Kirjoitukset avainsanalla kaksosvauvavuosi

 

Kuten instassa mua seuraavat huomasi, meidän tautipesä sai viikonloppuna uusia käänteitä. Ennen, kun oltiin selvitty edes edellisestä kuumeflunssasta.

Mä aloin oksentaa lauantai-iltapäivänä, esikoinen oli aloittanut saman homman Helsingissä pari tuntia myöhemmin ja vauvat aloittivat oksentamisen kotosalla hetken päästä tuosta. Lopputuloksena se, että mies lähti kiikuttamaan Omppua ja Mesi sairaalaan sunnuntain vastaisena yönä. Minä jäin kotiin puolitiedottomassa tilassa oksuämpäri kainalossa.

Jotta homma ei olisi käynyt liian helpoksi, vauvoilla löytyi sairaalassa myös influenssa ja miehelläkin alkoi vatsatauti nyt maanantaiaamuyönä, joka tarkoittaa sitä, että pienet raasut ovat tällä hetkellä sairaalassa ilman äitiä ja isiä (sairaalaan ei saa mennä vatsataudissa, jos ei ole itse varsinaisesti hoidettava potilas).

Totta kai on suuri onni, että sairaalassa saa niin hyvää hoitoa ja lääkkeitä ja nenämahaletku estää vauvojen kuivumista, mutta silti surettaa, kun koko perhe on aivan ripoteltuna ympäri maita ja mantuja.

Onneksi meillä on sentään rakkaita aikuisia apuna. Muori ja vaari ovat olleet Jaffaa tuova ja vessaa desinfioiva "Kotipalvelu" ja tänään, kun me ei miehen kanssa päästä sairaalaan, isovanhemmat ovat myös vauvojen sylinä ja turvana sairaalassa. Mun sisko ja tämän mies menevät vielä iltapäiväksi TAYSiin. En tajua, miten oltaisiin selvitty ilman meidän perheen apua. Sydäntä riippuu jo muutenkin, että omat pikkuiset ovat kipeinä ja ilman, että voidaan tehdä asialle mitään. Edes pitää sylissä.

Yritin äsken nousta ylös, kun päätin, että mähän lähden vaikka sisulla sairaalaan. Huono idea. 10 minuuttia pystyssä olo ja taas alkoi heikottaa. Kai se on vaan pakko hyväksyä, että näin tässä on nyt oltava.

Unelmoin jo nyt siitä hetkestä, kun kaikki kolme tyttöö ja me ollaan terveitä. 2,5 viikko sairastelua takana, joten sellainen perusarki tuntuu mielikuvissa paratiisille. Onneksi ei ole mitään vakavaa kellään, mutta voin sanoa, että tämäkin riittäisi jo ihan omiksi tarpeiksi. Siihen asti katselen kännykästä videoita meidän tytöistä. 

-Karoliina-

Kuva: Pixabay
 

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 | 

Tsemppiä! Nyt on tautia liikkeellä. Olin itsekin jumissa pari viikkoa pienten sairastelun vuoksi. Sen jälkeen tavallinen arki tuntui ihmeelliseltä ja vapauttavalta. Vielä se terve päivä on edessä.

Vierailija
2/6 | 

Vaikka kuulostaa kamalalta niin älä ihan heti juokse sairaalaan kun pääset ylös sängystä se tauti meinaan on Sussa vielä:(

jokohanalkaisriittää
3/6 | 

Pikaista paranemista teille! Mä oon varmaan samalla osastolla meidän kaksospuolikkaan kans. Meillä rs-virus. Oon ollut täällä jo viime viikon puolivälistä, kun eka toinen ja nyt toinen. Meidän vauvat pari kk nuorempia kuin teidän.

Vierailija
4/6 | 

Tsemppiä sinne! Meillä ei sentään sairastanut kuin yksi lapsi kerrallaan, mutta lasten päivystys tuli tutuksi ja kaikki elämä pyöri pienen sairauden ympärillä. Se on rieduttavaa, kun pitää elää juuri siinä kamalassa hetkessä niin kauan kuin se kestää pystymättä tekemään mitään. Kuitenkin se parempi hetki koittaa, kun kaikki kurja on ensin lusittu. Yritin lohduttautua ajatuksella, että jokaiselle annetaan niin paljon kuin jaksaa kerrallaan kantaa. Paranemista!

Vierailija
6/6 | 

Tsemppiä! Tiedän kokemuksesta,kuinka raastavaa on,kun lapset sairastavat,eikä itse pääse heidän luokseen. Ehkäpä kuitenkin voisi ajatella niin,että nyt teillä kaikilla on rauha sairastaa:Se perinteinen kaava,jossa puolitajuttomat vanhemmat koettavat hoitaa sairaita lapsia,on myös aika karu.Nyt te vanhemmat voitte luottaa siihen,että lapset saavat parasta mahdollista hoitoa yliopistosairaalassa (ja isoin oman isin luona). Itsekin olisin aika varovainen siinä, missä kunnossa ryntäsin sairaalaan:Tuo teidän viruskattaus voi helposti olla liikaa aika monelle siellä hoidettavalle (vaikkakin tyttönne lienevät eristyshuoneessa,joten teidänkin liikkuminen osaston tiloissa on aika rajattua) ja norohan tunnetusti tarttuu kuin rutto:Tekin lienette lasten kanssa saaneet sen huono-onnisesti samasta lähteestä,kun noin samaan aikaan sairastuitte:(

Vierailija
7/6 | 

Hyvässä hoidossa ovat lapset, toiset ammattilaisten huomassa ja vanhin isällään. Ei suinkaan kukaan ole "pitkin maita ja mantuja", eihän. Tsemppiä hurjasti!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhden yön aikana ehtii... 

  • Herätä 5 kertaa isosti. Havahtua laittamaan tuttia noin parikymmentä kertaa.

  • Vaihtaa kaksi vaippaa.

  • Vaihtaa kahdeksan yöpukua, mukaan lukien yhden omansa.

  • Antaa astmalääkettä kahteen otteeseen.

  • Hakea puolikkaan buranan.

  • Ruokkia kaksi vauvaa, molemmat kolmesti.

  • Peitellä 11 kertaa jonkun lapsistaan.

  • Kaivaa kaksi kertaa peiton alle sukkeluksiin joutuneen vauvan.

  • Levittää kaksi vaippaa sängylle avonaiseksi, jotta ne imisivät sängylle liian hitaassa vaipanvaihdossa lirahtaneet pissat.

  • Etsiä tutteja kymmeniä kertoja vauvojen niskan alta  ja peittojen välistä.

  • Surffata yhteensä 47 minuuttia Pinterestissä ja Instassa.

  • Antaa 13 pusua, yhteensä kolmelle tytölle.

  • Juoda vesilasillisen.

  • Levittää kolme harsoa pedille imemään siihen kaaressa lentäneet puklaukset.

  • Antaa 1x2 kertaa refluksilääkkeet.

  • Hiippailla kerran taskulampun valossa katsomaan kuumeessa olevaa esikoista, joka ei ravaakkaan pystyssä samaan tapaan kuin edellisöinä.

  • Ignoorata klo 5.15  virkkuna sirkuttavat vauvat ja esittää nukkuvaa. 

  • Miettiä kolmesti, että seuraavan päivänä nukun kyllä päiväunet. Tietäen jo siinä hetkessä, ettei kuitenkaan tee niin.

-Karoliina-


 

Kommentit (31)

Abu
1/31 | 

Jestas, mitä elämää teillä yön aikana. Minä ehdin yhden yön aikana, no, nukkua. Voimia sinne!
(Muistista näköjään hävinnyt täysin millaista tuollainen yöelämä on. Kolmen kanssa valvottu täälläkin joskus.)

Vierailija
2/31 | 

Tsemppiä! <3

Täällä vauva herätti myös. Niin monesti, etten jaksanut enää laskea. :) Paljon jaksamista sinne, teillä hommia on tuplasti.

Vierailija
3/31 | 

Ystäväni vinkistä meillä oli pinnasängyssä aina pakasterasia, jossa säilytettiin tutteja. Myöhemmin lapset oppivat itse ottamaan uuden tutin sielä pois pudonneen tilalle, mutta sitä ennen löysin aina ”vaikka unissani” uuden tutin kaikkien kadoksiin joutuneiden tilalle.
Meillä tutit säilytettiinkin aina lopulta vain rasiassa sängyssä. Ei koskaan lattialla, käsilaukussa tai lelulaatikossa.

Toinen yövinkki opittiin jo esikoisen kanssa sairaalassa: vaippaa ei tarvitse öisin vaihtaa. Ennen, kuin lapsi aloittaa kiinteiden syömisen, kakka ei vaipassa polta ihoa rikki. Ja jos ei nyt ole vaippa yli vuotanut, niin pissaa sinne mahtuu kyllä koko yön tarpeisiin.

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Mä pelaan vaippojen yövaihdolla aikaa aamuun. Vaippa kestäisi kyllä yön, mutta sitten se pitäisi vaihtaa heti herättyä.
Vaihdan mielummin yöllä kerran, jotta pääsen heti herättyä ruokkimaan erittäin nälkäiset neidit ennen vaippa- ja pesurundia.

Käyttäjä37808
Liittynyt6.2.2020

Todellakin kannattaa vaihtaa vaippa just tuon ajan pelaamisen takia! Vieläkin saatan yli 6kk ikäiseltä vaihtaa täydehkön pissavaipan öisin, ettei tarvisi aamulla alkaa heti ekana sitä tekemään 😄

Äiti
4/31 | 

Ihanan rehellisiä, muttei lannistavia kuvauksia vauva arjesta!
Meillä nyt vauva 10kk ja yöt kuluu imettäen, peitellen ja tuttia etsien. Ja samat päiväunihaaveet, jotka harvemmin toteutuu😄

Tuplaäiti
7/31 | 

Hei meillä on ainaki sellasia yötutteja, jotka siis loistaa pimeässä, kunhan niille antaa aiemmin valohoitoa. ☺️

Äiti
8/31 | 

Tsemppiä ❤️, täällä yhden vauvan kanssa heräillään myös.
Vink* Yöllä vaippoja ei kannata vaihtaa, kakkaaminen yöllä loppui meillä alle kk iässä, eikä maitokakka polta pyllyä. Sairaalassa eräs vanhempi kätilö neuvoi ❤️

Tina
9/31 | 

Huh, tsemppiä! Puklailu vielä aiheuttaa lisähaasteita. Mulla pikkuisen vanhempi tyttö kuin teidän kaksoset. Yöt rauhoittuivat tosi paljon unipussissa. Toki senkin päälle voi puklata...

Vierailija
10/31 | 

Hei, kiinnostaisi kuulla jotain vauvojen refluksista, kun meillä oli vähän samoja vaivoja. Mitä lääkettä annatte ja auttaako se? Saitteko hyvin apua vaivaan? Tsemppiä työntäyteisiä öihin (ja päiviin)!

Vierailija
12/31 | 

Onko mahdollista, että pienillä on yksinkertaisesti kuuma ja siksi heräileivät? Meidän vauva potkii kaikki peitot pois ja tuo teidän combo kuulostaa hirveän kuumalta. Miksi untuvapeitto?!

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Mä ajattelen, että.tytöt herää tosi vähän :) ainoastaan nälkään tai sitten nenä pitää niistää (refluksin takia maitoa tulee myös nenästä). Untuva siksi, että se on yksinkertaisesti paras: lämmin, mutta ei hiosta.

Vierailija
13/31 | 

Meillä ei (1 lapsi kerrallaan vauvana) ole vaihdettu öisin vaippoja, muuta kuin sitten jos on tullut läpi tai ollut kakka, mutta todella harvoin lapset kakkaa öisin. Tuntui aina, että turhaan herää itse ja lapsikin virkistyy siitä vaipan vaihtamisesta ja unet pääsee paremmin jatkumaan syötön jälkeen.
Suosittelen myös jotain rasiaa tai pussia tuteille ja monta tuttia sinne illalla valmiiksi, niin ei tarvitse niitä yöllä sängystä etsiä.
Tsemppiä, en ymmärrä miten pysyt järjissäsi noin katkonaisilla unilla.

Vierailija
14/31 | 

Meillä on isompien koululaisten kanssa sovittu, että tulevat herättämään, jos on hätä. Osaavat kyllä tulla sanomaan, jos tarvitsevat lääkettä tai muuta apua. Tulevat vaikka sitten viereen nukkumaan.
Jos on normi kuume/flunssatauti, niin miksi pitää aikuisen nousta yöllä hänen unta seuraamaan. Ehkä olen sitten kylmä vanhempi, mutta oma unikin on tärkeää, että jaksaa sitten päivällä hoitaa (sairaita) lapsia.

Vierailija
15/31 | 

Tuohon vaippa asiaan kommenttia... Kyllä meillä ainakin piti tai siis oli pakko vaihtaa yöllä vaippa melkein joka syötön jälkeen. Esikoinen oli keskonen ja sai korviketta. Kakkaa tuli joka syötöllä eikä vaippa tahtonut pitää edes sitä yhtä kakkaa. Ja tuti asiaan tosiaan suosittelen monta tuntia sängyn viereen rasiaan. Ei tartte etsiä. Tsemppiä teille.

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019
16/31 | 

Voi ihanaa, kiitos te 💕 Musta yksi vanhemmuusen hienoimpia juttuja on se, että hyväksi koettuja tipsejä jaetaan. Joskus, ja aika usein, arkiset pienet vinkit voi muuttaa elämää radikaalisti paremmaksi.

Tässä vielä mun ajatuksia teidän nostamista aiheista:
1.Mä en epäile vaippojen pitoa, koska testattu on, että kestävät koko yön. Mutta koska vastassa on aamulla kaksi nälkäistä vauvaa ja yksi koululainen, koen, että on helpompi vaihtaa Vaipat syötön yhteydessä yöllä, jolloin aamulla voi hyvin ruokkia kaikki tenavat, juoda itse kahvit ja pedata vaikka sängytkin ennen kuin pesee pienet ja vaihtaa ekat Vaipat.

2. Rasiavinkki tuteille on varmasti tosi jees. Tosin meillä on kateissa ne tutit, jotka on jo ollut vauvojen suussa, jotka ovat sylkäisseet pois ja joita minä likinäköisenä yritän hämärässä hapuilla. Niin isoa tuttumäärää kun ei taida ollakaan, etteikö tutivarat öisin ehtyisi.

3. Mä ajattelen, että 9-vuotias on vielä lapsi, ja jota varsinkin kipeänä tulee tarkkailla. Ei nyt kytätä alvariinsa, mutta ehdottomasta ainakin kerran yössä sairaana tulee tarkistaa, että asiat on hyvin. Mutta tiedän, että tässä olen varmasti aika ylisuojeleva. En vaan saa unta, jos ei ole sitä oloa nukkumaan mennessä, että kaikki lapset on "turvassa".

Vierailija
17/31 | 

Hei, tsemppejä sinne. Minulla on sylissä vajaa kaksiviikkoinen pieni ja hyvin on tässä ajassa muistunut mieleen mitä ne yövalvomiset ja katkonaiset unet olikaan. Siksi olenkin miettinyt, että miten ihmeessä jaksat kun teillä neidit nukkuu vain pieniä pätkiä päivisin sisällä? Et taida saada juurikaan mahdollisuuksia nukkua päiväunia? Myötäelämistä täältä ja kiitos ihanasta blogista ❤️

Vierailija
18/31 | 

Mä oon pitäny kaikilla vauvoilla tuttiremmejä ja ikinä ei oo ollu tutti hukassa.. ainut "ongelma" on, kun tutti ei putoile lattialle, niin meinaa välillä unohtua sterilointi tarpeeksi usein. Tsempit kipeän lapset ja kaksosten hoitoon. Meilläkin lapset ollu vuorotellen kipeenä 1,5viikkoa, niin tuntuu, että ite on kodin kunnossapidossa vähintäänkin 1,5viikkoa jäljessä :D

Vierailija
19/31 | 

Kaikki on tietysti suhteellista. Mun korvaan 5 ”isoa” herätystä ja parikymmentä tutin laittoa kuulostaa paljolta. Vai miksi pitää laittaa yöllä tuttia, jos eivät ole tutittomuuteen heränneet? Tekstistäsi sai sen käsityksen että heräävät syömään JA lisäksi lukuisia kertoja siihen, että tutti on hukassa.

Vierailija
20/31 | 

Meillä auttoi 4kk tytön refluksiin vyöhyketerapia, enää ei puklaa läheskään niin paljon ja viihtyy selälläänkin, aiemmin koko ajan kitisi. Voisiko auttaa tai helpottaa teilläkin.

Vierailija
21/31 | 

Hei!
Ymmärsin kyllä, että ne yöllä kadoksissa olevat tutit ovat juuri niitä vauvojen suusta pudonneita Ja ehkä peiton alle tai sängyn taaimmaiseen kulmaan eksyneitä. Mutta tuo tuttirasia onkin juuri siitä syystä hyvä: aikuisen käden ei tarvitse pimeässä osata Kuin reitti siihen yhdelle rasialle, josta löytyy vielä vaikka kymmenen puhdasta tuttia.
Aamulla voi sitten ehtiessään päivänvalossa taas kasata kaikki yöllä käytössä käyneet tutit takaisin rasiaan.

Tuttirasia sängyssä auttoi toki myös päivisin. Koskaan ei tarvinnut tuttia etsiä, kun sieltä aina löytyi. Ja sinne ne myös aina palautettiin, jos niitä sattui jossain lojumaankin.

Vierailija55
22/31 | 

Hei instan ripsipidennysjuttuun liittyen tuli mieleen, että kerroit aiemmin allergisoitumisesta ripsiliimalle. Olet ilmeisesti löytänyt merkin joka ei aiheuta oireita? Kuulisin mielelläni lisää! Haaveessa olisi ottaa ripsipidennykset vuosien tauom jälkeen, mutta mahdollinen silmien kutina arveluttaa..

Elina
23/31 | 

Eikä, kuulostaa aivan kamalalta yöltä 😐 Tsemppiä sinne, oot rautaa kun jaksat tuollaista! Ei ehkä auta mutta sanonpa jotain mitä jo tiedät: toi vaihe loppuu lopulta yllättävän nopeasti ja on joka yö lähempänä.

Mimi—
24/31 | 

Hurjasti tsemppiä sinne! ❤️ Meillä on perheessä kolmen pojan kombo, joista nuorimmaiset syntyi kaksosina, ja täytyy sanoa että tekstisi toi vanhat muistot vauva-ajalta vahvasti mieleen. Virtuaaliyläfemmat sinne jaksamisesta! ✌🏻
Nyt kun nuorimmatkin ovat olleet tarhaikäisiä jo pari vuotta, ajattelen jotenkin hassusti, että olen päässyt helpommalla kun moni muu, sillä olen saanut kaksi lasta yhden raskauden ja imetysajan ”hinnalla” 😂 Elämä on tällä hetkellä jo melko ihanaa ja siinä missä ehkä vielä pyörittelisin mielessä kolmannen lapsen hankintaa, voin vain tyynesti todeta lapsiluvun olevan täysi ja keskittyä toteuttamaan muita haaveita elämässä 😄

Vierailija
25/31 | 

Okei meidän tyttö vissiin pissaa yöllä jotenkin paljon, koska jos en vaihda tai ainakin nopeesti tsekkaa vaippaa yöllä niin kohta on märät lakanat. Kyllä semmonen 1-2 vaippaa menee per yö, mutta ei kyllä vaihtaessa ole ikinä sattunut vahinkoa, avaan uuden vaipan valmiiksi ja nopeasti sujautan sen hämärässä vanhan tilalle. Sitten huomaan vaipan menneen väärinpäin hahaa. Ja jos vauvat ei ole niskasta hikisiä niin varmaan sitten on hyvä, vauvat on erilaisia, meillä on pelkkä yöpaita ja unipussi ja jos enemmän niin hikoilee!

Heh
27/31 | 

Tsemppiä💞 Terveiset noroperheestä😂 4 päivää maattu lattialla vauvan kanssa ja oksennettu/juostu vessassa ja kuumeiltu. Ja yritetty hoitaa arki ja isommat. Ironista on se, että nyt kun tauti selätetty, niin äidin selkä on niin jumissa lattialla makaamisesta ja kävelylenkkien puutteesta että kaikki liikkuminen sattuu ja öisin särkee. Elämänmakukuista elämää, heh😅

Vierailija
28/31 | 

Opettaisin pois tutin käytöstä jos pitää herätä 10 kertaa /vauva laittamaan tuttia. Tuoda tilanteessä tutin käyttö taitaa enemmän ottaa kuin antaa?

Vierailija
29/31 | 

Varmasti vauva kohtaista myös tämä tutti asia. Meillä kolme ensimmäistä lasta heränneet kun tutti tippunut suusta yön aikana. Nyt neljäs vauva ja vain yksi tutti yöllä käytössä ja vauva herää harvoin kun tutti tippuu suusta. Mutta olen kyllä kokenut paljon helpompana kun on vain se yksi tutti käytössä yön aikana.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat