua.png
joulua.png

Yksi päivä ja niin monia odotuksia. Päivä, jolloin ei saisi olla kiukkuinen, kireä tai onneton. Päivä, jolloin pitäisi pystyä parhaimpaansa keittiössä ja perheenjäsenenä. Päivä, jolloin elämä olisi kuin sisustus- ja ruokalehden keskiaukeamalta. Seesteinen ja kaunis. Lämmintunnelmainen ja kimmeltävä.

Joulu on näytelmä, jossa jokaisella on oma roolinsa ja paikkansa. Taustarekvisiitta on valittu valmiiksi jo vuosikymmeniä sitten, käsikirjoitusta tarvitsee harvoin enää lukea. Paitsi silloin, jos jättää vanhan näytelmän ja siirtyy uuteen. Silloin on tarkistettava, kuinka suuri rooli rosollilla on tässä näytelmässä ja saako oman joululimpun – sen mummon reseptillä tehdyn – tuoda vanhasta esityksestä mukaan. Ihan nyt vain turvallisuudentunteen vuoksi.

Joulu on vain yksi päivä, mutta silti se on paljon enemmän. Se on kaikkien menneiden hetkien tiivistymää, uusien toiveiden alkulähde. Se muistetaan taas tästä ikuisuuteen. Muistellaan, milloin oli elämän karmein ja ihanin joulu. Milloin joulukirkon tähti oli aseteltu vahingossa kärjelleen ja milloin lahjavillasukat olivat neljä numeroa liian isot. Oliko se viime vai edellisjoulu? Vai jo markka-aikaan?

Olkoon tämä päivä yhtä aikaa elämäsi joulu ja toisaalta vain yksi päivä muiden joukossa, jottei odotukset muuttuisi liian ankariksi. Armollista joulua!

-Karoliina-

Kuva:Sanni Kariniemi  

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Miilukka
1/2 | 

Tekstistä nousi yksi asia, joka jäi vaivaamaan niin, että tämä täytyy kirjoittaa. Jouluhan ei ole yksi päivä vaan useampia. Itse asiassa se kestää loppiaiseen. Ja vaikka joulun tiivistäisi yhteen päivään sehän olisi joulupäivä eikä aatto. Nämä asiat ovat jotenkin nykyihmisillä unohduksissa.

Karoliina Sallinen

Ihan totta. Itse ajattelen omalla kohdallani kuitenkin jouluksi aaton. Tai itse asiassa "aaton kaltaisen päivän", jos joulua vietetään perheessä jokin muu kuin 24.päivä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat