Instasize_0104182800
Instasize_0104182800

Nuorten jääkiekkomaajoukkueen tähtipelaaja Jesse Puljujärvi antoi lauantaina jo nettihitiksi muodostuneen haastattelunsa ruotsalaismedioille heti Kanada-Suomi –pelin jälkeen. Puljujärvi ei mennyt puihin vieraan kieleen edessä, vaan käytti apunaan niin omaa englantiaan, Oulun murretta kuin joukkueenjohtajan tulkkaustakin. ” Sweden is very good team. Tullee varmasti kovempi matsi kun tästä. Siihen pittää kaikki laittaa pelliin.”

Katsoin haastattelun, ja en voinut kuin haukkoa henkeäni. Näin keskitasoisella englannilla pärjäävällekin henkilölle suora haastattelu vieraalla kielellä olisi ollut katastrofi. Olisin punastellut, takellellut ja yrittänyt varmasti päästä tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois. Mutta mitä teki Pulju? Jätkä vastaili rennosti ja hauskasti, eikä nolostelusta ollut tietoakaan. Taisipa hän ottaa varsinaisen haastattelun jälkeen lennosta vielä yhden extempore-haastattelunkin vastaan.

Kun järjellä ajattelee, eipä Puljulla nolosteluun mitään syytä ollutkaan. Hän hoiti päätyönsä, jääkiekon, lähes täydellisesti, eikä häntä kielitaidon takia matsiin ollutkaan kutsuttu.

Tulin asiaa pohtiessani siihen tulokseen, että jokaisessa meissä pitäisi asustaa pieni palanen Puljua. Sellaista asennetta, ettei kaikkea tarvitse osata täydellisesti. Riittää, kun kulkee omaa tavoitettaan kohti ja tekee sitä kaikesta sydämestään, intohimolla ja rakkaudella. Niin ja nauraa välillä itselleen ja antaa mahdollisuuden tehdä ne ei-niin-tärkeät-asiat välillä ei-täydellisesti, vaan riittävän hyvin.

-Karoliina-

*kuva: leijonat.fi:n instagram-sivulta lainattu

Kommentit (22)

1/22 | 

Tää on just tätä, mitä olen paasannut omille teineilleni jo aika monta vuotta: mun tunneilla ei ole tärkeintä oppia käyttämään oikeaa prepositiota "focus"-verbin kanssa vaan uskaltaa puhua vieraalla kielellä, vaikkei sitä prepositiota muistaisikaan. Aika vaikeaa oikeasta meille suomalaisille! Nimimerkillä "Kieltenope".

Sipemaaria
2/22 | 

Moikka!
Oon jo kauan seurannu teijjän blogia ja pelekkiä positiivisia fiiliksiä aina saanu täältä. En muista oonko aijjemmi kommentoinu mut nyt ainaki jos en enne! :) Hyvin sanottu!sai tuo Puljun haastattelu tääläki hymy huulille ja kyllä nauroin iha ääneenki! :D Ja sammaa mieltä siitä että pitäis oppia et kaikkia ei tarvi osata täydellisesti, ei se oo aina, eikä ikinä kaikki nii pilikuntarkkaa. "Very good blog, jatkakkaa sammaa mallii!" ;)

3/22 | 

Sen verran haluaisin korjata, että tulkkina tuossa haastattelussa ei toiminut joukkueenjohtaja Veli-Pekka Ketola, vaan Nuorten Leijonien tiedottaja Sami Nuutinen.

Minna Kåhre
5/22 | 

Ihana yllätys,urheilupostaus meneillään olevista kisoista,?,kymmenen pistettä ja papukaijamerkki?!Täysin samaa mieltä Karoliina,kukaan meistä ei ole täydellinen mutta me kaikki osataan jotain,enemmän tai vähemmän ja siitä pitää osata ottaa kreditit itselleen❤!

Eedith
8/22 | 

Tää on niin loistava! Mä pääsin enkun yo-kirjoituksista rimaa hipoen läpi ja etenkin puhuminen on aina tuottanut hankaluuksia. Käsittämätöntä on kuitenkin se, että kun itse toisinaan yrittää puhua, saattaa joku englantia loistavasti puhuva olla samassa tilanteessa hiljaa, mutta silti päättää nauraa mulle, joka sentään yritin! Töissä vastasin yhteen sähköpostiin (jossa oli paljon enkun kielellä kirjoitettua asiaa ja mulle osoitettu yksi kysymys), että "it's okay" :D kaikki repes konttorissa, mutta kaikki ymmärsivät pointin ja miks sitä nyt romaania kirjoittaa, jos pelkkää ok riittää ;)

Rohkeemmin puhumaan vaan vaikkei kaikki meniskään täydellisesti. Elekielellä ja piirtämisellä on hyvä paikata, jos ei jotain sanaa tiedä :D ja kyllähän mekin ymmärretään ihan hyvin, vaikka joku puhuisi todella huonoa suomea :)

Pihla
9/22 | 

Mua kyllä kyseisen kielen opettajana ihmetyttää miten hän on KOSKAAN päässy tolla kielitaidolla peruskoulusta läpi. Ihanaa ja superhienoa, että uskaltaa ja pitääkin uskaltaa, mutta onkohan tässä kyseeessä ainakin isommissa kiAkkokaupungeissa jo vähän surullisenkuuluisa "osaat sie pelata, ei sun tarvii muuta osata"-skenaario. Muutakin ois hyvä osata :) Toki ehkä hänellä ei vaan ole kiinnostusta kieliin ja hän on taitava esim. matikassa tms.

Anu
10/22 | 

Yhtäkään matsia en ole katsonut, mutta Puljujärvestä tuli mun idoli!
Itse oon reilu kolmekymppinen ja alusta alkaen englanti on tuottanut vaikeuksia, etenkin sen puhuminen. Ja suomalaisilla kun on ihmeellinen tapa nauraa ja väheksyä jos joku puhuu sitä huonosti. En pysty käsittämään yhtään. Se tekee vaan vielä hankalammaksi esim. mun puhua englantia, kun kaverit kimpassa nauraa kun Karhuvaara haastattelee perus keski-ikäisen englannilla "Ridge Forresteria". Kuinka moni meistä nauraa ulkomaalaiselle, joka ei puhu täydellistä suomea? Niin, ei kukaan.
Toki vähän harmittaa se, että JOS tää haastiksen antaja olis ollu joku muu kuin suomalaisen kansallislajin huippu, olis hänet teilattu täysin.

11/22 | 

Minun entiset kieltenopet eivät ole koskaan kannustaneet puhumaan kieliä vaan aina painotettu virheitä kieliopissa. Ymmärrän tietenkin asian opettajan näkökulmasta, mutta on todella vaikea aloittaa esim. enkun puhuminen virheiden pelossa (vaikka asia tulisi ymmärretyksi)

Rosa
12/22 | 

Tää on kyllä niin totta! Otetaanko tavoitteeksi tänä vuonna etsiä itsestä se pieni palanen Puljua? :)

19/22 | 

Mä en kyllä ihmettele. Itse ainakin tiedän, että vieraan kielen puhuminen on paljon vaikeampaa kuin sen lukeminen tai kuunteleminen. Ja hänhän ei ole peruskoulun jälkeen käynyt mitään koulua, joten monta vuotta ilman opintoja toki ruostuttaa kielitaitoa. Eiköhän NHL kohenna kielitaitoa kohta pikaisesti :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat