Kirjoitukset avainsanalla Postaussarja : Back to arki

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
tait
tait

Vaikka ennen koulujen ja päivähoitosyksyn alkua onkin ihana miettiä kauniita päivähoitovaatteita ja kalenterin ominaisuuksia, on fakta se, että syksy tuo usein tullessaan myös vähän epämiellyttävämpiäkin seuralaisia. Flunssaa, täitä ja muuta ihastuttavaa.

Vaikka tuskinpa minun kyllä tarvitsi tätä teille edes kertoa. Kyllähän te sen tiedättekin: Jokaisen vanhemman tunteen siitä, kun päiväkodin ovessa on kyltti, tai sähköpostiin kilahtaa viesti ”Eräällä päiväkodin lapsista on ilmennyt täitä”. Ja jostain kumman syystä juuri silloin omaa päänahkaa alkaa kutittaa vimmatusti.

Siksi olinkin erityisen iloinen, kun minulle esiteltiin kesän alussa tuote nimeltä Free Täikarkote. Kyseessä on siis nimensä mukaisesti täiltä ehkäisevä suihke, joka suihkutetaan kuiviin hiuksiin, ja joka antaa pesemättömiin hiuksiin täisuojan jopa kahdeksi vuorokaudeksi. Aikamoinen pelastusrengas siis meille, jotka saavat melkein hermoraunion kuullessaan päiväkodissa jylläävästä täivaarasta.

Käytännössä Free toimii niin, että sitä suihkutetaan pakkauksesta suoraan kuiviin hiuksiin päänahasta latvoihin asti. Vähän siis samaan tyyliin kuin hiustenpesun jälkeen laitetaan hoitoainetta, joten eipä siis kovinkaan suuri operaatio. Varsinkaan, jos heijastelee supsutuskerrat sitä vasten, että pahemmassa tapauksessa täitartunnan saaneena koko perhe pitäisi täipestä, täikammata puhumattakaan siitä tekstiilien pesurumbasta.

Free Täikarkotteen vaikuttavana aineena toimii IR3535, joka on niin Tukesin kuin WHO:nkin hyväksymä aine. Lisäksi Freen tehon Suomen olosuhteissa on tutkinut Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus.

Jotta syksy muutenkin alkaisi mahdollisimman mukavissa ja ennen kaikkea terveissä merkeissä, listasin tähän omat vinkkini päivähoitolaisten ja koululaisten hyvinvointia ajatellen.

KAROLIINAN HYGIENIAVINKIT KOULULAISIA JA PÄIVÄHOITOLAISIA VARTEN:

  • Käsienpesu! Ennen päiväkotiin menoa, päiväkodin jälkeen. Ja kauppareissun jälkeen ja ennen syöntiä ja ja ja. Koko ajan!
  • Keksikää keino, jolla lapsi ei laita sormiaan suuhunsa. Varsinkin pienten tyyppien kohdalla aika haastava tehtävä.
  • Pitäkää lapsen kynnet mahdollisimman lyhyinä.
  • Vaihtakaa vaatteet tarpeeksi usein.
  • Suihkut ja pesut tarpeen mukaan. (Minusta joka ilta, mutta tiedän tässä olevan koulukuntaeroja)
  • Vitamiinit ja maitohappobakteerit.
  • Free Täikarkotetta kuontaloon.

Ihanaa ja ötökkä- ja pöpövapaata viikkoa!

-Karoliina-

 

 

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (33)

Ulla
2/33 | 

Siinä on markkinarako keksitty!
Kolmen lapsen tarhakokemuksella voi kyllä todeta,etten alkaisi moiseen hommaan.Ei ne täit nimittäin ilmassa lennä tukasta toiseen!Pipo takin hihaan vaan ja maalaisjärkeä peliin.
Aika pohjaton suo laittaa ainetta jatkuvasti lapsen hiuksiin.Eikä herkälle lapsen päänahalle ehkä paras vaihtoehto..miettikää nyt vielä.

Heppu
3/33 | 

Tää pienten oppilaiden kanssa työskentelevä ope pesee hiuksensa apteekista saatavalla pajunkuorishampoolla etityisesti loma-aikojen jälkeen, jolloin täit ovat valloillaan..kun tuolla pesee, ei pitäisi täiden kiinnostua kuontalosta :)

Mami
4/33 | 

IR3535? Mitähän sekin on? Luonnonmukaisia täikarkotteita: teepuuöljy, pajunkuoriöljy ja laventeliöljykin.

5/33 | 

Voi hyvänen ihme, anna mun kaikki kestää!
Jos joku mulle tuollaista kadulla tai ostoskeskuksessa esittelisi, niin kyllä piilokamerassa luulisin olevani :)

Olen tehnyt työurani päiväkodissa. Myös kolme lastani ovat päiväkerhonsa ja päiväkotinsa ja osa jo ala-asteensa käyneet. Täitä? Ei koskaan eikä kertaakaan. Hyvää tuuria? Ehkä.

Täi tarttuu, jos tarttuu. Suorasta kosketuksesta, ei tosiaan ilman halki kulman takaa lentoväijyen.
Täitartuntaa voi yrittää estää mm. seuraavin keinoin:
Opeta lapselle, että pipot, hatut, huivit, pannat, harjat ja pampulat ovat jokaisen henkilökohtaista omaisuutta. Älä lainaa toiselta tai toiselle. Koululaiselle opetettava myös, että pipo laitetaan naulakolla hihaan, ei hattuhyllylle (miksi kouluissa muuten edes ON hattuhyllyjä?!?)

Pidä hiukset kiinni. Hulmuavaan pitkään latvaa tarttuu todennäköisesti ötökkä helpommin kiinni, kuin "niputettuun" tukkaan.

Vie päiväkotiin kaksi pipoa.
Toinen aamupäivän, toinen iltapäivän ulkoilua varten. Pyydä henkilökuntaa (tai lasta itseään) laittamaan käytetty pipo aamupäivällä pussiin ja suljettu pussi reppuun. Kuivaat hikisen tai kastuneen pipon sitten itse kotona. Iltapäivällä käyttöön otetaan toinen pipo. Näin vältät sen, ettei lapsesi pipo päiväkodissa kuivu samassa telinessä tai kuivauskaapissa kahdenkymmenen muun pipon kanssa vieri vieressä ja rinta rinnan.

Hanki oikeaa tietoa, äläkä hysterisoidu.
Täit eivät ole noloja, ne eivät kerro huonosta hygieniasta. Niitä tulee ja menee, hoida pois ja tiedota asiasta reilusti myös koulua, päiväkotia jne. Täit eivät myöskään ole vaarallisia, et ole hengenhädässä. apteekki auttaa täin siivoamisessa päästä, imuri ja mattopiiska kotoa.

Turhan kemikaalin puskeminen lapsen päähän kuulostaa kyllä varsin kammottavalta. Samalla, kun mietin turhien kemikaalien määrää, mietin myls sitä tuoksua ja tuntua, joka aineesta hiukseen jää. On siinä lapsella kavereineen haisteltavaa. Ja ihan oikeasti, kuinka kauan kukaan jaksaa moista ainetta käyttää ja joka toinen päivä levitellä? Olisiko kuitenkin pienempi vaiva sitten vaan kohdalle osuessa pestä pää apteekin shamppoolla, vaihtaa lakanat ja imuroida sängyt ja lattiat?

6/33 | 

Ps. Aihevalinnan tahaton sijoittuminen aikajanalle pistää hymyilyttämään. Vasta viikonloppuna kirjoititte letitystyöpajasta, jossa kävi nonstoppina "koko kulmakunnan" lapset päineen kammattavina.

annelina
7/33 | 

Siis tuohan on hyönteismyrkkyä. Jota ei suositella käytettäväksi alle 3-vuotiailla. Enkä kyllä varauksetta käyttäisi vanhemmillakaan lapsilla. Hiukset vaan päiväkotipäivien ajaksi kiinni/leteille, lapselle ohjeistus (pipot hihaan, ei toisten hattuja päähän jne.). Onhan täit toki inhottavia, todella inhottavia, mutta ikäviä ovat myös kaikki ylimääräiset kemikaalit. Kiinnostaisi tietää Nordinin Marian analyysi tästä :)

Laura
8/33 | 

Pajunkuorishampoo kuulostaa mielenkiintoiselta! Saattaisi mennä meillä kokeiluun, tai sitten tämä suihke. Meillä tytöllä oli täitä viime syksynä ei vain kerran vaan KAHDESTI! Koulussa ihana ope vahti, että pipot oli hihoissa, kädet pestiin jne. Silti lottovoitto osui meille kahdesti :( Muistan kun vielä puolenyön aikaan kampasin sillä hiton täikammalla puoleenselkään ulottuvia hevosenharjan paksuisia hiuksia lähes nukuksissa olevalta lapselta - tottakai ongelma huomattiin vasta iltasuihkun aikaan. Maalaisjärki ei ihan riittänyt ja sen jälkeen olen ollutkin ns. täihysteerikko. Kaikki se peseminen ja kampaaminen ja puunaaminen oli jotain niin painajaismaista ettei toivottavasti ikinä enää!

11/33 | 

Luulen, että teillä on ollut kyllä todella hyvä tuuri :)

Olen kyllä hankkinut oikeaa tietoa. Mielestäni en itse kyllä mitenkään viitannut siihen, että täit olisivat noloja tai ne kertoisivat jotain hygieniasta! Se ajatushan on 1800-luvulta. Mutta edelleen ne ällöttävät minua ja lisäävät ihan kauheasti töitä kotona, ja ennen kaikkea päiväkodissa!!

Tuote on hajuton.

13/33 | 

No juurikin näin. Aina voi tehdä varatoimenpiteitä maalaisjärjellä, mutta se ei riitä. Samoin lasten hiukset aiheuttavat joskus ongelmia. F:n hiuksista voisi olla helppo etsiä ötökät, mutta tuollaisesta paksusta kuontalosta ei.

Muistan, kun siskollani oli lapsena alaselkään ylettyvä luonnon afro. Äiti sanoi jo suoraan, että jos siihen tulee täitä, on se varmasti pakko leikata. Miten sellaiseen lettiin olisi saanut täikamman, kun siitä ei mennyt edes tavallinen harja (saati kampa) läpi!

14/33 | 

Mietin, kun kirjoitin tätä, että Marialla on varmasti sanottavaa :D Ollaan Marian kanssa ystäviä, ja hänen kanssaan on todella hauska väitellä monista asioista. Parasta on se, että vaikka asioissa ollaan eri mieltä, ei se vaikuta muuhun kanssakäymiseen. Avartavaa päästä aina oman boksin ulkopuolelle!

Arja
15/33 | 

Kun kuulen/näen sanan täi, tulee aina mieleeni yksi asia. Työssä ollessani toimistossa oli korkea tiski jonka luo tulivat asiakkaat asioimaan. Eräänkin kerran tuli vanha mies ja tiskin pöydälle putosi hänen päästään täi. Lähellä oli joku kuppi ja laitoin elukan kupin alle. Kun oli asioitu niin pikkueläin äkkiä kuppiin ja käsi päälle. Menin labraan ja katsoin mikroskoopilla. Hyi kauhea, miten inhottava otus se oli suurennettuna.

Tiina
16/33 | 

Meillä ensimmäisen täi-varoituslapun ilmestymisen jälkeen ajettiin pojan tukka ihan lyhyeksi ja "täi-vaaran" ajan pestiin hiukset vielä pajunkuorishampoolla. Tämä sun postaus olikin hyvä muistutus seuraavaa apteekkireissua varten; tulee taas ostettua shampoo valmiiksi syksyä varten.

20/33 | 

Googlaamalla tiedot tuosta vaikuttavasta aineesta sinulle selviää varsin pian, ettei kyseistä kenikaalia suositella alla kolmevuotiaille (jos muillekaan)

21/33 | 

Täiden kohdalle osuessa ei pään pesu, lakanan vaihto ja imurointi todellakaan riitä. Pesuun esim. kaikki mikä päätä koskettaa ja mitä ei voi pestä, niin pakkaseen. Näin esim. pipot, huivit, kaulaliinat, hiuspompulat ym. puhumattakaan tyynyistä ym. petivaatteista. Sekään ei riitä että tämän tekee itse, vaan se pitäisi tehdä kunnolla kaikkien niiden kotien, missä täitä on. Kokemuksesta voin sanoa, että on aikamoinen show...

tanja
22/33 | 

Meillä käytetyt keinot on hiukset kiinni, lappujen ilmestyessä PÄIVITTÄINEN hiusten läpikäynti täikammalla ja hyvä ohjeistus lapsille, miten toimia lakkien ja pinnien/kampojen kanssa koulussa ja päiväkodissa. Ja lisäksi toivotaan parasta ja pelätään pahinta :D

Tuo karkote on varmaan ihan ok, mutta jotenkin ylimääräiset kemikaalit mietityttää... Sitä monien suosittelemaa shampoota voisi kyllä kokeilla.

23/33 | 

Ja kun olette marinoineet lapsenne hyönteiskarkoitteella töiden varalle, voittikin jäädä odottamaan tietoa kihomatoepidemiasta...

24/33 | 

IR3535

IR3535 koodinimellä tunnettua kemikaalia käytetään hyttysten ja punkkien karkottamiseen tarkoitussa puikossa, suihkeessa ja roll-on'ssa (Etono ihopuikko, spray ja roll-on, Free roll-on ja lotion). Punkkikarkotteena sen on todettu yhtä hyvä kuin ikaridiinin ja paremman kuin DEET:n. Se sopii yli 3-vuotiaille ja tehoaa käyttöoloista riippuen 1,5 – 10 tuntia.

Yllä oleva kopioitu Terveyskirjastosta

annelina
25/33 | 

Mä suurella mielenkiinnolla luen Marian blogia, enkä voi kuin ihailla. Itsekin pyrin melko "myrkyttömään" arkeen mutta Marian juttujen jälkeen omat jutut tuntuu aina aikamoisilta babystepseiltä :D Jännä juttu muuten, jos tämän tuotteen valmistaja kertoo tuotteen sopivan pienillekin lapsille, kun sitten toiset tahot sanovat ettei tuota IR3535:ta saisi käyttää alle 3-vuotiaat, raskaana olevat ym. Täitä kammoan minäkin, meillä kerran niitä ollut ja voi huokaus sitä homman määrää. Itkuhan siinä pääsi! Siltikin, hieman varovainen olen tällaisten "karkotteiden" kanssa. Luotamme tänäkin syksynä pajunkuorishampooseen (ja hyvään tuuriin!)

minna
26/33 | 

Meillä on käytetty tätä: ECO.KID PREVENT SENSITIVE DAILY SHAMPOO. En tiedä onko tehonnut vai ollut vaan hyvä tuuri, mutta ei ole täitä näkynyt.

Mamma minäkin
28/33 | 

Juu, hyvää tuuria ja paljon!

Meidän muksun päikyssä on jatkuvasti täitä, ja ovatpa tarttuneet meidänkin lapsellemme muutamasti. Sinunlaisesi tarhantädit, opettajat ja vanhemmat edesauttavat niiden leviämistä omalla huolettomalla asenteellaan.

Eivät täit ole vaarallisia eivätkä noloja, mutta läpikäyneenä em. kokemukset, otan vastaan ilomielin kaikki mahdolliset keinot, jotka voivat minimoida riskin saada niitä.

Vähiten täistä nauttii lapsi, jonka pää tutkitaan toki täiden varalta joka ilta, ja joka ei tietenkään itse ymmärrä sitä, että täit eivät ole noloja. Tarhaiässä oli vielä helppoa, kun eivät tosiaan ymmärtäneet asiaa, mutta ala-asteikäiset ovat julmia. Kun lapsi tulee itkien koulusta kotiin heti ensimmäisinä viikkoina pyytäen äitiä ottamaan madot pois hänen päästään. Madot, joidenka takia häntä on kiusattu. Suihkuttelen lapseni päähän mielelläni vaikka etanolia, jos saan sillä hänelle paremman mielen.

Pajunkuoriöljyllä pesty lasten päät, mutta aion ottaa freen kokeiluun heti!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2015_BABY_LOOK3
2015_BABY_LOOK3
2015_BABY_LOOK1
2015_BABY_LOOK1

 

2015_CHILD_LOOK2
2015_CHILD_LOOK2
2015_SCHOOL_LOOK2
2015_SCHOOL_LOOK2
2015_SCHOOL_LOOK3
2015_SCHOOL_LOOK3

Aloitin viime syksynä näihin samoihin aikoihin Back to arki -postaussarjan, jossa muistuttelin, miten näin syksyisin lapsi ja äiti saadaan taas kesän jälkeen arkikelpoisiksi. Heitin tuon sarjan ensimmäisen postauksen teille  jo eilen Throw back -postauksena, mutta kyllähän vanhojen muistelon lisäksi uusiakin vinkkejä arjen aloittajille löytyy.

Moni vanhempi, jonka lapsi aloittaa päivähoitouraansa pohtii, millaiset vaatteet ovat sopivat päivähoitoelämään (sisätiloissa). Minusta tuntuu, että hajonta tietysti perheiden kesken on suuri, mutta oma linjani päiväkotivaatteissa on aika selkeä.

KAROLIINAN VINKIT PÄIVÄHOITOELÄMÄN SISÄVAATETUKSEEN:

  • Suosi joustavia, pehmeitä materiaaleja.
  • Trikoita on kahdenlaisia: Vähän kalliimpia ja halpoja. Ja valitettavasti varsinkin trikoissa hinta korreloi laatua. Vaikka joskus tuntuukin riskialttiille laittaa päiväkodin rymyämisten ja tussipiirrosten keskelle se arvokas trikoovaate, olen tullut silti siihen tulokseen, että harvoista halvoista trikoovaatteista on ainesta tositoimiin. Päiväkotivaatteina suosinkin niitä laadukkaita trikoita, joita voi pestä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, ja silti ne ovat jokaisen pesun jälkeen kuin uusia. Minulla itselläni eivät ainakaan hermot enää riitä katselemaan niitä halpistrikoita, jotka pesun jälkeen pitää aina oikea ja silittää. Arkivaatteen on oltava käyttövalmis suoraan pyykkinarulta!
  • Panosta kerrospukeutumiseen. Vaateisiin, jotka lapsen on helppo pukea ja riisua itse.
  • Unohda paksua kangasta olevat vaatteet. Farkut ovat harvoin hyvät houdut päiväkotiin (paitsi ne löysät resorivyötäröiset farkkuhousut, jotka toimivat kivasti ulkohousuina kesän viileillä säillä).
  • Muista, että varsinkin talvella sisävaatteiden päälle puetaan villa-asut ja muuta ulkovaatteet, joten sisävaatteen on oltava sellainen, että se menee ilman myttyjä muiden kerrosten alle. Itse olen huomannut, että leggarit tai sukkahousut ovat hyvä housuvalinta villa-asukeleille.
  • Puuvillavaate voi olla varsinkin lämpimillä säillä ihan hyvä, mutta usein se rypistyy muiden vaatteiden alla. (Plus usein hyväkin puuvilla vaati silityksen, yök!) Se plussa puuvillavaatteissa kuitenkin on, että näissä kankaiden laaduissa ei niinkään ole eroja. Ts. halpispuuvilla menestyy käytössä samoin kuin kalliimpikin.

Näillä vinkeillä siis kohti päivähoitosyksyä! Onko sinulla jokin vinkki aiheeseen liittyen, jonka olen mielestäsi unohtanut listasta? Kenenkä lapsella on edessä aivan ensimmäinen päivähoitosyksy?

-Karoliina-

*kuvituskuvina Polarn O.  Pyretin syksyuutuudet 2015

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (32)

tätio
2/32 | 

Pk tätinä arvostan sitä että lapsen vaatteet ovat oikean kokoisia! Esim. Reimatecin hanskojen koot on peestä. Numero 2 ei tarkoita lapsen ikää vaan on kaksivuotiaalle kolme kokoa liian suuri. (0 koko istuvin).

Eikö näissä asioissa ole mitään kokotaulukkoa (on mun mielestä). Kommentti " meneepä sitten pidempään" ei palvele lasta ollenkaan. Ei hän pysty tekeen ulkona mitään ylisuurilla rukkasilla tai ylisuuret kumisaappaat ei pysy jalassa. Surku niitä sitten..

Leggarit yms on hyvä ja juu kerrospukeutuminen ? farkkuja ei pienimmät saa itse kiinni vaikka on aikuisia jotka pukee niitä mutta kun pari kolme vuotiaat haluu itse ja kuivaksiopettelevalle ei haalareita joissa hankala kiinnitys.

Nää tuli nyt ekana mieleen.

3/32 | 

Lastentarhanopettajan vinkit päiväkotipukeutumiseen:
1) oikean kokoista. Niin ulos kuin sisällekin. Ei liian isoja eikä liian pieniä.
2) hinnasta ja laadusta viis, kunhan on ehjää ja puhdasta ja vuodenaikaan sopivaa.
Vaihtovaatetta riittävästi, mutta kohtuudella. Kolme neuletakkia ei kukaan tarvitse yhden päivän aikana :)
3) lapselle mieluista. Aamua on turhaa aloittaa tappelemalla turhista. Jos lapsi pukee mielummin farkut kuin verkkarit, on se ihan ok.
4) mitä pienempi lapsi, sitä enemmän kiinnitettävä huomiota puettavuuteen. napitettava kauluspaita on toki söpö, mutta jos aikuisella on päiväunien jälkeen napitettavana kymmenen kauluspaitaa, menee siihen hurjasti aikaa. Sama juttu esim. takki vs. haalari vetoketjujen kanssa. Haalarin ketjun vetää itse kiinni pienempikin. Vältä sormikkaita taaperolla jne.
5) nimikoi, nimikoi, nimikoi. Muuten eksyneitä ei löydä ja muista kukaan.

tätio
4/32 | 

hmm. kirjoititkin sisävaatteista..no annoin kattavan annoksen seuraavaan postaukseen eli ulkoiluvaatteisiin, hih :)

Pakrifa
5/32 | 

Meillä menee lapset huomenna päiväkotiin ensimmäistä päivää. Noiden sun vinkkien lisäksi mä olen ainakin pohtinut, että vaatteet olisi hyvä olla helposti puettavia. Meidän neidin lempimekoissa on kaikissa vetoketjut tai napit niskassa, joten ne ajattelin jättää kotikäyttöön. Neiti kuitenkin Rakastaa hulmuavia helmoja, joten ostin päiväkotihameen, jonka neiti saa puettua itse. Pikkuveli taas ei tahdo huolia apua, koska 'minä itte'.

Sara
6/32 | 

Hyviä vinkkejä olet koonnut! Tähän vielä päiväkodissa työskentelevänä lisäisin, ettei riitä ne vaatteet mitkä päällä hoitoon tulee, vaan vaihtovaatteita tulee olla mukana riittävästi! Eikä vain tietynlaista esim. Paidat pelkkiä t-paitoja vaan erilaisia; T-paitaa, pitkähihaista, hupparia ym! Tällöin vaatteen likaantuessa tai jos lapsella vaikka tulee vaatteessa kuuma/kylmä, löydetään keleihin ja tilanteeseen sopivaa vaihtovaatetta tilalle :-)

Marjo
13/32 | 

Meillä aloitellaan päiväkotiuraa viikon päästä. Samalla palaan itse töihin äitiys- ja hoitovapaalta. Täytyy kyllä sanoa, että lapsen päiväkotiin menosta johtuvan murehtimisen rinnalla oma töihinmeno tuntuu aikasta pieneltä murheelta, vaikka aloitan työt uudessa koulussa. Jännittää siis himputisti lapsen ja koko perheen puolesta, miten arki lähtee rullaamaan.

Yks ope
14/32 | 

Tähän voin nyt toisena päiväkodin työntekijänä vastata. Tuo varavaateasia on varmasti makuasia. Itse koen, että selkeintä on, kun puhtaat löytyvät repusta ja lapsen lokero on sen verran tyhjillään, että päällä olevat vaatteet saadaan sinne lokeroon lepohetken ajaksi. Tosi hyviä pointteja on ollut lasten päiväkotivaatetuksesta. Opettajan näkökulmasta haluaisin korostaa vielä vaatteiden helppoa puettavuutta jo pienillä. Näin lapsen omatoimisuutta voidaan parantaa ja lapsi oppii pukemaan itse helpommin.

15/32 | 

Nämä käytännöt vaihtelevat päiväkodista toiseen. Kulttuurieroja :)
Toisissa paikoissa varavaatteille on paremmin tilaa lokerossa, toisissa paikoissa lokerot on tosi tosi pieniä. On päiväkoteja, joissa ulkovaatteet ja sisävaatteet säilytetään samassa paikassa ja taas päiväkoteja, joissa ulkovaatteille on tilaaa erikseen. Kannattaa kysyä reilusti sieltä omasta ryhmästä, missä on parasta säilyttää.
Itse olen pakannut varavaatteet pieniin, uudelleen suljettaviin pusseihin. Yhteen sukat, toiseen alusvaatteet, kolmanteen t-paidan, yhteen pipo ja lippis jne. Pussit on nimetty ja pinottu lapsen kaappiin. Säilyvät siellä ehjinä ja puhtaina, eikä varavaatteista ko viikossa synny merkillistä "vaatepalloa", josta kukaan ei enää tiedä, mitä ja käytetty ja mitä ei

16/32 | 

Meillä aloitellaan syyskuun alussa päivähoito, ensimmäistä kertaa. En ainakaan toistaiseksi ole paljonkaan jännittänyt lapsen hoitoon jättämistä vaan juurikin näitä hankintoja. Jotta olisi kaikki tarpeellinen, muttei liikaa ja sekä lapsi että hoitaja pääsisivät mahdollisimman helpolla pukemisten suhteen. Tästä postauksesta ja kommenteista oli suuri apu, kiitos! :)

17/32 | 

Mun vinkki on että kannattaa aina silloin tällöin tsekata se varavaatelaatikko (nimimerkillä lapsen ekana pk-keväänä löysin laatikosta puoli vuotta kadoksissa olleen paidan, kuusi paria villasukkia (puolet pieniä), kolmet tumput ja paljon muuta. Heh.

Meidän päiväkodissa on ollut varavaatelaatikko erikseen / kaksi lokeroa (toinen asusteilla ja päivittäin käytössä oleville, toinen varavaatteille). Siksi en ole kai oikein hiffannut lapsen pk-kassia (koska meillä se on vain kangaskassi, jossa kuljetetaan unikaveri ja vesipullo ees taas pk:n ja kodin väliä).

Sisävaatteissa itse asiassa välillä esim. H&M:n puolelta löytyy todella hyvin kestävää vaatetta ja kalliimmista merkeistä on löytynyt huteja. En vieläkään osaa aina tunnistaa hyvän laatuista trikoota uutena (ts. semmoista mikä kestää ja kestää), mutta kirpuilta se on helppo bongata (tosin kun vaatekoko on 104-110 ei enää kirppikseltä niin helpolla löydy). Meidänkin tyttö suosii leggareita ja sukkahousuja, joten collegehousuja on äidin turha ostaa kaappiin (ja eihän ne tietty ulkovaatteiden alle istu niin kivasti kuin leggarit). Talvella kun tarvitaan lämpimämpää, on joustocollegeleggarit kiva juttu.

18/32 | 

Nämä tosiaan vaihtelevat pk:sta toiseen. Meidän pk:ssa lapsilla on oma kori päiväunille riisuttaville vaatteille nukkarissa ja varavaatteita varten oma lokero eteisessä (ulkovaatteille ja asusteille sit omansa).

tanja
19/32 | 

Nuo leggarit/sukkikset on niin kätevät päiväkodissa tytölle, mutta mites pojat? Tämä on mulla ongelma, jota en ole vielä 4-vuotiaan poitsun äitinä ratkaissut. Pojille tuntuu löytyvän vain paksua kangasta olevia collegehousuja ja sitten on kirjavankukertavankankaisia pitkiä kalsareita, joita ei tietenkään voi pitää muuten kuin alusvaatteena. Mistä pojalle hyvät housut, jotka menis kätevästi villapuvun alle? Ne paksut colleget on vähän hankalat ja jos laitat ohuet trikoohousut, niin se näyttää hmmm... No, ei kivalta. :/ Löytyykö ideoita? :)

tanja
20/32 | 

Niin ja lisään vielä, että itse tykkään pitää lapsen varavaatteet repussa. Näin olen aina kartalla siitä, että puhtaita vaatteita on varmasti mukana ja vaatteet myös kiertää käytössä, eikä jää niitä liian pieniä vaatteita päiväkotiin pyörimään. Ja lisäksi meillä on niin pienet lokerot, ettei sinne kovin paljon vaatteita mahtuisikaan.

Daniella
23/32 | 

Meilläkin eka päikkysyksy edessä. Varsin kevyt alku edessä, mutta kuitenkin. Samat vinkit olen oikeastaan omaksunut kotioloissakin. Tympäsee myös, että pojille on ollut Miikkaria lukuunottamatta vaikea löytää kivoja housuja villahaalari-kauteen. Mutta nyt onneksi näyttäisi kapeat kollarit olevan enemmän in, joten niihin panostetaan tänä vuonna.

Ja kyllä jännittää. Mutta toisaalta ei. Koska suurin osa viikosta ollaan kuitenkin kotona ja lapsiluku vielä epäselvä ;) joten ei tunnu niin lopulliselta, jos tiedät mitä tarkoitan.

27/32 | 

Musta H&M:llä on ihania vaatteita, mutta monet trikoopaidat, jotka olen sieltä ostanut, tulevat venyneenä ryttykasana ulos pesukoneesta. Kirppislöydöt ovatkin parhaita: Niistä näkee suoraan, kuinka vaate on kestänyt elämää!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aika pakata minin kassi hoitopäivää varten. Ja sehän menee seuraavasti.

HOITOKASSIN PERUSVARUSTUS VUODENAJASTA RIIPPUMATTA

  • Aluspöksyt
  • Sukat
  • Kauteen sopiva sisävaatekerta (Esim. näin kesällä leggarit, t-paita ja pitkähihainen t-paita)
  • Lapsen omat lääkkeet
  • Unilelu (jos sitä ei jätetä hoitoon)
  • Mahdollinen varatutti pienelle

 

HOITOKASSIIN LISÄOSAT, ELI KAUSITTAIN VAIHTUVAT VARUSTEET

  • Ekstraulkokamoja ja -varusteita, eli kesällä mm. aurinkolasit ja –rasva. Talvella ja kylmemmillä säillä keväällä ja syksyllä mm. vaihtopipot, -hanskat ja villasukat, sekä villapuku, jos alkuperäiset vaatteet vaikka kastuu, tai keli kylmenee aamun pukeutumisesta.

 

HOITOON KANNATTA JÄTTÄÄ (JOS VAIN SAA )

  • Osa niistä kamoista, joita hoidossa tarvitaan lähes päivittäin. Meillä on mm. erikseen hoitokumisaappaat ja tuplamäärä kurakamoja, jotta yhdet voi olla aina suoraan päiväkodilla.
  • Juomapulla (sitä tarvitaan usein kuumilla ilmoilla ulkona)
  • Sisätossut
  • Unilelu (niin ei ainakaan unohdu ja aiheuta katastrofia)
  • Mahdollista päiväkotiharrastusta varten tarvittavat vaatteet ja välineet. F:llä on esimerkiksi päiväkodissa tanssitunti, jonne tytöt haluavat pukeutua balettiasuihin. Pari kertaa puvun unohtaneena päätin, että syksyllä asu saa asua päiväkodin kaapissa.
  • Vaippoja ja nimikoituja tutteja, jos niille on vielä tarvetta.

Näin siis kuin itse olen kokenut hoitotarvikerumban sujuvan parhaiten. Toiset jättävät tuon koko laukun tai sen sisällön vakkaristi hoitoon. Se on varmasti kätevää, ettei tarvitse roudata samaa kassia edestakaisin, mutta kuten taisin jo aikaisemminkin mainita, mulle se tapa ei sovi. Mun mielestä on kivempi laittaa F hoitoon niin, että voin joka ilta tarkistaa, että hänellä on juuri oikeat kamat mukana (voi se morkkiksen määrä, kun lapsen jätettyä jo hoitoon tajuaa, että pipo on esimerkiksi päivään liian ohut, tai että päivästä onkin tulossa helteinen ja minillä on mustat kollaripöksyt jalassa).

Itse teen muuten vielä niin, että hautaan ne peruskamat – sukat ja muut – aivan laukun pohjalle, ja laitan etumaiseksi ne, jotka arvelen F:n tarvitsevan päivän aikana. F:llä kun harvoin aamulla autolla hoitoon mennessä on niin paljon päällä, kun päivän pitkiin ulkoiluihin esim. talvella vaaditaan. Silloin villahaalari ja kauluri löytyvät joko repusta etumaisena, tai jos ehditään aamulla päiväkodin eteisessä säätää, jo suoraan F:n haalarin hihaan tungettuina. Ajattelen, että näin vähän autan hoitajienkin työtä, ettei heidän tarvitse arpoa, mistä F:n vaatteet löytyy, vaan koko setti on kätevästi saatavilla ulkoiluja varten.

Tällä tavalla meillä on menty nyt kaksi vuotta. Välillä väkisinkin unohtuu jotain. Jopa itse se kassi (ESKO!)

Mitä itse lisäisit listaan? Tai onko jokin tuote listassani sinusta täysin turha?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä oli tänään muuten eka päivä oikeaa arkea, päiväkotia ja töitä. Ja Ihan hyvinhän se meni! Täältä tullaan syksy :)

-Karoliina-

P.S. Muut Back to Arki -sarjan osat täällä ja täällä.

Kommentit (4)

Veera
1/4 | 

Tapana on, että lämpimilläkin ilmoilla lapsilla on päiväkodissa erikseen sisä- ja ulkovaatteet. Siis vaikka kahdet shortsit, toiset ulos ja toiset sisälle.

Listaan lisäisin vielä tytöille oman pussukan, jossa pinnejä ja pampuloita, kampa ja jopa pieni peilikin. Aamulla kotona kauniisti laitetut hiukset ovat pystyssä viimeistään päiväunille jälkeen. Pampulavaradto on tarpeen myös silloin, kun on isin vuoro viedä, eikä hiustenlaitto aamukiireessä luonnistu.

N
3/4 | 

Tuiki tarpeellisia tietoja, kiitos! Onko tyttärelläsi käytössä Kånkenin mini- vai perusreppu? Aikeissa on hankkia tulevaa hoitoelämää varten omalle minimiehelleni samainen reppu, mutta mietin että onko miniversiolla mitään käyttöä..mahtuuko sinne mitään?

Karoliina/ Kolmistaan
4/4 | 

F:llä molemmat, mutta päiväkotikassina se suurempi! Kiva, jos voin auttaa :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

skidit festarit kolmitaan 1
skidit festarit kolmitaan 1
skidit festarit kolmistaan 2
skidit festarit kolmistaan 2

Viikon alussa aloittamani Back to arki –sarja jatkuu nyt minityypin varustevalmisteluilla päivähoitouraa silmällä pitäen. Ensin ajattelin, että kerron jo tänään sen kuuluisan The Hoitokassin pakkaamisesta, mutta näyttikin siltä, että ennen kuin varsinaiseen päiväkotikassiin päästään käsiksi, pitänee tehdä aika monta peliliikettä noin niinkuin alustukseksi.

skidit festarit esko kolmistaan
skidit festarit esko kolmistaan

Siksipä tämän päivän postaus kertookin päiväkotikassin pakkaamisen etkoista, ei vielä varsinaisesta repun sisällöstä. Mutta kyllä näilläkin ohjeilla pitäisi jo vähän päästä jyvälle, kuinka kesäisen festarikangaskassin (huomatkaa tässä kohtaa upea aasinsilta postauksen tekstin ja kuvien välille) sisältö vaihdetaan syksyllä vähän jytynpään varustetasoon.

Niin ja senkin sanon vielä näin alkuun, että jokaisessa päiväkodissahan on tietysti omat systeeminsä esimerkiksi varavaatteiden osalta, mutta mä kerron nyt, kuinka F:n päiväkotiuran aikana olemme lapsemme päiväkotitielle varustaneet.

skidit festarit mekkoja kolmistaan
skidit festarit mekkoja kolmistaan
skidit prinsessa kolmistaan
skidit prinsessa kolmistaan

KYMMENEN KÄSKYÄ PÄIVÄKOTIVARUSTELUA ENNAKOIDEN:

  1. Hanki tarpeeksi iso ja kuljetustapaan sopiva päivähoitolaukku. Ihmettelen aina sitä, kun syksyisin päiväkotilaisten selässä keikkuu niitä pienenpieniä kerhoreppuja. Siis mitä ihmettä? Niihin mahtuu korkeintaan yksi sukka. F:llä oli ensimmäisenä hoitovuotenaan Svean olkalaukku (avautui kätevästi) ja viime syksystä lähtien se perinteinen Kånken (koska sitä F voi tarvittaessa kantaa itsekin bussimatkan ajan). Molemmat ovat olleet juuri ja juuri sopivia, isompikin menisi. Jotkuthan jättävät hoitokassin aina yöksikin hoitoon, mutta mä haluan viedä sen kotiin, jotta voin iltaisin tarkistaa sen sisällön. Heittää likakamat pyykkiin, ja täydentää sen seuraavan päivän aktiviteettejä ja säitä ajatellen.
  2. Nimikointitarrat tai –tussi. Ainahan tätä en itsekään muista, vaikka kyllä se vain pitäisi. Niitä mustia Kuomia koossa 28 kun on parilla muullakin. Ihan ykkösiksi ovat osoittautuneet Tarramonsterin tarrat. Ja onhan niitä varmasti muitakin merkkejä, mutta näistä on kokemusta. Viime syksynä liimatut tarrat ovat edelleen, kymmenien pesukertojen jälkeen, kiinni vaatteissa.
  3. Tossut. Niitä käytetään ainakin päiväkodeissa, perhepäivähoidoissa kai ei niinkään. Itse suosin nahkaisia. Mutta koska syksy tuli niin äkkiä, enkä ehtinyt Tohvelisankarista tilata, ostetiin korvaava vaihtovalmiste Henkkamaukalta.
  4. Kotivaatekaapin tsekkailu parin viikon välein. Mitä siellä on, ja millaisen kelin sitä parin viikon sisällä voisi pukatakaan? Raaka fakta on nimittäin se, että jos säitä ja vuodenaikojen etenemistä ei ennakoi, huomaat jokin aamu kello 6.45, että ulkona tulee lunta, ja lapsesi talvikengät ovat kolme kokoa liian pienet. Tämäkin on koettu!
  5. Edelliseen viitaten, ala haalia ulkovaatteita ja varusteita syksyn mittaan. Ei ole hölmöä ostaa nyt hellemekkokeleillä kurarukkasia tai toppakenkiä jemmaan. Varsinkin, jos ne saa alesta näin kauden ulkopuolella! Ulkovarusteet, joita lapsi vuoden aikana tarvitsee, on rutkasti. Ja mikä pahinta, jos talossanne ei ole kuivauskaappia/kuivaushuonetta/alati paahtavaa leivinuunia ja sen lämmintä kylkeä, täytyy näitä pirulaisia olla vielä kaksin kappaleinkin. Loskainen tai kurasta pesty toppapuku kun ei kuivi normaalihuoneenlämmössä useinkaan seuraavaan aamuun mennessä. Päivähoitolainen tarvitsee vuoden aikana ainakin verryttelypuvun/kesätakin, lenkkarit/tennarit, sandaalit, hellehatun tai lippiksen, välikausiasun, puuvillahanskoja, kurahousut, kurarukkaset, sadetakin, kumisaappaat, vedenpitävät välikausikengät, vedenpitävät välikausirukkaset, ohuen kaulurin tai huivin, puuvillapipon, toppakäsineet/nahkarukkaset, villapuvun, villasukkia, villakaulurin, villalapaset, talvihaalarin, kypärämyssyjä, toppa/turkishatun, lämminvuoriset talvikengät ja varmasti paljon sellaista, jonka listasta unohdin. Olen huomannut, että kotioloissa, kun itse pukee, voi vielä fuskata varustelutasosta. Kotona kun itse tietää, että pukemalla kahdet lapaset, kädet pysyvät lämpiminä, vaikkei niitä oikeita talvikäsineitä olekaan muistettu vielä ostaa. Päiväkodissa on kuitenkin kymmeniä muitakin lapsia, eikä voi olettaa, että hoitajat muistaisivat/kykenisivät siinä kiireessä tämmöiseen kikkailuun. Hoitovaatteen on oltava mahdollisimman helpolla vaivalla juuri sopiva.
  6. Sisävaatteiksi helppohuoltoisia kledjuja. Hoitovaatteina minusta parhaiten ovat sellaiset trikoiset ja puuvillaiset pehmovaatteet, joilla voi viilettää, nukkua ja ne mahtuvat myös ulkovaatteiden alle. Neiti-F:llä tämä on tarkoittanut aika usein leggareita/sukkiksia mekon tai tunikan parina. Ne on myös helppo pestä ja kuivattaa.
  7. Käsidesi. Oi käsidesi! Päiväkotilaisen nenä vuotaa muutenkin vakiona, kihomadot luikertavat ja täit pitävät kemuja. Joten jos käsidesi estää edes yhden kuumeen tai vatsataudin, kyllä sitä meillä voi suhutella huoletta. Esko otti viime talvena käytännöksi, että he käsidesittelivät F:n heti aina jo autossa. Ihan ok vinkki minusta!
  8. Vitamiinit. Ks. edellinen kohta. That`s why!
  9. Omat lakanat ja petivaatteet. Joihinkin päiväkoteihin viedään omat sellaiset.
  10. Vakkaripaikka kotona, jonne seuraavan päivän päiväkotivaatteet edellisiltana kasataan. Meillä F:n hoitoreppu ja ulkovaatteet odottavat eteisenpenkillä. Sisävaatteet taas F:n huoneen naulakossa. Ennen F kritisoi (lievästi ilmaistuna) aamuisin valitsemiani vaatteita, mutta kun hän alkukeväästä alkoi itse ripustaa yhdessä valitut päiväkotivaatteet Poola Katarynan Mimosa-henkariin, vähenivät aamun vaateraivarit. Ainakin vähän. Nyt Mimosa on lamppuripustimena, joten mistä löytyisi uusi kiva vaateripustin? Vinkkejä saa antaa!
skidit kirjastoauto 1
skidit kirjastoauto 1

Näin meillä! Mitkä ovat omat vinkkisi päiväkotivalmisteluihin näin varustelujen osalta? Kerro ja jeesaa samalla meitä kaikkia muitkin.

Mutta nyt vielä ajatukset 1,5 päiväksi festarieloon ja kesälomaan, ennen maanantaina alkavia töitä ja hoitoa. Eilen oltiin Flowssa ja niin ollaan muuten tänään ja huomennakin. Taas yksi syy rakastaa Helsinkiä!

-Karoliina-

Kuvat Skidi-festareilta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (4)

Karoliina/ Kolmistaan
2/4 | 

Mä rakastan baseball-takkeja. Kiitos hyvästä (ja edullisesta!) vinkistä. Edellinen lähes samanlainen alkaa olla jo pieni...Onko tietoa merkin laadusta?!

Elina
3/4 | 

Ei ole tietoa laadusta, mutta suomalaisen yrityksen tuotantoa, vaikkakin varmasti muualla valmistettu. Ja huom! kyseessä on vain collari eli sisätakki. Tai no ulkotakki hetkisen,kunhan nää helteet hellittää. Hinta ei päätä huimaa. :)

Karoliina/ Kolmistaan
4/4 | 

Joo vuorten kollaritakki edellinenkin on. Hyvä ulkoilutakki viileämmille kesäkeleille..

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat