Kirjoitukset avainsanalla nuukuusviikko

laina
laina

Olen kuullut taloyhtiöistä, joissa yhteisöllisyys on vedetty niin pitkälle, että taloyhtiöllä on yhteinen lainauslista. Jokainen asukas voi kirjoittaa listalle ne käyttötavarat ja vempeleet, joita on valmis lainaamaan naapureilleen. Idea on minusta nerokas!

On nimittäin aivan turhaa, että saman kerrostalokaton alla on vaikkapa kymmeniä painepesureita, porakoneita tai mehumaijoja, jos jokaista niistä käytetään vain muutaman kerran vuodessa, ja jotka vievät kaiken lisäksi tilaa ja rahaa.

Meidän taloyhtiömme ei ole vielä edennyt lainauslistavaiheeseen, mutta se olisi minun haaveeni joku päivä.

Miten teidän naapureidenne kanssa lainaamiset hoidetaan? Vai hoidetaanko mitenkään?

-Karoliina-

*kuvat valmistajien kuvista

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (9)

alva
1/9 | 

Asuimme vuosia sitten taloyhtiössä, jossa oli just tää kyseinen järjestely. Listaan kuului pelejä, ompelukone, patjoja, työkaluja yms. jutskia, joita tarvitsee vain silloin tällöin. Oli nerokasta, rahaa ja tilaa säästyy!

Iida
2/9 | 

Taloyhtiön fb-sivun kautta kiertävät niin työkalut, tikkaat kuin tukkeutuneen vessanpöntön avaajakin. Samalla sivulla kysellään säännöllisesti kuka haluaa Hesarin vakitilaajan loman ajaksi tai kenelle kelpaavat yökylävieraan kaappiin unohtamat laktoosilliset jugurtit. Suosittelen lämpimästi.

Ouna
3/9 | 

Meillä tilataan lehtiä puokkiin ja taloyhtiölle on ostettu kaikenlaista mööpeliä, ettei kaikkea tarvitse ostaa itselle. Lisäksi meillä toimii aktiivinen taloyhtiön kirppis, jonne voi viedä hyväkuntoista itselle tarpeetonta, mm. lasten vaatteita, aikakauslehtiä, päivän lehden, jne. Kyseessä on rivitaloyhtiö.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla on kokemuksia monen vuoden ajalta sellaisista vaatteista, jotka ajatuksen tasolla tuntuivat aina hyville, mutta päällä niissä oli vain epämukava olla.

Ja monia sellaisia - valitettavasti - tuli heitettyä turhan nopeasti pois.

Viime vuonna kuitenkin tajusin, mikä useissa näissä ajatuksen-tasolla-kivoissa, mutta käytössä epämukavissa vaatteissa mätti. Ne olivat vääränkokoisia! Ei nimittäin se, että pesulapussa lukee "oikea" koko todista mitään. Vaatten täytyy aidosti istua.

Koska en itse osaa ommella, olen mennyt näiden epäistuvien vaatteideni kanssa luotto-ompelijalleni, jyväskyläläisen Atelje Iinan Iinan pakeille. Ja kuinkas on käynytkään? Monista niistä ajatuksen tasolla kivoista vaatteissa on myös käytännössä tullut juuri sopivia. Se on säästänyt niin hermojani, mutta myös rahaani ja aikaani, kun ei tarvinnut etsiä kaupoissa vielä parempi vaatteita tilalle. Niin ja onhan se kauhean ekologistakin pitää kiinni jo olemassaolevista, ja kuluttaa vähemmän.

Iina on lyhyessä ajassa muun muassa lyhentänyt Vilan nahkatakkini hihat, kaventanut Object-mekkoni* hartialinjan sopivaksi, kaventanut Nudie-farkkujeni lahkeet, korjannut rikkimenneitä housuvetoketjuja, pienentänyt Zaran silkkipaidan ja paljon muuta.

Haluan siis muistuttaa, että korjaaminen ja tuunaaminen ovat ekologisuutta parhaasta päästä. Jos et itse osaa, maksa henkilölle, joka osaa. Palveluista on kivempi maksaa kuin tavarasta!

Mikä on ollut kaikkien aikojen paras tuunauskohteesi? Omatekoinen tai ammattilaisella teetetty!

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (2)

Arja
1/2 | 

Minä käytän paljon ompelijan palveluita. Ostan vaatteeni valmiina mutta usein niissä on joku pieni juttu joka pitää korjata minun "muottiini". Mökkipaikkakunnalta löysin ompelijan joka tekee ihan pieniäkin korjauksia. On minulla ompelukone itselläkin mutta en ole aikoihin ottanut esille.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mun nuukuusvinkki numero 3 liittyy ihan konkreettisesti rahaan. Olen nimittäin huomannut, että kun nostan omaan rahapussiini viikon budjetin käteisenä (ruoka meillä ostetaan taloustililtä kortilla, Pivo budjetissa hyvänä apuna), pysyy osteluni todellakin paljon fiksumpana. Konkreettisten seteleiden ja kolikoiden näkeminen tekee sen, ettei itseään todella voi huijata kauppareissulla tai kahvilassa.

Homma on joskus jopa koukuttavaa. Tulee sellainen fiilis, että haluaa kisata itsensä kanssa siitä, kuinka paljon roposia pussissa on vielä sunnuntaina.

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (17)

helou
1/17 | 

Ja sit ne rahat mitä jää viikon jälkeen lompakkoon säästöpossuun vaan! Näin meillä kertyy satoja euroja kuukaudessa kolikoita ja pieniä seteleitä possuun "ylimääräistä" :)

iituliina
2/17 | 

Mä nostan kanssa viikon rahat (tosin myös ruokarahat) käteiseksi! Lisäksi maksan aina vain isoilla kolikoilla tai seteleillä ostokseni ja kotiutuessa kaupasta tmv. kippaan kaikki alle euron kolikot säästöpossuun. Siinä tulee kummasti säästettyä ihan huomaamatta. Jopa näin opiskelijabudjetilla kerrytin kolmessa kuukaudessa 60€ niitä pikkukolikoita!

Arja
3/17 | 

Minä olen käteisrahan kanssa asioiva. Tällöin minä olen tietoinen paljonko minulla on rahaa käyttää. Suuret ostokset maksan kortilla. Korttia käytän kuitenkin aika vähän. Luotolla en osta koskaan. Nuoriso sanoo, että olen vanhanaikainen. Niin olenkin, muutamissa asioissa.

4/17 | 

Tämä vois tepsiä. Pidän siitä kun tilillä on vielä rahaa kun palkka tulee. Tänä päivänä harvinaista kun kotihoidontuella elellään. Lisää vinkkejä, kiitos!

Arja
5/17 | 

Unohdin kommentissani kertoa, että minäkin laitan kolikot rahapussistani aina purkkiin. Purkista rahat vien pankkiin joulukuun alussa. Kas kummaa, minulla on joululahjoihin 200-300e, aivan kuin tyhjästä tullut ylimääräistä. Tämä temppu on minulla ollut käytössä jo monta vuotta. Suosittelen!!

Arja
7/17 | 

Vastaus edell. nimettömälle, mitä pankki ottaa kolikoiden laskemista ja tilille laitosta. En ole koskaan maksanut ko palvelusta mitään. Heillähän on kone joka kolikot laskee. Olen myös pankin asiakas, ollut pitkään.

Kolmistaan-Karoliina
9/17 | 

No huhhuh! Olette kyllä olleet todella säästeliäitä. Itselle tekisi noin pitkälle viety säästäminen jo tiukkaa :)

Ouna
16/17 | 

Joo, ainakin yrittäjiltä pankit yleisesti ottavat maksua automaattiin viedessäkin.

Meillä yhteisenä tilinä toimii S-pankin tili, eivätkä ole ottaneet mitään kolikoiden laskemisesta S-pankissa. Toimii näppärästi kauppareissun yhteydessä Prismassa.

Itse en osaa enää käyttää oikein tuota käteistä muualla kuin satunnaisesti bussissa. Sen kyllä huomaa, että aika surutta korttia käyttelen, niin helppoa antaa kortti ja kotona katsella tilin hupenevaa saldoa.

Hyvä vinkki tuo käteinen! Harmi että ovat vähentäneet automaatteja.

Mirva
17/17 | 

Nuukuusviikon vinkit tulikin tarpeeseen. Varsinkin raha-asioiden suhteen :)

Pitääkin alottaa käteisen käyttö ainakin pariksi kuukaudeksi, kun suunnitellaan siskon kanssa Lontoon matkaa kesäksi :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.


OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulle tulee todella suuret morkkikset siitä, jos joudun heittämään ruokaa hukkaan. On jotenkin niin karmeaa, että hyvän tavaran annetaan pilaantua. Varsinkin, kun ruoka on niin kallista.

Yritän siis usein taikoa safkaa myös jääkaapin jäämistä. Pyttipannuun, lämpimiin voileipiin, smoothieen ja esimerkiksi sämpylätaikinaan voi survoa vaikka sun mitä.

Joskus haastan itseni niin, että kaivelen pakastimen ja kuivakaapin kaikki nurkat ja päätän päivän tai koko viikon ruokalistan jämien pohjalta.

Koska tällä viikolla päätin viettää taas vaihteeksi nuukuusviikkoa myös arkiruuan osalta, yritän ostaa kaupasta mahdollisimman vähän ruokaa tällä viikolla. Käytöön menee siis tortilla-ainesjämät, pastapussien pohjat ja riisipuuroriisi kuivakaapista. Viikonloppu on sitten asia erikseen, silloin en halua ruuassa kitsastella. Mutta arki: Silloin on kivaa ja tarpeellista käyttää vähän mielikuvitusta jo kaapista löytyvien ainesten jalostamiseen.

Mitkä ovat omat jämäruokaniksisi? Kuinka estät ruokahävikin?

Kivaa nuukuustiistaita!

- Karoliina -

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (12)

Daniella
1/12 | 

Just näin! Meillä yksi klassikko munakkaan lisäksi on juuri sämpylät. Siivilöin marjapuuron puolukat/herukat/vadelmat ja heitän sämpylätaikinaan sen mitä siivilään jää :D ne kaikki parhaat osathan on marjan kuoressa ja siemenessä, joten niiden poisheittäminen vasta tyhmää olisikin. Esikoinen on supernirso, joten sämpylässä saa tuollasiakin menemään.

sanna
2/12 | 

Juuri näin! Meillä jääkaappi ammottaa tyhjyyttään loppuviikosta kun tankkaamme sen viikonloppuna täyteen ja viikolla haemme vaan maitoa.
Ruokaa meillä ei oikeastaan ikinä mene roskiin. Jos jää lämmintä ruokaa vielä 3 päivän syömisen jälkeen, pakastan sen ja avot, ompahan joku kiireinen päivä ruoka valmiina. Leivät ostamme leipomosta ja siinäkin säästää melkoisen summan. Meidän lapset ei syö muroja, vanukkaita, jogurtteja eikä mitään kallista ja epäterveellistä. Ne on ruisleipälapsia :) Ihan omasta halustaan ja hyvä niin, urheilijoita kun ovat. Viikonloppuna on karkki/herkkupäivä.

4/12 | 

Olen käyttöpäivien suhteen tarkka, jopa neuroottinen. Siksi meillä menee ruokaa valitettavasti myös roskiin. En koskaan voisi esimerkiksi pakastaa kolme päivää vanhaa ruokaa.

piia
8/12 | 

Hei olisipa hauska lukea tämän viikon päätteeksi reseptejä, mitä herkkuja sait jämistä loihdittua. Täällä uusia ideoita kaivattaisiin. Pastan ja munakkaan lisäksi meidän keittiössä väännetään jämistä yleensä pitsaa, sillä jämäpitsa on yleensä paras pitsa.
Meilläkään ei haluta heittää ruokaa roskiin, mutta jos eräpäivä on mennyt, vatsassa kiertää pelkkä ajatuskin.

Erica
9/12 | 

Me suunnitellaan viikon ruuat niin ettei tarvitse heittää mitään roskiin. Juniori harjoittelee sormiruokailua niin siinä menee ns ruokaa hukkaan kun tyyppi heittää sapuskaa lattialle... Mutta meidän koira kiittää.

Kolmistaan-Karoliina
10/12 | 

Parasta on racleten jämistä tehty pitsa. Tai lihapullapitsa <3 Jämät kunniaan!

12/12 | 

Hei, kivoja asioita sivullasi. Meillä loppuruokien nimi on "nyhjästään tyhjästä" ruoka. Halusin kertoa keskoslapsen äitinä, kun aika kulkee siivillä. Aloin pitää liharuokien päivää. Se tarkoittaa, että ostin possun ulkofileen 1,5 kg. Kypsennän palapaistin tapaan lihat vain liemessä ilman jauhoja kattilassa hauduttamalla. Samaan aikaan 2 kg lihapulla taikina pyöräytetään lihapulliksi ja paistetaan 250asteisessa uunissa. Voin vielä liotella Broiler pihvistä leikattuja kepakkoja soijakastikkeessa. Kiedon pekonisuikaleen ympärille ennen kuin paistan paistinpannulla. Nopea jäähdyttely ja pakasterasioihin. Tällä konstilla nopeutan ruuan laittoa arkena. Yllätysvieraatkin saa nopsasti ruokittua. Suosittelen !!!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat