Kirjoitukset avainsanalla Ivana Helsinki Hattara

Minun ja Näppilän Nooran instagram-tilejä seuranneet tietävätkin, että olimme viime perjantaina Nooran kanssa Ivana Helsingin vieraina Helsingissä. Meidän itse asiassa piti mennä Nooran kanssa Ivanalle jo talvella yhdessä, mutta minun huonovointisuus sotki (senkin) kuvion. Onneksi päästiin nyt matkaan, koska saimme kokea todella ikimuistoisen päivän.

Starttasimme reissuun perjantaina Tampereen päästä kasin junalla. Oltiin molemmat alkumatka jotenkin aivan poikki, ja aloin itsekin jo miettiä, että mitähän tästä päivästä tulisikaan. Heti Helsingin päässä unisuus kuitenkin kaikkosi samoin tein, eikä väsymystä tunnettu vasta kun takaisin Tampereella iltapäivällä.

Ensin matkasimme rautatieasemalta kohti Itä-Helsinkiä ja Ivana Helsingin ikiomaa taloa. Sitä mieletöntä lasiseinin varustettua retrounelmaa, joka pitää sisällään niin ivanalaisten työtilat kuin Ivana Helsingin oman myymälänkin.

Me kuljeskelimme Nooran kanssa pitkin isoja huoneita ja ihastelimme kaikkea eteen tulevaa. Talo oli sellainen unelma, jonne voisi muuttaa mikä hetki hyvänsä. Yleisen fanituksen jälkeen aloimme ottaa kuvia (tai siis Noora otti, minä poseerasin) niin itse talosta, sen uniikeista leninkilainaamon mekoista, ensi syksyn mallistosta kuin myymälässä myynnistä olevasta tämän kesänkin mekkomalleista.

Mä olin itse asiassa epäillyt, että kun Ivanan liike lähti Uudenmaankadulta, voisi olla, ettei ostajat löytäisi Itä-Helsinkiin. Mutta mitä vielä! Ihmiset kuulemma tulevat ihan kulttuurimatkalle Ivana Helsingin talolle ja varsinkin turistit rynnistävät taloon aivan bussilasteittain. Toisaalta – nyt livenä tilat nähneenä – en ihmettele asiaa lainkaan. Onhan tällainen kokemus jotain ihan muuta kuin vain pelkkä kauppa. Kuultiin huhua, että kesällä kaupan terassille avautuu jopa oma pieni kahvilansa.

Talokierroksen ja kuvausten jälkeen lähdimme toiseen mielenkiintoiseen kohteeseen, nimittäin vastakkaiselle puolelle metroreittiä, Tapiolaan. Tiesimme, että menemme tutustumaan As Oy Hattaran asuntoon, jonka sisustuksen Paola on suunnitellut Ivana Helsingin tyyliin. Toki meille oli sanottu, että muu talo olisi vielä vähän kesken, ja että reitti asunnolle raksan läpi, mutta emme olisi voineet kuvitella, millainen seikkailu tästä(kin) tulisi. Kun saavuimme Tapiolaan (talo on aivan metroasemassa kiinni), meille iskettiin turvakengät, -liivit, kypärät ja suojalasit päähän. Ja koska sisähissi ei ollut toiminnassa, matkasimme 9.kerrokseen aivan työmaaparakin näköisellä ulkohissillä. Jännitti niin kauheasti, että pidimme toisiamme Nooran kanssa käsistä kiinni.

Itse asunto oli – tietysti – ihana. Ja idea yhdestä valmistaa asunnosta nerokas: Itse aina mietin, miten porukka uskaltaa ostaa rakentamattoman asunnon itselleen. Minä ainakin olen huono hahmottamaan lopputulosta ilman aitoa kosketuspintaa. Tämän asunnon avulla mahdolliset uudet talon asukkaat pääsevät katsomaan, millainen asunto mahdollisesti voisi olla muuton jälkeen. Jos siis kiinnostaa asunto Hattarassa, suosittelen vierailemaan Ivana-kodissa.

Kun saavuimme Tampereelle iltapäivällä, Matti tuli hakemaan meitä junalta. A oli tullut töistä ja sitten istuimme vaan toista tuntia meidän olkkarissa. Tai siis pojat istuivat ja me Nooran kanssa makasimme sohvalla. Ihana, mutta rankka päivä!

Koska olimme Nooran kanssa reissussa kaksin, päätimme tehdä tällaisen postauksen, että molemmat kirjoittivat päivästä omasta näkökulmastaan. Linkkaa tästä Nooran blogiin ja lue, miten hän koki meidän perjantaipäivän. Itseäkin jännittää, koska emme ole näyttäneet toisille omia tekstejämme ennen julkaisua. Mutta siis, Nooran postauksen tästä linkistä.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija
2/4 | 

Rrrakastan näitä vaate-postauksia! Meillä taitaa olla samanlainen vaatemaku :) Odotan innolla vaatejuttuja nyt kun sulla on muuttuva vartalo. T.Kolmen lapsen äiti

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat