Kirjoitukset avainsanalla äitiyden aakkoset

  • O - Oma aika. Mä olen tajunnut vasta viimeisten vuosien aikana, että olen lopulta (sosiaalinen) introvertti. Ts. En ole ujo, nautin jotain ystäväseurasta tosi paljon, mutta tarvitsen yllättävän paljon hiljaisuutta ja omaa aikaa. En mitään luksusta, vaan ihan vaan vaikka kotona yksin oloa (lasken vauvojen kanssa kotona olon "yksin" oloksi, koska heidän kanssaan elämä on hyvin rutiininomaista, eikä tarvitse keskustella erityisesti muita kun "vauvajuttuja"). Toisille koronakaranteeni on vaikeaa siksi, ettei voi nähdä ihmisiä. Mulle ei lainkaan! Sen sijaa kun esikoinen ja mies on kotona, mulla on totuttelua siihen, että talossa on meteliä myös 8-16. Huomaan, kuinka jumittunut olen oman tilan tarpeeseeni.
  • P - Pitkä pinna. Mä saatan olla aikuisten ihmisten seurassa - vaikka jos työkuvioissa joku menee mun mielestä epäoikeudenmukaisesti - jopa ärhäkkä. Ja joskus me ollaan A:n kanssa toisillemme kuivaa ruutia. Lasten kanssa mulla on kuitenkin tolkuttoman pitkä pinna. Mä olen siitä aika ylpeä, koska koen, että se on harjoittelun ja oman itsehillinnän tulosta. Ei mikään mulle syntymälahjana annettu ominaisuus.
  • Q - Qkautiset  Meillä ei ole aihetta, josta lapsi ei voisi kysyä tai johon ei annettaisi rehellisiä vastauksia. Siksi esikoinen on tiennyt tästäkin aiheesta jo ummet ja lammet varmasti ennen kouluikää.
  • R - Rutiinit. Mä rakastan rutiineja, aikatauluja ja järjestelmällisyyttä. Sellainen tulee multa luonnistaan ja se auttaa kovasti tässä elämänvaiheessa, kun pitää yhdistää työt ja perhe-elämä. Mä koen, että lapset myös hyötyy, kun arki toistaa pitkälti itseään. En voisi kuvitella esim, ettei meillä olisi nukkuma- ja ruoka-aikoja.
  • S - Suklaa. Se nyt ekana tuli mieleen. Olen herkkusuu.
  • T - Telkkari. Mä en katsonut töllöä vuosiin. Mulla ei ollut siihen aikaa. Nykyisin nautin kauheasti siitä,kun makoillaan miehen kanssa illalla sohvalla ja katsellaan jotain hömppää, vaikka Temppareita. Jotenkin se kertoo mulle siitä, että elämä on mallillaan, kun on aikaa johonkin niin turhanpäiväiseen.
  • U - Unohtelu. Välillä, kun univaje runnoo naista, alan  unohdella asioita. Yhtäkkiä mieleen juolahtelee aikatauluja tai tapaamisia. En pidä sellaisesta hallitsemattomuudesta yhtään, koska tykkään olla oman elämäni puikoissa. Kaksosvauva-arjessa TÄSTÄKIN asiasta on kuitenkin vaan mentävä kepeästi yli.
  • V - Voimat. Välillä lapset imee kaikki voimat ja sitten taas hetken päästä ne antavat niin paljon voimia, ettei ole tosikaan. Jännä nähdä, missä vaiheessa kaksosten kanssa elämä alkaa rullata niin, ettei ole iltaisin aina aivan loppu.
  • X - xxx. Suukottelu. Meillä pussaillaan ja halaillaan niin paljon, että siitä saisi varmasti tällaisina tautiaikoina jo melkein sakot. Mun lapsuudenkodissa näytettiin (ja näytetään) läheisyyttä avoimesti ja musta oli kummallista, kun teiniaikana mun kaverit ihmetteli sitä, jos mun äiti ja isä käveli käsikädessä. Minusta se oli aivan tavallista. Samoin en ole koskaan edes miettinyt, miten osoitan rakkautta vaikka omille lapsille tai miehelleni. Pusut, silittelyt ja halit tulee luonnostaan. F joskus kummastelee, miksi joissakin kavereiden perheissä ei esim halailla lainkaan tai kaveri on kertonut, ettei ole koskaan nähnyt äidin ja isän pussaavan. Silloin aina muistan sen, että jokaisessa perheessä on niin omat tapansa ja norminsa osoittaa rakkautta. 
  • Y - Ystävät. Mua hämmästyttää aina, kun mulle sanotaan, että tunnen paljon porukkaa tai mulla on hyvät kontaktiverkot. On totta, että monipuoliset työt ja supersosiaalinen aviomies avaavat sosiaalisia suhteita moneen suuntaan, mutta ystäviä mä koen, että mulla on kuitenkin vain todella pikkiriikkinen joukko. He ovat mulle se pieni, rajattu sakki, joiden seurassa voin olla aivan rennosti. Ja joiden toivon tietävän, että olen heille aina lojaali. Auttamassa ja kuuntelemassa, kun sen aika on. Mun ystävissä huippua on se, että he tykkäävät myös toinen toisistaan. Ja kehuvat mulle usein toisiaan ristiin.
  • Z - Zukat, eli sukat. En ole elämäni historiassa ollut kovinkaan kova sukkien käyttäjä, mutta sitten päädyin (ennen vauvoja) tekemään töitä sukkien parissa. Ja sukista, koko Sidosteesta, tuli yhtäkkiä mulle hengen asia. Koen, että yksi vahvuus myös äitinä mulle on se, että jaksan ja osaan innostua uusista asioista.
  • Å - Ålosuhteet. Olipa kyseessä sitten koronasta tai vauvojen hampaidenteosta tai ruuhkavuosista, olosuhteiden kanssa on vaan totuttava elämään. Totta kai olosuhteet vaikuttaa mielialoihin ja konkreettiseen toimintaan, mutta silti yritän elää aina mahdollisimman paljon omien arvojen mukaista elämää, vaikka ympärillä viuhuisi millainen tilanne hyvänsä.  Välillä se on helpompaa, välillä vaikeampaa.
  • Ä - "Äiti". Onhan se nyt vaan ihaninta ikinä, kun lapsi kutsuu äidiksi. Edelleen välillä hämmästelen, että kohta äidiksi minua osaa sanoa kolme tyttöä.
  • Ö - Överit. Olen vähän sellainen ihminen, että jos innostun jostain, menee helposti överiksi. Tai muiden mielestä överiksi. Musta itsestänihän kunnolla innostuessa kokonaisvaltainen panostus on aivan ok. Innostuin esimerkiksi viikko sitten leipomisesta pitkän tauon jälkeen. Tähän mennessä olen leiponut kolme kertaa sämpylöitä, pizzan, keksejä, mokkapaloja, pullaa ja muffineja.

Miten menisi sinun aakkosesi?

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Kommentit (9)

Käyttäjä21380
Liittynyt1.8.2018
1/9 | 

Kiitos kekseliäistä loppuaakkosista. Tosin blogiasi pitkään seuranneena en vastauksistasi mitään uutta infoa saanut. Taidanpa siis tuntea jo sinut hyvin! Jälleen kyllä ihmettelin, miten ikäisesi aikuinen viitsii katsoa Temppareita! Mutta että miehesikin katsoo sitä. Ohjelmia tulee tuutista pilvin pimein. Valinnat kertovat ihmisen ajatusmaailmasta todella paljon. En paheksu, vaikka näköjään niin teenkin:) Mutta että mieskin! Maailma on monta ihmeellistä asiaa😀

LappiHT
3/9 | 

Heippa! Olisi kiva jos tekisit uuden postauksen joutsenen minttu takista. Olen kyseistä takkia miettinyt mutta vielä harkinnassa.

"Pirkko"
4/9 | 

Mä myös mietin, ett ootkohan horoskoopiltasi neitsyt.. tunnistan meinaan paljon samoja "vinkeitä" kuin itsessäni.. 😉

Vierailija
5/9 | 

Mua kans ihmetytti tuo Temppariasia. Katson sitä siis itsekin mutta Karoliina on joskus paheksunut sitä, jos joku (esim minä) on tunnustanut seuraavansa bloggaajien elämää sosiaalipornona popparit kädessä.
Temppareiden katsominen on juuri sama asia :)

Vierailija
6/9 | 

Tsempparit on kuin Seiska: kukaan ei katso eikä lue, mutta kaikki kuitenkin tarkkaan tietävät sisällön 😉
No hei, minä aikuinen ihminen katson Tempparini kyllä. Yleensä tallennan, jotta voin ”kelata” yli turhat toistot. Kai se sitten kertoo minusta jotain. Tai ei paljasta yhtään mitään.

Vierailija
7/9 | 

Voimat! Toivon että sullakin koittaa pian se aika että iltaisin ei oo aina ihan järkyttävän väsynyt♥️ Mulla se tapahtui kun vauva oli 7kk! 💪🏼

Toinen monikkoäiti
8/9 | 

Nyt on pakko kysyä: Mikä on Temppari? Itse en seuraa lainkaan tv-sarjoja, jos se sellainen on. Keskustelua tässä näköjään herätti, joten kysyttävä 😊.

Vierailija
9/9 | 

Postauksen perusteella en edes miettisi onko kirjoittaja horoskoopiltaan neitsyt, koska tulee mieleen että synttärit ois nyt? Neitsyethän on syntyneet syksyllä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oi jukra. Kuten tiedätte, mä rakastan blogihaasteita. Siksi musta olikin ihanaa, että Mami Go Go -blogin Minttu haastoi minut Äitiyden aakkoset -sarjaan. Koska tapani mukaan juttua taas tuli, oli pakko jakaa haaste kahteen postaukseen. Tässä eka osa.

  • A - Aviomies ja hänen nimensä etukirjain, hänen "bloginimensä" . Sinänsä merkittävää, että hän on listassani ensimmäisensä, koska hän on mun tuki ja turva ja partner in crime. Vaikka olenkin ollut perheellinen teoriassa jo aikaisemmin, vasta A:n tapaaminen sai minut kokemaan, että minulla on ihan oikea perhe ja ihan oikea elämänkumppani. Avioliitto meidän välillä on täysin selvä asia, vaikka ajattelin ennen häntä, etten TIETENKÄÄN IKINÄ mene naimisiin. Kunnioitan ja rakastan häntä enemmän, kun osaan edes kertoa. Hän on paras iskä tytöille ja mieletön aviomies.
  • B - Banaani. Meidän perheessä kutitellaan ja rötvätään (kutituksen ja painin sekoitus)usein. Se on yksi F:n lempipuuha mun ja A:n kanssa. En tiedä, mistä "banaani" lanseerattiin osaksi rötväystä, mutta se on merkki siitä, että toisen tulee lopettaa rötilöinti. Turvasana. Silloin kuititus on mennyt liian pitkälle ja se tulee lopettaa heti. (Paitsi jos kutittaja kuulee vaikkapa "bataatti".)
  • C - Cheerleading. Mä en jaksanut loppuraskaudestani edes kävellä. Ja siksi päätin, että kun olen synnyttänyt, etsin jonkin uuden liikuntaharrastuksen, jossa voin iloita siitä, että mun keho jaksaa liikkua. Aloitin cheerleadingin vajaa kolme kuukautta tyttöjen synnytyksen jälkeen. Ja rakastan tuota lajia ja meidän jengin ryhmähenkeä niin paljon.
  • D - Duuni. Vaikka välillä (esim kun väännän kolumnia kesken noro-viruksen ja influenssan) mietin, että on aivan järjetöntä tehdä töitä keskellä kaksosvauvavuotta, on työ mulle tosi tärkeä olin lähde. Se on osa mun identiteettiä ja itsenäisyyttä.
  • E - "Ei." Mun mielestä äitinä ja vanhempana pitää olla munaa myös kieltää lasta. Laittaa rajat ja olla välillä tosi tylsä ja tyhmä. Mä en käsitä vanhempia, jotka ensin kieltävät jotain ja sitten kun lapsi (tietysti) protestoi vastaan, antavat periksi. Ei on ei.
  • F - Esikoisen alkukirjain. Ilman häntä en olisi saanut olla äiti näin kauan ja ilman häntä en varmasti olisi sitä, mitä olen nyt. Hän on muuttanut minua kaikista eniten, kaikista maailman ihmisistä.
  • G - Girl Power. Mä olen kasvanut perheessä, jossa on kolme tytärtä. Ja nyt me kasvatetaan kolmena tytärtä. Naisenergia ja feminismi on niin lähellä ja niin luonnollista, etten jaksaisi edes käydä sellaista pinnallista tasa-arvokeskustelua, jossa musta keskitytään joskus aivan epäolennaiseen.
  • H - Huono hiuspäivä. Kuutena päivänä viikossa, kun en ehdi pestä ja harjata tukkaa enää nykyisin. Mutsinuttura ja kuivasampoo pelastaa, kun pitää mennä ihmistenilmoille.
  • I - Itku ja ilo. Läsnä joka päivä. Vauvat voivat nauraa kesken itkun ja itkeä kesken naurun. Mä olen itkenyt yllättävän vähän. Sain omat hormonit kondikseen melko pian pienten syntymän jälkeen, joten en ole vellonut synkkyyksissä ja itkupuuskissa.
  • J - Joustaminen. Lasten kanssa harvoin MIKÄÄN menee, kuten aluksi suunnittelee. Siksi on pakko joustaa, soveltaa ja keksiä aina uusia tapoja toimia.
  • K - Kaksoset. Meidän vauvat. Olin viikonloppuna sairaalassa yhden yön Ompun kanssa. Se oli eka kerta, kun vauvat olivat toisistaan erossa. Samoin eka kerta, kun me aikuiset hoidimme vain yhtä vauvaa kerrallaan - Minä Omppua sairaalassa, A Mesiä kotona. Vaikka arjessa kahden vauvan hoitaminen on jo rutiini, tajusin sairaalassa, kuinka älyttömän helpolle yhden vauvan kanssa elämä - rs-viruksesta huolimatta - oli. Mies kertoi, että oli ajatellut kotina tismalleen samalla tavalla. Kaksosuus on mieletön lahja tytöille itselleen, mutta myös meille vanhemmille seurattavaksi. Mutta täytyy sanoa, että onhan moni asia tuplien kanssa myös tuplasti rankempaa.
  • L - Lapsiluku. Todellakin täynnä. Kai.
  • M - Mummot,mamit, muorit, papat, ukit ja vaarit. Yksi (useamman polven) uusperheen etu on se, että lapsilla on kasapäin rakastavia ja auttavia isovanhempia. Ilman heitä me oltaisiin vielä väsyneempiä ja vielä enemmän lirissä.
  • N - Naiseus. Vähemmän hukassa kuin esikoisen syntymän jälkeen. Tällä kertaa oli helpompi muistaa, että kyllä se oma persoona siellä raskauden ja vauva-arjen alla on, vaikka äiti-rooli onkin tässä arjessa nyt päällimmäisenä.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Kommentit (2)

Vierailija
5/2 | 

Serkkuni perheessä on kaksoset, jo isot. He ratkaisivat aikoinaan yöhoidot siten, että toinen vanhemmista nukkui toisen vauvan kanssa toisessa huoneessa ja hoiti vain häntä yöaikaan ja toinen vanhempi hoiti toista sitten toisessa huoneessa. Molemmat vanhemmat saivat nukkua kohtuu hyvin. Heillä oli siis kokoajan tuo tilanne kuin teillä oli sairaalayön aikana.

Karoliina
6/2 | 

Pystyn melkein haistamaan tuon vauvan tuoksun näiden kuvien välityksellä 😍😍😍 maailman paras tuoksu, varsinkin oman vauvan pää.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2020
2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat