Kirjoitukset avainsanalla pohjalaispolttarit

P3180469.JPG
P3180469.JPG

P3170389.JPG
P3170389.JPG

P3170390.JPG
P3170390.JPG

P3170392.JPG
P3170392.JPG

P3170396.JPG
P3170396.JPG

P3170397.JPG
P3170397.JPG

P3180423.JPG
P3180423.JPG

P3180424.JPG
P3180424.JPG

P3180426.JPG
P3180426.JPG

P3180443.JPG
P3180443.JPG

P3180445.JPG
P3180445.JPG

P3180447.JPG
P3180447.JPG

P3180454.JPG
P3180454.JPG

P3180459.JPG
P3180459.JPG

P3180471.JPG
P3180471.JPG

P3180476.JPG
P3180476.JPG

Puh ja huh! Siskon polttareista on nyt jo viikko takana, mutta edelleen hymyilyttää.

Minun nuorempi siskoni Auroora (blogi täällä ja hääblogi täällä) menee naimisiin ensi elokuussa. Me kaikki kolme siskosta menemme itse asiassa naimisiin suhteellisen lähellä toisiamme, joten tuo viikonloppu aloitti polttarisuman. Ja aloittipa muuten rytinällä.

Ensinnäkin. Hyvät hyssykät, miten vaikeaa on pitää polttarisuunnitelmat salassa ihmiseltä, joka vaihtelee koko ajan itse viikonloppusuunnitelmiaan ja kärttää yhdeltä jos toiseltakin ”koska ne mun polttarit on”. Kyllä on ollut sellaista taitelua tämä asioiden pimittäminen, että ihan on hirvittänyt se juonimisen määrä.

Varsinaiset konkreettiset jännitysmomentit alkoivat sitten toden teolla perjantaina, päivää ennen h-hetkeä, kun saavuimme Hipu-siskoni kanssa Jyväskylään. Ja tiedättekös? Jyväskylä ei ole mikään kovinkaan suuri kaupunki. Ja jos meidän piti hoitaa keskustassa ruokaostokset ja suikkaroida pitkin kaasojen koteja ilman, että keskustassa liikkuva Auroora-siskomme näkisi meitä. Kyllä oli sellainen kylmä hiki koko ajan päässä.

Aloitimme siis polttaroinnin perjantaina valmistelemalla lauantain safkat ja juomat. Sitten suuntasimme hotellillemme, Original Sokos Hotel Alexandraan*, joka oli oikeasti tämän hälinäviikonlopun supertarpeellinen levähdyspiste ja juoninnan tukikohta. Ja olipa muuten ihana sellainen! Meille oli varattu 6.kerroksen kattohuoneistosviitti, jossa oli oma sauna, parveke ja niin sympaattinen survival-kori, että ihan liikutti. Korissa oli erilaisia hätätapausvälineitä polttari-iltaa varten. Mm. Onni Orava -merkki, joka tuli kiinnittää morsion selkään katoamistilanteiden varalle.

Koska Auroora menee naimisiin Pohjanmaalla pohjanmaalaisen Antin kanssa, oli meidän polttareiden teema mikäpä muukaan kuin ristuksen komiat pohojalaaspolttarit. Ja mitäpä olisi Häjy-meininki ilman Jussi-paitoja. Niitä sitten tuunattiin muutamien muiden polttarilaisten, ihan kuulkaas aitojen seinäjokisten, kanssa perjantai-ilta. Kun kello löi kaksitoista, kömmin Hipu-siskoni viereen ja nukuin kuin tukki aamuun asti. Aamuun, josta alkoikin sitten TOSITOIMET.

Morsiamen aamu alkoi, kun kello 10.30 oveen kolkutettiin. Oven takana seisoi tuima Häjy. Hän kertoi, että aikaa saada itsensä kuntoon ja kaikki tavarat pakattua, oli tasan oli 45 minuuttia. Asuksi Häjy antoi morsiamelle Kuortaneen kansallispuvun. Onneksi Aurooran mies otti koko tilanteesta videomateriaalia, joten saimme lähes reaaliajassa tietoa siskon liikkeistä.

Kun hämmentynyt morsian oli valmis, Häjy kuljetti hänet keskustaan, jossa osa Jussi-paitajengistä odottikin jo morsianta. Aamupäivä oli rakennettu erilaisten pohjanmaalaispisteiden ympärille. Morsian sai mm. kuulutuksen Sokoksen kaiuttimista, arvuutella kylänmiehiltä ja -naisilta kuka on hänen sulhonsa, harrastaa murrevisaa ja kaiken kukkuraksi pelata pesistä Kirkkopuistossa.

Sitten olikin jo aiak syönnin ja hemmottelun, mutta niistä ja polttari-illasta lisää myöhemmin tällä viikolla...

-Karoliina-

*saatu

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

miranniina
1/2 | 

Ihanin kahvimuistoni liittyy myös mummooni.

Ala-asteen jälkeen menin usein mummoni luokse ja joimme kahvia, johon kastoimme rusinapullaa. Nam!

Maippu
2/2 | 

Anteeksi pilkun viilaaminen, mutta pakko takertua tuohon pohjanmaalainen- ilmaukseen, se kuuluu kirjoittaa pohjalainen! Terveisin yks (häjy) pohojalaanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat