Kirjoitukset avainsanalla kerrostalo

Mä tiedän olevani siinä mielessä raivostuttava tyyppi, että mun on oltava aina askeleen edellä sitä hetkeä, jota satun parhaillaan elämään. En tarkoita, että mun täytyy olla joku edelläkävijä ylipäätään, vaan haluan, että omassa elämässäni mä pystyn tekemään suunnitelmia (lähi)tulevaisuuteen. Haluan nauttia hetkestä, mutta en voi elää vain hetkessä.

Tottakai elämä ei todellakaan aina mene suunnitelmien mukaan, mutta silti sellainen pläänien tekeminen saa mut rauhalliseksi.

Yksi asia, joka mua on koko Tampereella olon mietityttänyt, on se, onko tämä asunto meidän loppuelämän asunto. Tai vielä paremminkin: Onko tämä asuinalue meidän loppuelämän alue. Mä suhtaudun asumiseen nimittäin todella tunteella. Ja nyt – mitä enemmän mä meidän kotikulmiin olen rakastunut – olen alkanut pelätä, käykö tässä, kuten epäonnisessa rakkaussuhteessa. Minä rakastun ja teen pesän, ja sitten pitääkin repiä itsensä irti kaikesta tutusta.

Me ei olla käyty yhdessäkään asuntonäytössä, eikä niin ole tarkoitus tehdäkään ainakaan vuosiin ja vuosiin. Silti me ollaan keskustelu A:n kanssa aiheesta (minun aloitteesta, tietenkin) monta kertaa, koska minua juurikin vaivaa se, voinko antaa koko sydämeni näille pihoille, kulmakahvilalle ja rakentuvalle ratikkakiskolle. Että voinko mielessäni jo ajatella, että nämä on ne mun huudit 4ever.

Fakta tietysti on se, jonka itsekin huumassani ymmärrän, että samoilla summilla saisi asunnon vähän kauempaa keskustaa. Sellaisen, jossa ei tarvitsisi kuivata pyykkiä telineessä keskellä olohuonetta tai makkaria. Tai jossa olisi kuraeteinen lapsen lokakuisille kengille. Tai sellainen, jonne voisi yövyttää sukulaiset vierashuoneeseen ja jonne mahtuisi unelmieni 12 hengen ruokapöytä.

Silti sydän on jo täällä. Pienemmissä neliöissä ja suuremmissa kompromisseissa. Kuitenkin paikkassa, joka tuntuu sille, kuin siellä olisi aina ollut.

Kun taas illalla istuttiin sohvalla ja juteltiin järkiratkaisuista rakkausvalintojen sijaan, totesin miehelle: ”Tämä on sun vika, kun toit mut tänne. Jos oltaisiin asuttu jossain muualla ensin, en olisi edes tiennyt, että kaipaan tällaista.”  

Tällainen on minun Tampereeni.  Mielenmaisema, jossa näkyy talojen katot ja Näsinneula. 

-Karoliina-

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Selma
1/6 | 

Tuo mielenmaisema oli minunkin kotoni vuosikymmenen ajan - olin varma ettei minua saa irti enää Pyynikin/Amurin hoodeilta. Kunnes kävi perinteiset - tontti ja hirsitalo Vuorekseen - ja sydän rakastuikin tähän ihan ensihetkestä lähtien <3

Laurahenriikka
2/6 | 

Karoliina , Tiedän täysin mistä puhut.
Melkein itku tulee .
Nämä kuudennen kerroksen ikkunat joista näen koko kaupungin, nousevan auringon valo ja kirkuvat lokit ikkunan takana kun istun keittiössä ja juon kahvia lempikupista.

Muutto on kuuden päivän päästä. Elämä on muuttunut ja kolmesta tuli kaksi.
Mikähän mahtaa olla lempipaikka uudessa kodissa?

Kiitos Tästä tekstistä.

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Voimia muuttoon ja kaikkeen uuteen. Joskus onni voi löytyä sellaisesta, missä ei ajattele sen olevan. Mun "eroasunto" ei ollut mitenkään persoonallinen. Oli muovimatot ja ikkunasta näkyi vain toisen talon julkisivuremontti pusseineen ja telineineen. Silti siinä asunnossa oli heti erityinen kodin fiilis ja vieläkin välillä mietin haikeudella niitä hiljaisia kevät aamuja siinä kodissa.
Voimia ❤️

Mari N.
3/6 | 

Kyllä se vaan aika vahvasti on niin, että ”home is where your heart is.” Jouduttiin syksyllä jättää Tampere yli kymmenen vuoden asumisen jälkeen meistä riippumattomista syistä ja muuttaa Espooseen. Luulin, ettei selvittäisi ikinä, mutta sittenkin - näin nopeasti - tuntuu jo hyvältä. Me ollaan kaikki täällä eli niin on kotikin ja rakkaus. <3 nyt uskallan jo jopa sanoa, että muutos saattoikin olla hyvä ja tervetullut. Paljon uutta ja ihanaa ollaan saatu elämään. Vaikka Tampere on meille aina merkityksellinen ja ehkä vielä toivottavasti koti, niin nyt ollaan tässä onnellisina.

Lp
4/6 | 

Täysin samat fiilikset! Asutaan myös pyynikillä ja tuntuu ettei täältä voi ikinä muuttaa pois, vaikka isompaa sais samalla rahalla vähän kauempaa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

P1307254.JPG
P1307254.JPG

Mun äiti ja isä tuli eilen yökylään meille. Harvinainen tapaus, koska yleensä Tampereella ollessa he yöpyvät hotellissa. Tai ainakin mun siskolla ja sen miehellä, joka on ikään kuin hotelli vierashuoneineen ja notkuvine aamupalapöytineen.

Meillä ei ole vierashuonetta, joten siksi yövyttäminen on välillä hankalaa. Toki F:n kaverit ja meidänkin nukkuvat sohvilla ja patjoilla lattialla, mutta kun omat vanhemmat tulevat, toivoisi, että voisi tarjota ihan oman sopen.

Aina käydään se sama kina, kuka nukkuu sängyssä ja ketkä patjalla. Äiti ja isä voivat kuulemma aivan hyvin nukkua patjalla, mutta meillä taas ei A:n kanssa anna luonne periksi, että me nukuttaisiin sängyssä ja vanhukset (hah, sori) jollain ohuilla patjoilla.

Mä olen kuullut, että Ruotsissa on monessa kerrostalossa sellainen ”vierasyksiö”, jota talon asukkaat saavat vuokrata itselleen, kun heille tulee vieraita kylään. Mä olen tainnut kirjoittaa tästä ennekin, mutta mä en ymmärrä, miksi sellainen käytäntö ei ole rantautunut Suomeen. Olisi ihan huisin mahtavaa yövyttää sukulaisia ja ystäviä niin, että jokaisella olisi tilaa tarpeeksi.

Tavallaan olen sitä mieltä, että kodin on tarkoitus mahduttaa sisään vain sen asukkaat. En esimerkiksi YHTÄÄN tajua sitä, että pariskunnat pitävät isoa omakotitaloa ihan vain siksi, jos heidän lapset tai lapsenlapset sattuvat tulemaan kerran vuodessa – kaikki yhtä aikaa – yökylään.

Miten te olette ratkaisseet pienen kodin yökyläpulman?

-Karoliina-

Kommentit (3)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

renovate-3293498_960_720.jpg
renovate-3293498_960_720.jpg

Mä olin viikonloppuna mun ystävän perheen luona Hesassa. Heidän uudessa, täydellisen ihanassa kodissaan, jossa oli iso ruokapöytä, oma autotalli,sauna ja KODINHOITOHUONE (=mun unelma)!

Mä olen kertonut joskus täällä blogissa, että olen todellinen kerrostaloasuja. Ihminen, joka rakastaa asua tiiviisti naapureiden kanssa ja kävellä pihaan, jota ei tarvitse itse kolata. Mä en siis varsinaisesti kaipaa omaa pihaa, laajoja neliöitä tai omaa tonttia.

Mutta. Kaikesta tästä huolimatta. Viime aikoina olen alkanut pohtia, onko kerrostalo kuitenkaan se paikka, jossa haluan asua loppuelämäni. Tai vaikka rakastan asua keskustassa, on alkanut mietityttää, onko mitään järkeä maksaa näistä neliöistä tätä hintaa, jos jo muutaman kilsan päästä saisi samalla rahalla puolet enemmän asuintilaa ja kaikki ne koti-spat ja pesutornit, joista välillä unelmoin.

Kun sitten tulin lauantai-iltana kotiin ja aloin tuskailla sitä, miten ihanaa tällä alueella on asua, mutta kuinka kodissamme on kuitenkin monta toiminnallista ja visuaalista ongelmakohtaa, sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen. Mitä jos listaisin asumiseemme liittyvät ongelmat ja yrittäisin ensin puuttua niihin oikein toden teolla ennen kuin alkaisin rullata oikotie.fi:ssä?

Jotenkin yksittäisten ongelmakohtien kirjaaminen ylös teki ”ongelmasta” pienemmän ja käsiteltävämmän kuin olin aikaisemmin edes ajatellut. Listaa katsoessa tajusin, että epäkohdat ovat kaiken lisäksi myös sellaisia, että niille voisi – ainakin osin – tehdä jotain. Niihin paneutuen aktiivisesti ei olisi vielä mikään kiire minnekään, koska asiat olisi hoidettavissa.

Mun ongelmakohtalista oli seuraava:

  • pyykkiteline asuinneliöissä pyörimässä
  • eteinen, jossa ei ole tarpeeksi tilaa tavaralle
  • osittain pursuilevat kaapit
  • liian pieni ruokapöytä vieraitten kestittämiseen
  • F:n huone, jossa ei ole kaikilta osin sopivia säilytysratkaisuja
  • makuuhuone, jonka sisustus on kesken
  • liian vähän värikontrastia sisustuksessa
  • liian vähän lokeroita keittiön kierrätyspisteessä
  • varsinkin makuuhuoneessa (kotimme isoin huone) seilaavat yksittäiset kalusteet, joista puolet turhia

 

Hyvää kodissa on puolestaan:

  • sijainti
  • valo, eli kolmeen suuntaan osoittavat ikkunat
  • ihanat ikkunalaudat
  • sopiva huonemäärä
  • hyvä pohja
  • kiinteiden kalusteiden tyyli ja väri
  • kauniit näkymät ikkunoista
  • korkea huonekorkeus
  • vanhan talon henki
  • iso ullakkokomero

 

Nyt on siis tarkoitus pureutua noihin ongelmiin kohta kohdalta. Ja toisaalta nauttia kaikesta siitä hyvästä, jota asunnossa jo on.

Ensimmäisenä tämä: Miten te olette ratkaisseet seilaavien pyykkitelineiden ongelman?

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Kommentit (28)

SaraSusanna34
2/28 | 

Ostin Etolasta pyykinkuivaustelineen, joka on kapeampi ja korkeampi kuin se normi kuivausteline. Antoi lisätilaa meidän kylppäriin. :)

LauraSusanna1
3/28 | 

Kuivaava pesukone <3 ei tarvitse tornia!
Kaikkia vaatteita ei toki uskalla kuivata koneessa, mutta eniten tilaa vievät, kuten pyyhkeet, lakanat yms.

Kateliini

Meillä taas pesutorni juuri siitä syystä, että ku puhtaan koneellisen saa kuivuriin, voi seuraavan likapyykkisatsin laittaa pesukoneeseen. Versus että se sama satsi pyörii siellä vielä pesun jälkeen.

Vierailija

Itsellä kahdesta kuivaavasta pesukoneesta kokemusta, ja eivät kyllä todellakaan aja samaa asiaa kuin kone + kuivausrumpu. Valitettavasti :/

minvi

Meillä on AEG:n kuivaava pesukone (heatpump) ja toimii todella hyvin. Pyykit on kuivia ja huonepölyn määrä on laskenut hurjasti, kun nukat kertyvät kerääjään. Ei voi tuomita kaikkia laitteita näistäkään.

Karoliina Sallinen

Koko tähän ketjuun:

Meillä on myös ns. kuivaava pesukone, mutta musta se ei toimi ollenkaan. Saa huristaa kone kuumana 2,5h ja silti pyykki kosteaa (ja sairaan ryppyistä). Pitäisi varmasti investoida parempaan yksilöön! 

Vierailija
4/28 | 

Ostamalla kaksi seinään kiinnitettävää pyykkitelinettä ja asettelemalla ne päällekäin sopivan syrjäiseen paikkaan. Tuovat riittävästi ripustustilaa, mutta eivät ole ikinä lattialla tiellä. Päällekäin aseteltuna eivät levittäydy edes kovin laajalle. Tyhjinä ne saa laskettua "kiinni" siten, että eivät ole lainkaan tiellä (vievät yhtä paljon tilaa kuin seinälle ripustetut taulut). Olivat meidän kerrostalokämpän pyykkihuollon pelastus (sen mm. lakanapyykkiä kuivaavan kuivausrummun lisäksi).

Daimi
6/28 | 

Onko makuuhuone seilaavine kalusteineen suurimpana huoneena järkevin pitää makuuhuoneena? Tai saisiko siitä lohkistua osan tilavammaksi eteiseksi tai kodinhoitopisteeksi? Meillä ainakin yllättäen tuli lisätilaa, kun tajusimme, että isosta makkarista kannattaakin tehdä lastenhuone ja pikkuisemmasta huoneesta kodinhoitopiste ja nukkumapaikka. Rymsteerausta!

Karoliina Sallinen

Valitettavasti kyllä ei :( On niin rikkonaiset seinät ja kiinteitä kaappeja, että jako melkoinen mahdottomuus. Mutta toki huonekalujen järjestys ja karsiminen pitää tehdä. 

Karoliina Sallinen

Mutta sitten ne näkyvät illalla siinä oleskellessa. Voi kun olisi joku piilopaikka, jossa kuivailla kamat. 

Elka
8/28 | 

Meillä pelastus on kuivauskaappi. Sielä voi kuivattaa ihan kaikki vaatteet, lakanat ym. Ja jos pyykkiä on vähän, niin pyykit kuivaa sielä hyvin ilman kaapin päälle laittamista. Eli jos on tilaa niin suosittelen ehdottomasti kuivauskaapin hankkimista! Meillä 2 aikuisen ja yhden lapsen perhe ja hyvin harvoin tarvii lisäksi laittaa kuivausteline lisäksi.

Karoliina Sallinen

Voi jukra. Tää alkoi himottaa. Onko kauhea energiasyöppö? Ja voikohan esim sijoittaa jonkin kauniimman kaapin sisääm vai tarvitseeko paljon tilaa ympärilleen? 

Heddi
9/28 | 

Kuivaava pesukone haaveissa, että pääsisi eroon tuosta pyykkitelineen seilaamisesta.

Tohtori S.
10/28 | 

Meidän vintillä on pyykkinarut, joilla voi kuivattaa lakanoita yms. Edelliset asukkaat olivat hankkineet asuntoon pesutornin, joka tuli kaupassa mukana, mutta en tykkää käyttää kuivausrumpua ekologisista syistä. Ts. olisinkohan kerran käyttänyt kuivausrumpua kastuttuani ulkona likomäräksi sateessa. Nopeammin kuivuva pyykki pestään illalla ja laitetaan kaappiin aamulla.

Karoliina Sallinen

Meilläkin on. Ullakolla ei vaan ole lämpöjä, joten enää tähän aikaan vuodesta pyykki ei juuri kuivu. 

Sohvi81
11/28 | 

En suosittele muuttamaan Tampereen keskustasta pois. Itse kaipaan sinne takaisin, koska keskusta on Tampereen kauneinta aluetta plus rannat. Täältä missä nyt asun ei edes näe auringonlaskua eikä pääse nopeasti rannalle kävelemään. Ja jos on jotain asiaa keskustaan kahdesti saman päivän aikana, pitää jaksaa ravata ees taas tai sitten jäädä hengaamaan keskustaan ilman, että pääsee välissä kotio. Spa'han voi mennä keskustassakin johonkin hoitolaan. :)

Saunatonttu
12/28 | 

Meillä on järkevästi rakennetut saunanlauteet, joiden päälle saan 2 kuivaustelinettä pystyyn. Lattialämmitys takaa sen, että pyykki kuivaa nopeasti. Ekologisuudesta en tiedä, mutta ostan ainakin sitä ekologisempaa sähköä.
Kerrostalossa asuessa pesetin lakanapyykin pesulassa. 5€/kg oli pieni hinta mankeloiduista pyykeistä. Ekologisuudesta en osaa sanoa, mutta kannatettiin ainakin kivijalkaa. Kerrostalossa oli ylimääräinen makuuhuone, jossa oli aina ne saamarin telineet pystyssä.

Kuulostaa siltä, että teidän asunto kaipaa vähän perusteellisempaa remonttia kuin pyykkitelineet ;). Kannattaa palkata ammattilainen suunnittelemaan ja valvomaan remonttia. Siellä pitänee laittaa huonejärkestys kokonaan uusiksi, siirtää seiniä/huoneiden paikkoja jne. Ei muuta kuin remontoimaan, sillä sitä saa sellaisen kuin haluaa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moikka muruset!

Olen lueskellut läpi teidän esittämiänne kysymyksiä, ja päätin, että yritän vastat niihin kaikkiin. Aika hurja lupaus, vai mitä?

Jaoettelin vähän kysymysten teemoja, ja sieltä nousi ainakin seuraavat asiat esille : Kirjaprojekti, opetustyö, rakkauselämä, onnellisuus, kirjat yleensäkin, tyyli, kauneus, hyvinvointi, Helsinki ja sisustus. Koska joitakin - varsinkin ihan noita henkilökohtaisempia pitää ihan oikein kunnolla pohdiskella, päätin aloittaa helpoimmasta osiosta, eli kodista, kotoilusta ja asumisesta ylipäätänsä. Ja tässäpä niitä nyt sitten tulee, olkaa hyvä!

Mikä on parasta uudessa kodissa?
Sijainti, ehdottomasti. On ihanaa asua keskellä yhtä Helsingin kauneimmista alueista. Lähellä on loistavat liikenneyhteydet, puistoja, kahviloita ja meri.

Maalla vai kaupungissa? Näetkö itsesi vielä esimerkiksi Hankasalmella tai muualla maaseudulla asumassa?
Molemmissa! Vaikka rakastan Helsinkiä, en sulje pois sitä vaihtoehtoa, ettenkö joskus asuisi jossain ihan muualla. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

Millä tavalla saat rentouduttua arkisin, kun neiti F on kotona kanssasi?
F on jo niin iso, etten koe tavallista elämää F:n kanssa mitenkään epärentouttavaksi muutenkaan. Eli ihan vaan viettämällä aikaa hänen kanssaan kotona ja ulkosalla. Toki illalla on mukava saada hetki omaa aikaa, kun F nukkuu. Silloin bloggaan, soittelen kavereille ja syön jotain hyvää.

Osaatko tehdä käsitöitä?
Ehkä jopa osaisin, mutta mun hermokontorolli tuollaisten asioiden suhteen on nolla. Käsityöasioista paras olen varmaankin maalaamisessa. Se on kivaa puhaa!

Muuttaisitko koskaan takaisin Lahteen?
Never say never, mutta nyt se ainakaan tunnu paikalle, jonne haluaisin välttämättä takaisin. Tosin Lahden työpaikkaa ja ihmisiä siellä on aina ikävä!

Mikä on kotisi rakkain paikka?
Tämä kodin sydän, eli keittiö-olohuone-makuuhuonetila.

Onko uusi kotisi mieleisesi?
Toki vuokra-asunto on aina vuokra-asunto, mutta kyllä minä pidän asunnosta todella paljon. Monta asiaa muuttaisin, jos koti olisi omistuksessani, mutta mielestäni meidän kodissa on hyvä henki. Ja se on pääasia. Se tekee asunnosta kodin.

Jos saisit valita kotisi esineistä yhden, mikä niistä olisi rakkain?
Vaaleanpunainen ruokapöytä

Kun sinulla on pieni hetki omaa aikaa, miten mieluiten sen vietät?
Joskus haluan olla ihan yksin ja vaan vaikka mennä lenkille, herkutella, lukea kirjaa tai tehdä kotitöitä. On myös ihana nähdä muita ihmisiä : Käydä ulkona syömässä, viinillä, jädellä tai vaikkapa matkustaa lautalla Suomenlinnaan.

Mitä kokkaatte arkena?
Näin kesällä täytyy hävetäkseni todeta, että olemme syöneet varmasti ulkona tai muiden ihmisten pöydissä enemmän kuin kotona. Mutta ihan tavallista perusruokaa. Juurikin sitä makaronilaatikkoa, aika paljon lohta, keittoja, salaatteja jne. Tai sitten kokeellisia juttuja, joita olen nähnyt vaikka netissä. Harmi vaan, että F ei aina innostu niistä samalla tavalla kuin minä.

Mikä on suosikki viikonpäiväsi?
Perjantai.

Voisitko kuvitella asuvasi pohjoisemmassa?
Tietysti. Ja myös etelämmässä. Kaikki on mahdollista.

Kaunein asia kotonanne?
Valoisuus ja se samainen vaaleanpunainen ruokapöytä.

Mikset(te) muuttaisi takaisin kotikonnuillesi keski-suomeen, jyväskylään? 
Niin. Miksipäs ei. Mutta toki on mietittävä, että F:llä on mahdollista olla molempien vanhempiensa kanssa.

Sulla on todella hyvä maku ja olet innovatiivinen sisustaja – mistä saat ideoita sisustukseen, säilytysratkaisuihin yms? Ja onko sulla heittää mulle vielä joku hyvä sisustusvinkki?! :)
Ennen luin sisustusblogeja ja -lehtiä. Kun muutin uuteen kotiimme, sisustin sen vaan suoraan päästäni (ja tähän voisi joku sanoa: "Ja sen huomaa" ;) ). Ehkä paras sisustusvinkki jonka olen lukenut on se, että hommaa kotiisi vain asioita joista pidät. Se onkin minusta kauniin ja omannäköisen kodin ydin.

Uudessa kodissamme on yhdistelty Ikeaa, kirppistä, uutta ja vanhaa. Tykkään kerroksellisuudesta. Ja se sopii mielestäni tähän kotiin ja elämäntilanteeseemme. Ehkä vielä josksu saan sisustaa sellaisen ihan oikean ja oman ison kodin, ken tietää.

Mihinkä teemaan toivotte, että seuraavaksi vastaan? Lisäkysymyksiä saa toki esittää vielä tänne postauksen alle

-Karoliina-

 

Kommentit (6)

1/6 | 

Ei ollut hajuakaan että olet täältä Jyväskylästä kotoisin :D Hyviä vastauksia, rakastuin kylä tuohon teidän ruokapöytään! Kiva jos vuokra-asuntokin miellyttää, mekin ollaan juuri poikakaverin kanssa muuttamassa vasta valmistuvaan asuntoon Palokan seutuville ja ollaan molemmat niin innoissamme - tämä nykyinen kuin ei ole koskaan oikein tuntunut kodilta...

hanna
www.hannamariav.com

3/6 | 

Kattavat vastaukset :) Tuo sistusvinkki on kyllä niin osuva, kotiin kannattaa hankkia vaan sellaisia elementtejä joista tykkää. Ja sitten vuosien saatossa jos joku asia/esine ei enää "palvele" niin siitä voi hyvin luopua. Ihminen muuttuu vuosien myötä, ei ehkä kaikki, mutta moni varmasti, niin toki ne mitkä joskus ovat tuntuneet hyviltä asioilta/esineiltä, eivät välttämättä ole sitä 10 vuoden päästä. Itsellä ainakin maku muuttunut paljon vuosien myötä. Sun blogia on niin piristävää lukea, tänään on ollut jotenkin ankea päivä jo kelinkin puitteissa, niin sun blogin lukeminen sai mun päivään hitusen aurinkoa, kiitos siitä :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat