P8201245.JPG
P8201245.JPG

P8201251.JPG
P8201251.JPG

P8201300.JPG
P8201300.JPG

P8201303.JPG
P8201303.JPG

Minä en ole ollut elämäni aikana kovinkaan kova matkustelemaan. Aikuiselämääni on leimannut ehkä kerran vuodessa tehty reissu jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle. Hyvässä lykyssä kaksi, mutta ei juuri koskaan sen enempää. Silti en ole oikeastaan koskaan ollut niitä tyyppejä, jotka himoitsisivat reissuun. Ja kun kaverini ovat puhuneet, että edellisen reissun jälkeen täytyy olla taas uusi reissu varattuna, en ole yhtään tiennyt, mistä he puhuvat.

Reissut ja lomat ovat tietysti aina kivoja. Mutta, vasta viime vuoden aikana aloin ymmärtää, mikä se tunne on, kun alkaa kaipaamaan lentokenttähumuun, vieraan maan tuoksuun ja tuntemattomille kaduille.

Oma suhteeni matkailuun muuttui viime vuonna, kun A muutti ensin Itävaltaan ja sieltä sitten Saksaan. Jos ennen lentokonematka oli harvinainen jännitysmomentti, yhtäkkiä lennoista tuli vähintään kerran kuussa hoidettu rutiini. Sellainen osa elämää, joka kyllä kutkutti, mutta joka ei varsinaisesti enää tuntunut niin harvinaiselle. Lennoista ja reissuista tuli osa elämää, jolle raivattiin kalenterista ja rahapussista tilaa. Itävallassa ehdin käydä kerran, Saksassa muistaakseni kuusi ja sen lisäksi vuoteen mahtui vielä Espanjan ja Tsekin reissut.

Kun viime viikolla syksy alkoi tuoksumaan ja ulkona oli samanlaista kun viime vuonna meidän etäsuhteemme alkuaikoina, aloin yhtäkkiä kaivata kauheasti lentokentälle. Tuli tunne, että haluan jonnekin. Köpikseen, Pariisiin, Berliiniin, minne vaan. Haluan vaan pakata laukut (saan pienet kiksit käsimatkatavarakikkailusta), napata matkakaverit kainaloon ja suunnata kohti uusia kokemuksia.

Eli kyllä. Minusta on tullut matkakuumeilija. Kotihiiri, joka haluaa välillä ihan jonnekin muualle. Nainen, joka yhtäkkiä ymmärtääkin, mikä pointti on laittaa roposensa lentolippuun.

Tiedän, että siellä ruudun takana on moniakin matkakonkareita. Nyt olisi ihana kuulla teidän vinkkejä halvoista lentolipuista, hotelleista ja siitä mystisestä Airbnb:stä, jota en ole vielä koskaan kokeillut. Haaveissani olisi mennä (pitkäksi) viikonlopuksi jonnekin kohtuullisen lentomatkan päähän kaksin tai kolmisin.

-Karoliina-

Kuvat: Graz 8/2016

Kommentit (2)

MaNinni
1/2 | 

Suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan airbnd:tä. Itselläni sitä pelkkiä hyviä kokemuksia. 

Sekä Berliinissä, että Lontosssa asunnon omistajat olivat vielä tehneet meille listan lähistön kivoista ravintoloista ja kaupoista joissa saattaisimme haluta käydä. Berliinissä meillä oli ihana pohjakerroksen asunto omalla puutarhalla mikä oli ihanteellinen senkin takia, että meillä oli tyttäremme mukana ja pystyimme vielä jatkamaan iltaa puutarhassa hänen mennessä aikaisin nukkumaan. 

sisustuskateus näissä asunnoissa kyllä monesti iskee. :) 

Kirjoitit, että aikaisemmin reissasit kerran, kahdesti vuodessa. En usko, että kovin moni, ainakaan lapsiperhe tekee sen enempää matkoja vuotta kohden.  Ei ainakaan omassa tuttavapiirissäni. Joku Tukholman risteily tai Tallinnan piipahdus ehkä siihen lisäksi. 

En muista sun aikaisemmin kirjoitelleen matkoista ennen tämän vuoden rja  viime syksyn reissuja Saksaan. Etkö vaan kirjoitellut niistä ennen blogissa? 

Karoliina Sallinen
2/2 | 

No näin olen ymmärtänyt, kun olen katsellut kavereiden kuvia reissuista: Ne asunnot on ollut ihan mielettömiä. Pakko alkaa tutkailla tilannetta. Tosin hotskuissa on mun mielestä kyllä myös hohtoa. Olen ehkä vähän hassu, mutta musta hotelleissa on ihana olla. 

Hmm. Enkä ole kirjoittanut? En ehkä sitten :) Tosin tuossa F:n syntymän jälkeen oli kyllä varmasti enemmän taukoa, mutta ennen häntä ja viime vuosina on onneksi päässyt reissuun! 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat