OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

F:n nielu- ja kitarisat leikattiin elokuun puolivälissä. Vaikka etukäteen koko operaatio jännittikin minua aika paljon, meni F:n toipuminen lopulta todella hyvin.

F:lle maistui ruoka leikkauksen jälkeen melkein heti (ainakin kylmä) ja muutenkin koko prosessi meni kätevästi.

Ehkä viikko F:n leikkauksen jälkeen tytölle iski kuitenkin nuha ja yskä. Ja koska keuhkokuumeen sanottiin olevan leikkauksen yksi yleisimmistä jälkitaudeista, ja koska F oli keväällä jo kerran sairastanut rankan keuhkokuumeen, vein tytön heti lääkäriin. Normaalissa tilanteessa F:lle ei olisi ehkä vielä annettu noilla oireilla antibioottikuuria, mutta koska tausta oli tuollainen, määräsi lääkäri kolmen päivän kuurin. Kuuri vei flunssan mennessään ja siitä lähtien tyttö on ollut (kop, kop) terveempi kuin yhtenäkään päiväkotisyksynä tai edes ajanjaksona tähänastisessa elämässään.

Se vuotava nenä, köhä ja flunssa kun olivat olleet ikään kuin F:n päiväkotiarkeen kuuluva kaveri. Jo niin normaali tila, ettei enää täysin tervettä tyttöä tullut arkena edes nähtyä. Vain pitkillä lomilla (kesällä) tyttö tuntui olevan terve, koska tokihan päiväkodissa pöpöjen määrä on vaan niin paljon suurempi kuin kotosalla.

Mutta nyt tilanne on täysin toinen. Nenä ei vuoda enää edes päiväkotiarkena. Uni maistuu F:lle paremmin kuin koskaan, hän ei rohise, eikä potki unissaan ja ruuan kanssa kakominenkin on loppunut.

Olen niin tyytyväinen, että leikkaukseen päädyttiin. Minusta todella tuntuu, että F:n elämänlaatu on parantunut huimasti sen jälkeen.

Onko teillä samanlaisia kokemuksia nielurisaleikkauksesta?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (10)

Eedith
1/10 | 

Hienoa, että kaikki on mennyt hyvin ja leikkauksesta on ollut apua! Meillä lapsi kävi 2,5 -vuotiaana putkituksessa ja kitarisaleikkauksessa. Syynä oli jatkuvat korvatulehdukset ja räkäisyys. Muistan sen, kun lääkäri kysyi, kumpia päiviä on enemmän vuodessa: flunssaisia vai terveitä. Tuntui, että kerrankin joku tietää, mistä on kyse! Vastasin, että jos lapsi olisi jokaisen räkä/flunssapäivän pois päiväkodista, ei häntä sinne oikeastaan tarvitsisi koskaan viedäkään.

Leikkauksesta on nyt yli vuosi ja lapsella on ollut kaksi pienen pientä flunssaa samaan aikaan kuin siskollaankin. Ne jatkuvat räkävanat, hengitysvaikeudet, lisääntyneet astmalääkkeet ja muut ovat onneksi taakse jäänyttä elämää. Jes!

hanna
2/10 | 

tämä asia ei kyllä liity ihan suoraan tähän aiheeseen, mutta veljelläni oli pikkulapsena jonkinmoinen hengitysvaikeus tai vastaava, hän veti henkeä keuhkoihin, pidätti sitä, ja puhalsi ulos. muistan erityisesti tämän tapahtuneen illalla nukkumaan mentäessä. en tiedä mikä siinä oli kyseessä, olisiko tämä kita/nielurisa toimenpide auttanut. ikinä ei muistaakseni mitään asialle tehty.

Hottentotti
3/10 | 

Hienoa, että kaikki on sujunut hyvin ? Meidän pojalle tehtiin n. 5-vuotiaana operaatio jossa putkitettiin korvat, poistettiin kita- ja nielurisat sekä punkteerattiin poskiontelot. Iso operaatio mutta onneksi kaikki meni hyvin ja toipuminen sujui nopeasti. Operaation jälkeen elämänlaatu parani selvästi; puhe selkeytyi, kuorsaus loppui ja unenlaatu parani, ruoka rupesi maistumaan ja sairastelu väheni selvästi. Samansuuntaiset kokemukset siis täällä ?

Maria
4/10 | 

Mulla mies kävi helmikuussa 2014 nielurisaleikkauksessa. Siihen loppu angiinat, kuorsaus, nuhat ym. Yhen pikku flunssan on sairastanu, meni ohi ilman lääkettä, pelkällä päivän levolla!

Alina
5/10 | 

Onpa hyvä että veitte F:n 'ajoissa' kyseiseen leikkaukseen. Itse olen parikymppinen minulta ne päädyttiin leikkaamaan vasta pari vuotta sitten, kun angiinoita oli 6 per vuosi, ja toivon että olisin päätynyt leikkaukseen aiemmin lapsena jo, koska toipuminen oli erittäin kivuliasta ja kesti lähemmäs 4 viikkoa! :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat