Kirjoitukset avainsanalla piilolinssit

P6274062.JPG
P6274062.JPG

Näitä juttuja ymmärtää vain toinen piilorillipää eli toinen, joka pitää piilolinssejä kaiken mahdollisen ajan.

  1. Se epätoivo, kun menet reissuun, ja tajuat, että olet unohtanut piilolinssikotelon ja/tai nesteen kotiin.
  2. Se fiilis, kun alat selvittää MacGyverinä kyseisestä hätätapausta.Teet ihmiskokeita sille, kuinka monta yötä piilolinssit säilyvät käyttökunnossa, jos ne säilöö esimerkiksi kertakäyttäpiilolinssien paketin nesteeseen. Tai jälkiruoka-astiaan. Tai niillä nukkuu puoliviikkoa putkeen.
  3. Se voitonriemu, kun ahdettuasi monta vuotta piilolinssinesteen minipulloa lentokoneen käsimatkatavaroiden litraiseen muovipussiin kuulet, että koska piilolinssineste lasketaan tässä tapauksessa lääkeaineeksi, saa sen kuljettaa ilman mitään millilitrarajoja tai pussukoita. Päätät roudata isoa pulloa matkassa aina tästä eteenpäin ihan siksi, koska sä voit. 
  4. Se sumu, joka silmissä on, kun olet nukahtanut piilolinssit päähän.
  5. Se asiantuntemus, jolla elvytät silmät piilolinssinukkumisen jälkeen. Kosteutustipat, vesi ja pyörittely. You name it!
  6. Se nippelitieto, joka sulla on silmänkosteutustippojen suhteen. Säilöntäaineita vai ei? Suljettava pipetti vai ei? Kyllä sä tiedät!
  7. Se ihmettelyn määrä, kun joku kerta astelet silmälasit päässä töihin/kylään/kauppaan. ”Ai onks sulla silmälasit?””Miten sä olet niin erinäkönen?”
  8. Se hämmennys, kun olet tottunut käyttämään piilolinssikoteloa, jossa värillinen piilolinssikoteloluukun kansi on oikean linssin kolosessa. Ja sitten menet ostamamaan kotelon, jossa värit ovat toisinpäin.
  9. Se, kuinka monta kertaa olet kuullut ottaessasi piilolinssejä pois/laittaessasi niitä silmiin,  ettei kaverisi todellakaan voisi koskaan koskea itseään tuolla tavalla silmään. Että eikö ällötä? 
  10. Se tunne, kun kaverisi hauskuuttavat itseään otettuasi piilolinssit pois, mutta ennen sitä, kun ehdit saada silmälasit päähän. ”Hei monta sormea, monta sormea?”. Sori, mutta en näe edes koko sun kättä.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

P1110179 (3).JPG
P1110179 (3).JPG

P1110160.JPG
P1110160.JPG

P1110182.JPG
P1110182.JPG

P1110187.JPG
P1110187.JPG

P1110157.JPG
P1110157.JPG

P1110195 (2).JPG
P1110195 (2).JPG

Kaupallinen yhteistyö: Silmäasema

Minähän olen avautunut suhteestani huonoon näkööni ja silmälasienkäyttöön monen monta kertaa (ainakin täällä, täällä ja täällä). Ei siis lienee enää epäselvää, että piilolinssit ovat oman toimintani elinehto. Ei vaan lenkillä ja juhlissa, vaan aina ja ikuisesti aamusta illan viimeisiin hetkiin.

Rakastan piilolinssejä, koska ne eivät ole tiellä. Eivät huurru pakkasesta sisään tullessa. Eivät mene likaiseksi sateessa. Niiden avulla voi meikata ilman, että täytyy pitää nenää kiinni peilissä. Ne saavat tuntemaan vanhan rillipään itsevarmemmaksi. Niiden avulla näen mitä uimahallissa tapahtuu. Ne antavat minulle vapauden touhuta ja mennä ilman rajoitteita. Voisin jatkaa tätä listaa varmasti loputtomiin.

Kaikki te, jotka käytätte piilolinssejä, tiedätte myös sen, että jokapäiväinen piilolinssinkäyttö ei onnistu, jos piilolinssit eivät ole oikeanlaiset. Ne ensimmäisten piilolinssivuosieni (olisikohan kyseessä vuosi 1998) illan punoittavat, kuivat ja karheta silmät – never again!

Onneksi piilolinssit ovat menneet kehityksessä eteenpäin liki kahdessakymmenessä vuodessa hurjasti, ja olen myös tajunnut sen, että vaikka jokin yksi piilolinssimalli ei sopisikaan, joku toinen voikin sopia. Niin ne ovat linssitkin erilaisia, aivan kuten silmätkin ovat.

Vaikka olenkin tällainen piilolinssikonkari, pääsin aivan uudenlaisen piilolinssikokemuksen äärelle, kun testasin Silmäaseman ja blogini yhteistyön merkeissä Johnson&Johnsonin uusia – tämän kuukauden ainoastaan Silmäasemalla myynnissä olevia – ACUVUE OASYS 1DAY WITH HYDRALUXE -kertakäyttöpiilolinssejä, joiden erikoisominaisuus on juurikin se, että niiden käyttömukavuus on aivan omaa luokkaansa. Ei siis sitä pitkän päivän jälkeistä kaihertavaa tunnetta, vaan koko päivän normaalia oloa! Piilolinssithän ovat juuri silloin oikeanlaiset, kun niiden olemassaoloa ei huomaa.

Testasin minulle uutta linssimallia Silmäaseman Kampin myymälään asiantuntijan kanssa – kuten kaikki muutkin piilolinssin ensiostajat – joten linssin sopivuus tarkistettiin heti ensimetreillä. Käytän yleensä kuukausilinssejä, mutta täytyy kyllä todeta, että Johnson&Johnsoninin kertakäyttälinssit pesivät käyttömukavuudeltaan mennen tullen vanhat linssini. Johnson&Johnsoninit ovat todella ohuet, erityisesti silmän kosteutuksesta huolta pitävät linssit, joiden laittoa silmään on helpotettu erityisen värirenkaan avulla. Te piilareiden käyttäjäthän tiedätte, että joskus on vaikea arvioida, milloin linssi menee silmään oikein päin. Näissä linsseissä on sininen reunus, joka auttaa piilolinssin käyttäjää tunnistamaan oikean puolen.

Lopuksi täytynee vielä todeta, että kertakäyttöpiilolinsseissä on yksi etu, joka houkuttelee minua aika paljon. Käyttömukavuuden lisäksi kertakäyttölinssit kun ovat aina hygieniset ja puhtaat, koska samoja piilolinssejä ei laiteta silmään kuin yhden ainoan päivän ajaksi. Näin pöpöjen joutumista herkkiin silmiin on helpompi kontrolloida.

Jos kiinnostuit Johnson&Johnsonin piilolinsseistä, suosittelen varaamaan ajan Silmäasemalta. Mitä parasta, uusien piilolinssien sovittaja pääse Silmäasemalla niin sanottuun jälkitarkastukseen 1-4 viikon päästä piilolinssien otosta, jotta varmistetaan, että piilolinssi istuu käytössä ja että asiakkaan silmät voivat edelleen hyvin.

Nyt on pakko repäistä loppuun puujalka: Näkemisiin!

-Karoliina-

Kommentit (8)

HM
1/8 | 

Hei! Suosittelen lämpimästi, oikein suurin kirjaimin, silmien laseroperaatiota mikäli se sinun näölläsi on vain mahdollista (useimmille on  mahdollista). On kyllä useamman tuhatlappusen kertainvestointi mutta antaa enemmän kuin voit ikinä kuvitellakaan. Minä sain lasit alle 10-vuotiaana ja operoin silmäni viisi vuotta sitten jahkattuani ensin asiaa kymmenisen vuotta. Ainut, mitä kadun on se etten käynyt operaatiossa aikaisemmin! On ihanaa kun mikään ei hierrä silmiä, ei tarvitse etsiä laseja aamutuimaan, ei miettiä millä aineella poistaa meikit (sopiiko se piilareihin), näkee koko ajan, AINA, hyvin. Joskus vieläkin yllätyn kun avaan silmäni ja näen :)

Iloista päivänjatkoa sinulle!

Karoliina Sallinen

Mä itse asiassa kävin silmäleikkaustarkastukset viime vuonna. Olisin voitu leikata, mutta tällä kertaa ainakin jätin homman kesken. Leikkaus on aika riski, ja kun pärjään piilareilla niin hyvin, päädyin tähän ratkaisuun :) 

HM

Ymmärrän hyvin, arvoin itsekin monta vuotta kun pelotti. Riskit ovat kuitenkin melko pienet ja tunne siitä (näin jälkikäteen) että NÄEN on aivan valtavan upea, ihan parhautta :)

Karoliina Sallinen

Olisi se kyllä aika hurjaa nähdä. Sellaista aikaa en elämästäni muista, että olisin aamulla heti nähnyt ympärilleni :) 

Suttastiina
2/8 | 

Minä olen käyttänyt piilolaseja vuodesta -77 ja todellakin linssien laatu on kehittynyt huimasti!

Kertikset ovat käteviä, mutta itse nautin eniten jatkuvakäyttöisistä/yötä-päiväälinsseistä, jotka tekevät elämästä vielä helpompaa.
Nykyään kyllä olen sinut jo sankalasienkin kanssa, joten jatkuvakäyttöiset ovat lähinnä reissussa ja kesällä käytössä.

Kuukausi- tai kertakäyttöisiä hyllystä löytyy, koska värillisten piilareiden kanssa on hauska vaihdella silmien väriä :)

 

Karoliina Sallinen

Juuri niin. Piilareilla on ihana kikkailla. Tosin viimeksi tainnut olla värilliset 2010. Pitäisiköhän taas repäistä? 

Mustaajavalkoista
3/8 | 

Hei!
Nyt on pakko päästä kehumaan. Kävin kolme kuukautta sitten leikkauttamassa silmäni femtolasik-leikkauksessa. Maksoin n.2500€, mutta..... olen 100% varma etten ikinä tule katumaan leikkaukseen menneitä rahoja! Elämä helpottui kertalaakista, kun jo leikkauspöydältä noustessani näin jopa paremmin ku silmälaseilla. Leikkauspöydälle jäi myös kolmen päivän väliset pääkipukohtaukset ja lasten sormenjälkien pyyhkiminen silmälaseista. Myös jokatalvinen silmien kuivuuskin hävisi hujauksessa. Enää ei edes meinaa muistaa koko juttua, mutta kun muistaa, niin tulee voittajaolo, uskalsimpas ja raskimpas! Kyllä sitä turhempaanki on rahaa laittanu:) Suosittelen erittäin lämpimästi pääsemään eroon piilari- ja ailmälasirumbasta!

Jouduin tekemään jopa tunnukset lilyyn, jotta pääsen kommentoimaan! ;) Niin suuresti tuo leikkaus mun elämää on helpottanu ja toivottavasti tulee helpottamaan monien muidenkin!

Karoliina Sallinen

Hei ekana: Ihanaa, että teit tunnarit. Arvostan, koska se vaatti pienen vaivan (tosin jatkossa kommentointi ihan iisiä). 

Kiva kuulla, miten hyvin sulla meni leikkaus. Mä en siihen lopulta halunnut mennä, vaikka olisi ollut mahdollisuus silmien kunnon puolesta. 

 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mä olen saanut silmälasit jo lähes taaperoikäisenä ja niin kauan kuin muistan, olen VIHANNUT olla rillipää. Vihannut sitä, että lasit ovat tiellä. Painavat korvalla. Hiostavat nenän pielen. Huurtuvat pakkasilmasta bussiin mentäessä. Likaantuvat tihkusateessa. Ovat nenästä tulleissa rasvajäljissä pussailun jälkeen.

Eniten silmälaseissa olen teini- ja aikuisiälläni vihannut sitä, että ne muuttavat ulkonäköäni niin radikaalisti. Tähän voisi joku sanoa – ja aika moni onkin sanonut – että pokathan ovat nykyisin tosi kivoja. No niin ne ovatkin, mutta kun kivoihin pokiin iskee vahvuuksia miinus vitosen edestä, on kiva tiessään. Näin vahvat silmälasit kuin mulla kun pienentävät silmät aivan pieniksi myyräsilmiksi linssien taa. Ja hei – ne isot silmät kun on ollut aina se mun juttu!

Mua ei ole edes kovin moni ystäväni nähnyt silmälaseilla, koska viimeiset 15 vuotta olen pitänyt piilolinssejä koko valveillaoloaikani. Viime viikolla silmäni alkoivat kuitenkin reistailla, sain kai jonkin tulehduksen, ja edessäni on ollut jo monen monta silmälasipäivää.

Olen aina sanonut, että leikkautan silmäni HETI, jos en voi enää pitää piilolinssejä. Nyt minulla on pieni kutina, että ainakin jokapäiväinen piilolinssien käyttö voi kohdallani olla ohi. Silmät ovat alkaneet kuivua ja kutista. Mietin, pitäisikö varata aika laserleikkaukseen? Vaiko opetella käyttämään niitä perhanan rillejä siitäkin huolimatta, että inhoan rillipöllöoloa edelleen yhtä paljon kuin epävarmana teini-ikäisenä. Voisivatko uudet kehykset auttaa asiaa? Nämä edelliset rillini olen ostanut nimittäin vuonna 2009.

Onko muita rilliräiskäleitä linjoilla? Vertaistukea, pliis!

-Karoliina-

P.S. Meikäläinen vilahtaa kohta Marja Hintikka Livessä. Illan MHL-aiheesta lisää huomenna myös täällä blogin puolella!

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, sekä Eskon Instagramin kautta.

Kommentit (87)

Anne S
1/87 | 

Moi! En koskaan tullut sinuiksi lasien kanssa ja käytinkin piilareita n. 7 vuotta. Viime talvena kuivuus silmissä kävi kuitenkin sietämättömäksi ja jouduin sinnittelemään lasien kanssa, mikä ei tietenkään itselle tuntunut yhtään omalta jutulta kun tuntui, että pelistä katsoi takaisin ihan outo tyyppi. Hetken mielijohteesta marssin laserleikkauksen esitarkastukseen ja kuukauden kuluttua tästä kävin operaatiossa ja oli kyllä elämäni paras päätös! Näin jälkikäteen tuntuu hassulta muistella niitä tuskaisia hetkiä kun rillit melkein vaivutti epätoivoon, kovin kiitollinen olen siis tästä teknologiasta :)

2/87 | 

Musta ei taida olla vertaistueksi, mä nimittäin rakastan lasejani enkä voisi kuvitellakaan itseäni ilman niitä. :) Mullakin on lasit ollut jo yli 30 vuotta, mutta piilolinssit vain pari vuotta joskus lapsuuden urheiluharrastusta varten. Omat lapsetkaan ei meinaa tunnistaa mua ilman laseja. Enkä tunnista itsekään (mutta se johtuu tietenkin siitä, etten näe peilikuvaa ilman laseja).

Mutta leikkaa ihmeessä, jos sillä laseista pääset eroon - mulla on reilun miinuksen lisäksi hajataittoa niin paljon, että lasit olisi joka tapauksessa oltava. Uudet pokat tekisi kyllä terää (tämänhetkiset on samaa vuosikertaa kuin sunkin), mutta näillä vahvuuksilla se ei ole mikään pikkuinvestointi.

illia
3/87 | 

Täällä puhuu entinen rillipää. Tilanteesi muistuttaa hyvinkin paljon omaani viisi vuotta sitten. Silmälasit sain 10-vuotiaana ja piilareita aloin käyttää säännöllisesti muutamaa vuotta myöhemmin. Lopulta vaihdoin piilarit sellaisiin, joiden kanssa voi myös nukkua joten käytännössä vaihdoin linssit kerran kuussa. Silmälaseja käytin todella aniharvoin. Laserleikkaukseen olen halunnut aina, ja syksyllä 2010 se lopulta oli taloudellisesti mahdollista. Molemmat silmät leikattiin kerralla ja sitä päätöstä ei ole tarvinnut päivääkään katoa. Näkö korjaantui todella hyvin, ainoastaan hajataittoa jäi hieman molempiin silmiin. Käytännön haittaa tästä ei ole lainkaan. Kertainvestointi on toki kallis, mutta nimenomaan piilarit + lasit kombolla leikkaus maksaa itsensä melko nopeasti takasin. Ja sitä vaivattomuutta, jonka se mahdollistaa ei pysty mikään rahasumma korvaamaan :)

Iunau
4/87 | 

Eniten mua ehkä ärsyttää omissa laseissa se ku haluaisin ylipitkän otsiksen ja jos on lasit ni ne menee kyllä heti likaseks jos on otsis siinä edessä! Nyt menossa otsiksen kasvatus eikä niitä saa mitenkään kivasti laitettua kun on noi lasit edessä! :/

tättio
5/87 | 

Mä en oo ikinä pitänyt silmissäni piilolinssejä! Ja nyt kun oon ollu vuoden päivän säbämaalissa ja laseja ei voi pitää kypärän alla, niin oon melkein vakavissani harkinnut. Niitä piilolinssejä siis!

Ällöttää vaan se et silmään pitäis tuntee jotain ja ottaa pois kun inhoon silmätippojen laittamistakin..

Jos tietäisin että leikkaus olis vaihtoehto eikä se maksais kolmen kuukaudet palkkaa niin voisin harkita. Sain lasit eskari-iässä, joten en oikein osaa olla ilmankaan.

Joku nyt voi ehkä miettiä miten voin olla maalissa ilman rillejä. Mutta mulla on taittovika toises silmäs ja näen ilman lasejakin... ?

Tästä ei ollut apua, I know!
Rillit vuodelta 2009?? Päivitys karoliina hyvä!! Näkökyvyn muutos on hyvä tsekata! :)

nomparelli
6/87 | 

Sain silmälasit alle kaksivuotiaana ja aina olen toivonut etten niitä tarvitsisi. Minulla on plussaa toisessa silmässä kolme ja toisessa reilu neljä joten todellakin muuttaa ulkonäköä radikaalisti, eikä mitenkään kivempaan suuntaan. Olenkin käyttänyt piilareita lukioikäisestä asti eikä kaikki edes tiedä että omistan myös lasit. Itsekin aina silloin tällöin mietin uskaltaisinko laserleikkaukseen. Toistaiseksi piilarit ovat sopineet tosi hyvin ja käytän niitä päivittäin. Täälläkin kyllä kaivattaisiin uusia rillejä, ahdistaa jo pelkkä niiden etsiminen kun tuntuu ettei tähän naamaan sovi mitkään.

janina
8/87 | 

Täällä, täällä! Tammikuussa kävin ihan rutiinisti "piilaritarkastuksessa", jossa todettiin silmieni olevan kuivat. En saanut käyttää piilareita muutamaan päivään ja erilaisia kosteuttavia silmätippoja jouduin käyttämään useita kertoja päivässä. Kävin usean viikon ajan optikolla samassa tarkastuksessa samalla tuomiolla. Noin kuukauden jälkeen optikkoni käski minun varata ajan silmälääkärille, jotta ongelman oikea syy saataisiin selville ja hoidettua.
Silmälääkäri totesi minulla olevan sarveiskalvolla pienenpieniä haavaumia(?) sekä kyynelnesteen olevan niukkaa ja sakkaista. Sain kuukauden kuurin kortisonisilmätippoja sekä suosituksen miettiä laserleikkausta. Tuon kuukauden jälkeen sain luvan käyttää jälleen piilareita, vähintään yhdellä lasipäivällä ja piilarittomilla aamuilla&illoilla.

Olen ensimmäisten lasieni saamisesta asti käyttänyt piilareita about joka päivä, vielä viime vuonna myös usein 6 yötä putkeen (ko. piilareiden ohjeen mukaan se oli ok, eikä se ollut aiheuttanut (aiempien optikkokäyntien perusteella) aiemmin mitään silmilleni)). Viime keväänä olinkin siis yhteensä yli kaksi kuukautta ilman piilareita, laseilla, ja se oli tosi vaikeeta ja ärsyttävää aikaa...:D sen jälkeen oon osannut arvostaa mahdollisuutta käyttää piilareita. Laserleikkaukseen menisin heti, mutta näköni on edelleen hitaasti huonontunut, joten sen vuoksi pitää vielä odottaa.

Chatte
9/87 | 

Mä olen myös ollut likinäköinen jo lapsesta saakka.. Pitkään käytinkin piilareita, kunnes kolmisen vuotta sitten tuntui, kuin seinä olisi tullut vastaan. Hirveä kutina ja silmien kuivuminen pakottivat silmälaseihin vaihtamaan - enkä tykkää yhtään! Nyt pohdin itsekin leikkausta, olisi mukava nähdä hyvin edes vuosikymmen, kunnes ikänäkö tulee vastaan... :/

Iina
10/87 | 

Täällä toinen joka onvihannut silmälaseja siitä hetkestä kun sain ne. Sain lasit muistaakseni 7:llä luokalla ja taisin ainakin ensimmäiset vuodet pinnata lasien käytöstä, ajatuksella en mä niitä tarvii.. Kostautui.. Uudet, vahvemmat lasit tuli. Tosin sillä kertaa otin hengettömät lasit, enkä luovu tästä mallista enää. Kun kerta piilolinssejä en voi käyttää (jatkuva kutina ja silmien punoitus). Nykyiset lasini "häviävät" hyvin kasvonpiirteisiin ja ovat tosi huomaamattomat, suht. sirotkin.. ?
Silmäleikkaukseen olen kyllä ajatellut varaavani ajan heti kun vaan rahaa saa tarpeeksi.. ?

Enni
11/87 | 

Itselläni piilarit eivät ole vaihtoehto (hajataittoa sen verran, että sopivaa vahvuutta ei ole). Joten rillipäänä mennään.. Tosin se hyvä puoli näissä on, että nää "piilottaa" vähä tummia silmänalusia ???

Riikka
12/87 | 

Itse olen kanssa teininä inhonnut laseja, mutta iän myötä oppinut tekemään laseista "asusteen". Mitä näyttävämmät niin sen paremmat. Mars lasiostoksille! :)

a
13/87 | 

ite käytin 7 vuotta piilareita just aina valveilla ollessani ja nyt syksyllä silmistä meni näkö aivan sumeaksi ja ne punoitti nii sarveiskalvot oli suoraansanoen tuhoutunu :D pari viikkoa antibiootti-kortisoni tippoja 5 kertaa päivässä silmiin niin parani... onneksi olin just syksyllä ostanu itelle lasit mistä pidän mutta huonoksi onneksi olin tilannu netistä myös vuodeksi eteenpäin kuukausilinssejä mitä en voi enää siis käyttää... suosittelen siis tota leikkausta because i feeel you lasit on kyllä ärsyttävät välillä :D

H
14/87 | 

Sama homma, vihaan silmälaseja älyttömästi, ja minunkin "juttu" on aina ollut isot silmät ja pitkät ripset! Arvaa näkeekö niitä lasien takaa?! Sain lasit vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta viime vuoteen asti käytin lähes koko ajan piilareita. Se alkoi kuitenkin oleen hankalaa just tuon silmien kuivumisen takia, ja koska on myös hajataittoa jota piilarit ei korjanneet. Töihin (päätetyö) oli siis pakko ostaa lasit, ja ai että nää on ärsyttävät. Kesällä kuumat, hikoilevat, täynnä jälkiä.. Talvella se huurtuminen ja vesisateella pisaroista sumentunut näkökenttä. Pitäisi käydä tarkistuttamassa näkö ja kyselemässä saisko hajataittoa korjaavia linssejä nykyään..tämmösistä oon ainaki kuullut. Leikkaus myös houkuttaisi.

Ps. Sanottiinko sulleki aina "kyllä niihin äkkiä tottuu ku vaan käyttää!" PAH! :D Ja miten kukaan voi käyttää laseja treenin aikana?!

Jeppu
15/87 | 

Laserleikkauksessa käyneenä, en voi kuin hehkuttaa sitä vapauden fiilistä ja huolettomuutta! Kallistahan se oli, mutta joka ikisen pennin väärtti! :)

16/87 | 

I feel you! Sain lasit 11-vuotiaana ja oon aina inhonnut... Ekat reilu kymmenen rillivuotta mulla oli miinusta vain toisessa silmässä joten painelin vaan menemään ilman laseja ja kärsin päänsäryt ja pienen hajataiton. Järkevää. Oon kokeillut piilareita kolme kertaa, mutta ei oo löytynyt sopivia. Vuosi sitten näkö meni huonommaksi toisestakin silmästä ja nyt on toisessa -1 ja toisessa -3. Plääh.

Nyt oon pitänyt arkena laseja, kesällä paras keksintö on aurinkolasit vahvuuksilla. Pitäis varmaan yrittää taas hommata niitä piilareita, mutta tuntuu ettei ne vaan sovi mulle. Bileissä ja juhlissa meen edelleen ilman rillejä ja sit en nää mitään, joo tosi järkevää. Mutta kun ne lasit kuuluu vaan mun arkilookkiin.

Mutta täytyy sanoa myös piilareista sen verran, että eihän ne hyvää tee silmille, pitäis pitää rillipäiviäkin. Mun ystävälle tuli piilareista haava silmään, se tulehtui pahasti, olikohan ollut kuukauden antibioottikuuri eikä hän saa enää pitää piilareita ollenkaan!

17/87 | 

Täytyy vielä sanoa että kun on näin eripariset silmät niin huonompi silmä alkaa vaeltamaan.... Sen huomaa välillä valokuvista. Senkin takia oon nyt alkanut pitää laseja ettei toinen silmä mee ihan kieroon :-(

katriij
18/87 | 

Hajataittoa korjaavia piilareita on ollut jo kauan! Eli heti vain optikkoliikkeeseen niitä kyselemään :) myös kosteuttavampia piilareita on esim. Acuvue. Kannattaa kokeilla eri merkkejä!

Miia
19/87 | 

Tähän oli pakko kommentoida koska rillijutut on aina mieleen! Itsellä ollut lasit ala-aste ikäisestä eli yli puolet koko elämästä. Teininä identiteetti rakentui lasien ympärille ja olit sinut niiden kanssa. Baari ikään tultaessa aloin miettiä piilareita ja silloin vasta joskus ne hankinkin. Olipa muuten erikoinen olo! En osannut meikata piilareissa ja tuntui etten ollut kaunis ilman laseja. Itsellä kanssa isot silmät ja paljon miinusta joten piilarit päässä tuli paljon kommentteja et kuinka isot silmät sulla onkaan! En ollut asiaa itse edes koskaan tajunnut. Nykyään pidän paljon silmälaseja ja urheillessa ja juhlissa lähinnä piilareita. Haaveilen kuitenkin laserleikkauksesta,mut viel viime tarkastuksessa oli toinen silmä edelleen huonontunut joten täytyy viel odotella et näkö tasaantuu. Leikkauksen haluan siksi että lasien kanssakin elämä tulee kalliiksi, varsinkin kun on paljon miinusta ja tarvii ohennuksia yms. Äitini hankki viime vuonna kaksiteholasit jotka oli tosi kalliit, niin en halua enää sitä hintaa omiini joskus tuon kaiken muun kalliin päälle. Maksan sit kerralla leikkauksesta enemmän :) ja voihan niit imago laseja senkin jälkeen ostaa ;)

Maija
20/87 | 

Tuttua!
Mulla lasit ihan pienestä ja vielä vahvat pluslasit. Ei ollut kivaa.
Aikuisena silmät yhtäkkiä ihan eriparia: toinen todella heikko, tasoa +7 ja toinen käytännössä aivan normaali. Sinnittelin ihmisten ilmoilla ilman laseja vuosikymmenet, koska kaikki kivatkin kehykset menivät pilalle aivan erilaisista voimakkuuksista.
Mutta kun päälle nelikymppisenä alkoi tulla ikänäköä, se on tasapainottanut eriparisuutta ja nyt käytän ihan suht mielelläni laseja julkisesti. Rutikuiviin silmiini kun ei piilolinssejä saa, eikä plusnäköäni pysty oikein leikkaamaankaan.
Jotain hyvää ikääntymisessäkin :) Uskon, että löydät itsellesi sopivia ihania kehyksiä ja pärjäät tarvittaessa niidenkin kanssa!

Kati
21/87 | 

Sain lasit 16 vuotiaana ja piilareita käytin vain muutamia vuosia ennen kuin kaks vuotta sit elokuussa kävin laserleikkauksessa ja päivääkään en oo katunu. Ite otin pankista lainaa leikkausta varten koska muuten se ei ollut mahdollista. Toiveessa olis että vuosikymmen sais olla ilman laseja ennen ku ikänäkö iskee päälle :) Ja silloinki voi kyllä olla mahdollisuus että käyn uudestaan leikkauttamassa vaikka säästin kyllä kahdet rillit jos niitä joskus sit tarvii ja kelpuutan ne vielä :) Eli iso suositus leikkaukselle tulee täältä.

Hellin
23/87 | 

Näin kerjäät ilmaisen laserleikkauksen. Jään seuraamaan, mikä klinikka tarttuu onkeesi ekana.

Johanna
24/87 | 

Täällä kans yks rillipää, joka tuskailee päivittäin samojen ongelmien kanssa. Lisäksi päivätyöni liikunnanohjaajana ja liikuntaharrastukseni edellyttävät piilareiden käyttöä, mikä aiheuttaa päänvaivaa aina silmien ollessa kuivat. Leikkaus kiinnostaisi mutta kaikilla tuttavilla ne eivät ole täysin onnistuneet niin toistaiseksi olen tyytynyt piilareihin ja rilleihin. Ja aina kun asia oikein pänniin, havahdun ja olen kiitollinen siitä, että minä sentään näen "apuvälinein", kaikilla kun sitä mahdollisuutta ei näkökyvyn menettämisen takia edes ole... Ja asiasta toiseen, kiitti teidän poppoolle hauskasta blogista! :)

25/87 | 

Joo on ollu vuosia, mutta niiden "vahvuus välit" on pidemmät eli mulle ei esim just saa yhtä tarkkoja kuin laseissa.. :) ja sit ku ne pyörii silmällä vähä kuitenkin ja hajataiton kanssa se on ärsyttävää! Mutta toivottavasti sulle löytyisi sopivat!

Rilleittä?
26/87 | 

Heippa,

haluun kertoo oman kokemukseni laserleikkauksesta, kun ympärillä kuulee vain huipputarinoita. Leikkausfirmat tietty mainostaa operaatiota helppona ja miltei riskittömänä. Mahtavaa se varmasti onkin, jos kaikki sujuu hienosti!
Mulla on leikkauksesta nyt yli puol vuotta ja kärsin päivittäin silmä- ja päänsärystä. Leikkauksen jälkeinen elämä on ollu tosi kurjaa. Aivot ei oo tottuneet uuteen näköön, eivätkä joku aika sitten hankitut rillit oo auttaneet paljoo asiaan. Saan suht varmasti terveyteni takas, mut aikaa ottaa ihan liikaa...
Mulla oli kans isot vahvuudet ennen. Näistä pulmista ei puhuta, koska leikkaus on "onnistunut" sillon ku miinukset lähtee :( Kantsii miettii, kuinka paljon huonosta näöstä oikeesti kärsii. Ite en enää menis leikkaukseen.

Huono-onninen
27/87 | 

Mikään operaatio ei ole vaaraton. Itselleni tehtiin Eiran sairaalassa laserleikkaus vuonna 2005 (mikä ei onnistunut) ja muutamaa vuotta myöhemmin korjausleikkaus, mikä epäonnistui täysin. Sen jälkeen olen juossut silmälääkäriltä toiselle ja päätynyt Hyksin potilaaksi. Edessä mahd.sarveiskalvojen siirrännäiset, sillä silmien "rappeuma" edennyt niin pitkälle, että mitkään sankalasit ei näköä korjaa ja ainoastaan kovat piilarit mahdolliset käyttää. En siis voi suositella kenellekään tervesilmäiselle leikkausta. Minulle selvisi jälkeenpäin, ettei leikkausta olisi kohdallani koskaan pitänyt/saanut edes tehdä, sillä atopia ja silmien kuivuus sitä luokkaa, että riskit kasvavat. Tiedän, että tämä on harvinaista mutta Hyksin silmälääkärin mukaan yhä yleisempää ja julkinen puoli pullistelee potilaista, jotka tulevat korjaamaan epäonnistuneen leikkauksen jälkeen näköään. Mieti tarkkaan...

Rilleittä?
28/87 | 

Huono-onninen, tosi kurja juttu. Helpottavaa kuulla kohtalotoverista.
Kiitos siis blogille!

Mulle on jälkikäteen ihan perusoptikkokin sanonut, et silmieni leikkaukseen ois pitänyt suhtautua suurella varauksella. Leikanneessa firmassa ei suhtauduttu yhtään millään varauksella. Sanottiin jälkikäteen myös, että olen "koko firman historian ainut tapaus". Höpönpöppöä, jos kerran jo samantien täältä löytyy kohtalotoveri.
Olen minäkin jonossa yliopistolliseen sairaalaan tällä hetkellä.
Veitkö asiaa eteenpäin, esim. ilmoitus hoitovirheestä?

E
29/87 | 

Mieheni tapasi tässä taannoin (jo vuosia sitten) miehen, joka oli täysin sokeutunut laserleikkauksessa. Varmasti todella harvinaista, mutta en ole sen vuoksi koskaan harkinnut meneväni sellaisiin. Lasit on ollut itsellä käytössä 15 vuotta. Nuorempana ne joskus ärsytti ja tunnistan toki nuo Karoliinan listaamat ärsytyksen aiheet vieläkin, mutta nykyään jo tykkään laseista. Valjut kasvot saa jo lasilla vähän ilmettä, jos ei jaksa aina meikata.

30/87 | 

Hei varaa maksuton ennakkoarvio aika FemtoLasik sivustojen kautta siellä näytti olevan -1000€ hinnasta pois kun joulukuun loppuun mennessä varaa 1.käynnin lääkäriin ja leikkautat maaliskuu 2016 silmäsi :)

31/87 | 

Hei,

Suosittelen FemtoLasikia ja Juhani Pietilää kun itse kävin hänellä:)
Uranuurtaja tällä saralla.

Huhhuh
33/87 | 

No niin, sieltähän se FemtoLasik jo iski... Ihan kahteen kertaan. Nimetön, kai huomaat, että tuo kuvatunnus kertoo sen, että on samasta tyypistä kyse ;)

34/87 | 

Moikka! Kommentoimatta vielä postauksen muita juttuja (ihanaa, että näkemyksiä aiheesta on tulkut todella paljon!), on kerrottava, että kuvatunnus ei kerro kyllä yhtään mitään :) Se tulee sattumanvaraisesti ja kuten huomaatte, toistuu sama kuvio/väri monessa kommentissa. Ei niitä riittäisi satoja erilaisia, kaikille omaa. Se tosin kertoo joskus jotain, jos kommentteja on tehty samalta tietokoneelta :) Nimi tai nimettömyys eivät kerro myöskään mitään. Kuka tahansa saa syöttää tänne minkä nimen/sähköpostin hyvänsä...

55/87 | 

Ja jatkoa. Toki, toki "kerjään". Sehän on selvä.

Samoin kuin kaikkea muutakin, jota blogissa mainitsen miettiväni tai josta haaveilen. Hitsi kun vapaalippua lapsettomuushoitoihin ei ole vielä putkahtanut postiluukusta. Myös kuolema on ollut yksi teema blogissa syksyllä, joten voisin ottaa Jumalalta blogiyhteistyönä pari läheistä takaisin tänne maanpäälle.

Lotta
59/87 | 

Hei Karoliina!

Mulla on ollut lasit pikkutytöstä alkaen, olen ilmeisesti vuoden nuorempi kuin sinä ja mulla on linssit -8 vahvuudella. Jäin miettimään, että onko sinun laseihin ollenkaan tehty tuplaohennusta jos koet että sun lasit on "pullonpohjat?" Mulla on jo monen monituista vahvuutta sitten aina ohennettu mahdollisimman ohueksi ja nytkin piti oikein ottaa lasit päästä pois ja tarkastella: linssit ovat mielestäni todellakin maltillisen ohuet. Viimeksi kun kävin optikolla (uusin silmälasit juuri pari kuukautta sitten) siellä kehuivatkin, että onpa hyvää jälkeä tehnyt edellinen silmälasiliike näiden sun lasiesi kanssa!

Olen melko suurisilmäinen ja kapeakasvoinen (itseasiassa ehkä vähän samankaltaiset kasvonpiirteet kuin sulla) ja myöskään silmät ei mielestäni rillien kanssa pienene liikaa jos kehykset on valittu huolella. Kuvan perusteella esimerkiksi nuo sun pokat on aivan liian leveät sulle. Asiantunteva myyjä osaa huomioida kasvojenpiirteet eikä vaan tyrkytä sitä viimesintä muotivillitystä joka naamalle. Esimerkiksi mulla on valtavan vaalea iho, joten missään nimessä trendikkäät mustat paksut pokat ei käy mulle. Lisäksi se on otettava huomioon onko silmät lähellä toisiaan ja että linssin ylälaita ei jää silmän päälle siten että se ikään kuin peittää silmän.

Tosiaan kun muutama kuukausi sitten uusin rillit, tartuin kahdet yhden hinnalla -tarjoukseen ja nyt mulla on kahdet aivan erityyliset lasit erilaisiin asuihin plus joskus käytän piilareita. Aiemmin olin tosi innokas piilareiden käyttäjä, mutta mulla myös nykyisin aika herkät silmät. Olen tyytyväinen, kun mulla on kolme erilaista lookkia, silmälaiseilla voi parhaimmillaan leikitellä ihan niin kuin muillakin koruilla! (pidän onnistuneita silmälaseja parhaimmillaan korujen veroisena yksityiskohtana pukeutumisessa :) )

Kannattaa marssia silmälasiliikkeeseen, ihan varmasti löytyy sullekin pukevat silmälasit!

huono-onninen
60/87 | 

Kyllä. Tarina on pitkä ja värikäs, eikä tässä edes kaikkia Eiran sairaalan mokia...Potilasvakuutuksen piiriin kuulun, eikä todellakaan olla ainoita. Julkisella puolella paljon ihmisiä korjausleikkauksissa. Olen myös todistanut lähipiiristä tapauksia, missä ensimmäiset vuodet meni ok, mutta hämäränäkö olematon. Näissäkin tapauksissa lopulta joutuneet käyttämään silmälaseja vuosien jälkeen.

huono-onninen
61/87 | 

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1449720712686.html

Alkaa olemaan sen verran yleistä, että varmasti alkaa tulla myös lehdistöön. Siinä on vain se, kun on itse vapaaehtoisesti mennyt leikkaukseen (uskoo tietenkin, että leikkaus onnistuu ja elämä helpottuu) ja kun tapahtuu näin, syyttää aluksi itseään "miksi piti mennä"-ajatuksella. Vasta Hyksissä heräsin näihin faktoihin ja siihen, että Potilasvahinko ei koskaan ole potilaan syy, vaikka itse valitsikin leikkauksen.

Juuli
62/87 | 

Hei mä olen ihan samassa tilanteessa sun kanssas!
Mulla on ollut lasit nyt n.15vuotta ja olen käyttänyt koko tuon ajan piilareita, vain pakolliset piilarittomat päivät lasit päässä väkisin. Urheilen paljon ja teen myös liikunta-alalla töitä, niin piilareiden käyttö on huonon näköni vuoksi "pakollista".
Tänä syksynä/talvena silmäni ovat oireilleet hirveästi. On ollut kuivuutta, kutinaa ja kaksi silmätulehdustakin... Olen joutunut myös vaihtamaan useaan otteeseen piilareita tämän syksyn aikana. Nyt päätin tämän rumban jälkeen, että rohkaistun, ja menen laserleikkaukseen. Aika on varattu tammikuun alkuun...iik! Pelkään neuloja, lääkäreitä, sairaaloita yms...mutta ed.mainittujen ongelmien jälkeen, pelot tuntuvat pienemmiltä.
Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja otahan selvää laserleikkauksesta. On kuulemma kehittyneet tosi paljon viime vuosina! :)

Juuli
63/87 | 

ja vielä lisään edelliseen, että Silmäasemalla on tuo sama tarjous voimassa tammikuun 2016 loppuun saakka, mikä ed. mainitussa firmassa (F)

Stiina
64/87 | 

Sattuipas ajankohtainen aihe, nimittäin itse kävin juuri optikolla ja juteltiin laserleikkauksesta! Itse olen myös piilareiden nimeen vannova, käytän erittäin harvoin laseja (tämän hetkisissä on jopa liian vähän vahvuuksia..).

Kannattaa huomioida leikkausta suunnitellessa, ettei raskaaksi saisi tulla 6kk ennen leikkausta, eikä myöskään saa imettää. Itseä hirvittää myös jos tulevat raskaudet muuttaa näköä ja siten leikkaus menee hukkaan. Eli ite ajattelin saada lapsiluvun täyteen ennen leikkausta ;)

Siinä esititkimuksessa kannattaa myös käydä, että kertovat pystyykö koko leikkausta tekemään sun silmille. Ite en ollu ainakaan edes ajatellu, että sitä ei välttis pysty tekemään..

Nyt on lasivalikoimassa tosi kivoja kissamaisia kehyksiä, itse vähän jopa innostuin niistä :D Nimimerkillä -4.50....

stiina
65/87 | 

Minustakin sulle on myyty vähän liian leveä kehys. Kannattaa sanoa myyjälle/optikolle että sanoo reilusti oman mielipiteensä kehysten sopivuudesta, kaikki eivät automaattisesti näemmä sitä tee. Istuvat, sopivan kokoiset kehykset näyttävät paljon paremmilta ja niissä viihtyykin paremmin. Kannattaa myös ottaa reilusti ohennusta, vähintään kaksi kertaa ohennetut linssit. Mulla on suunnilleen samat voimakkuudet kuin sulla (toisessa silmässä vähän enemmän jopa) ja kaks kertaa ohennettuina linssit ovat sen verran ohuet etteivät pursua muovipokissa sen muovin yli vaan jäävät sinne pokan sisälle. Miinuslinssi kevenee reunaa kohti, joten kapeamman kehyksen valitsemalla linssitkin ovat ohuemmat ja siistimmät. Itse olen tottunut laseihin käytön myötä ja ennen kaikkea kun olen saanut hyvät pokat. Olin myös ennen piilareitten suurkuluttaja mutta silmäni eivät enää kestäneet niitä jatkuvassa käytössä.

Silmäleikkauksessa kannattaa ottaa riskien lisäksi huomioon se että kaikki eivät lopulta kuitenkaan pääse eroon laseista ja että leikkauksen jälkeen monet eivät voi enää pitää piilareita lainkaan, koska sarveiskalvon kaarevuus muuttuu leikkauksessa. Harkitsin joskus piilareita, mutta riskit pelottavat liikaa. Pitkäaikaisvaikutuksia (vuosikymmenet..) ei tiedä kukaan. Silmälääkärit eivät suurimmaksi osaksi ainakaan teetä leikkauksia itselleen..

Useilla optikkoliikkeillä on tarjous toisista laseista, kannattaa kysyä vaikkei asiaa erikseen mainosteta. Kahdilla kivoilla pokilla ja piilareilla saa mukavasti vaihtelua eri päivien tyyliin.

Päätös on sinun, mutta suosittelen miettimään mainitsemiani näkökohtia leikkaukseen liittyen. Usko pois, silmälaseihin Voi tottua ja oppia jopa hiukan pitämään niistä!:)

Netistä muuten varmasti löytyy ohjeita miinuslasien käyttäjälle kuinka meikata silmät näyttämään suuremmilta lasien kanssa. Lehdistä olen joskus bongannut sellaisia.

Terveisin optikko

stiina
66/87 | 

Korjaan äskeistä tekstiäni: Miinuslinssi siis Levenee reunaa kohti. Ja harkitsin joskus silmäleikkausta (en piilareita kuten kirjoitin tuossa ja joita siis olen paljon pitänyt)

-se äskeinen optikko

Jonna
67/87 | 

Itse menisin leikkauksen saman tien, jos vaan näkö pysyisi samana edes sen vuoden! Piilarit on ollut käytössä monta vuotta. Ensin kuukausilinssit, mutta nyt kertakäyttöiset, koska silmät pysyvät parempina niillä. Kallista, mutta mielummin maksan kuin käytän rillejä. :D

Rilleittä?
68/87 | 

Hyvä, että olet vienyt asiaa eteenpäin.

Kiitos antamastasi linkistä!
Tarina kuulostaa pahalta, mutta uskottavalta. Mulla ei ole aivan noin kovia kipuja ollut. Olen osa-aikaisella sairauslomalla, koska osan päivää pärjään kyllä töissä.

Huono-onninen, haluaisitko jatkaa jutustelua mun kanssa vaikka sähköpostitse? Kaipailen vertaistukea :) Saa kieltäytyä, tietty. Uskon, että olet jo aihetta vuosien mittaan riittävästi märehtinytkin.

Optikko
69/87 | 

Jos on voimakkuutta -5,00 niin ei tuu pullon pohjia jos valitsee oikeen kokosen kehyksen. Esim toi sun kuvissa oleva on aivan liian levee sulle. Siksi tulee reunapaksuutta... kannattaa hyödyntää asintuntijan eli meikäläisten opastusta kehysvalintaan.

Maikki
71/87 | 

Mun olis pitäny hankkia lasit ala-asteella jo, piilotin aina ne kouluterkan laput jossa asiasta mainittiin, kun en halunnut laseja missään tapauksessa.
Ylä-asteella oli sitten pakko hankkia lasit kun ei tullut koulunkäynnistä mitään. Lasit oli kynäpenaalissa ja päässä vain sen pienen hetken aina kun luin mitä taululla lukee...
Oli hankalaa :D
Kasiluokalla sitten lähdin viikoksi Teneriffalle ja tajusin ettei matkasta tulis kovin mukava jos ei näe mitään... Halusin kuitenkin uudet lasit kun ne ekat oli hirveät. Äiti lupasi uudet sillä ehdolla että ne on aina päässä. Suostuin ehtoon.
Oli mukava ulkomaan reissu ja ai että Suomen luonto oli hienoa nähdä ekaa kertaa kunnolla!
En ollut edes tiennyt että kuun pilkut näkyy maahan saakka, kuu oli ollut vain suttuinen valopallo taivaalla. Se oli mahtava kokemus!
En kuitenkaan koskaan tottunut laseihin, inhosin niitä.
Vuonna 2010 kävin leikkauksessa Oulussa Lääkärikeskus Mehiläisessä.
Silmät tutkittiin erittäin tarkasti monella eri systeemillä ja todettiin, että leikkauksen voi tehdä.
Leikkaus meni hyvin ja on ollut niin mahtavaa elää nämä vuodet ilman laseja!
Nyt kuitenkin vast'ikään huomasin etten näe enää toisella silmällä kovin kauas.
Eli näkö on alkanut heiketä ainakin toisessa silmässä :( Voi olla että joskus taas olen rillipöllö, mutta en silti ole sekuntiakaan katunut leikkausta! Ihanaa lasitonta aikaa ollut :)

piipa
82/87 | 

Itse kävin laserleikkauksessa n. vuosi sitten, ja nyt toivon, että en olisi mennyt. Leikkaukset ei aina onnistu, vaikka suurin osa sen helppoutta hehkuttaakin. Jos silmäsi ovat herkästi kuivuvat, ne kuivuvat tuplasti pahemmin leikkauksen jälkeen. Minulla oli hiukan enemmän miinusta kuin sinulla, ja nyt sain leikkauksesta kaupan päälle aika roimasti hajataittoa. Lääkärit olivat kovin eri mieltä siitä, pitäisikö minun leikkaukseni uusia, ja olenkin nyt kohta vuoden odottanut näön paranemista. Tätä huonoa näköä edes silmälasit eivät korjaa.
Eli jos näet laseilla/piilareilla hyvin ja pärjäät ok, en suosittele leikkausta. Ainakin kannattaa harkita todella vakavasti. Itse en enää menisi leikkaukseen.

(Ei silmä-)lääkäri
84/87 | 

Laser kuivattaa entisestään silmiä, eli voi kyllä johtaa ojasta allikkoon.

Hintatarkitus
85/87 | 

Lapsettomuushoitoja saa tietysti myös julkiselta puolelta ja perustutkimusten hinta yksityiselläkin jäänee alle tonnin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat