Kirjoitukset avainsanalla Ivana Helsinki

Olen pantannut tätä nimipostauksen kirjoittamista, koska suoraan sanottuna en ole päässyt itse puusta pitkälle blogin nimiasian kanssa. Jotenkin tuo niin tuttu, mutta kuitenkin vähän antipatioita herättävä ”Kolmistaan”, kun kaikessa epäsopivuudessaan on lopulta osoittautunut sittenkin niin rakkaaksi ja turvalliseksi, että yhtäkkiä vaihto tuntuukin hirveän vaikealle. Varsinkin, kun haluaisin, ettei blogin nimeä tarvitsisi enää koskaan sen historiassa veivata ja muuttaa. Mistäs sitä nimittäin tietää, kirjoitellaanko tässä vielä toinen yhdeksän (tai yhdeksäntoista) vuotta vielä eteenpäinkin.

Vaikka itse edelleen pähkään ja jahkaan, on teillä tietysti oikeus saada ainakin tämä arvonta-asia päätökseensä. Sitä ennen poimin kuitenkin minun mielestä hauskimmat ja parhaimmat nimiehdotukset, joita ehdotitte. Ja itse asiassa jokainen nimiehdotus ansaitsee kiitoksensa. Oli aivan ihana lukea, millaisia erilaisia assosiaatioita mun blogi herättääkin, ja yllätyksekseni sain aika paljon jopa tietoa siitä, millaisena tätä blogia pidätte, ihan jo pelkkien nimiehdotusten perusteella.

Moni ehdotti jotain viitoseen liittyvät nimeä. Joka olisi munkin mielestä ollut aivan loistava jatkumo nykyiselle nimelle. Jotenkin numeroihin liittyy kuitenkin – kuten tässä blogielämän aikana on opittu – aikamoinen riski. Koska mistä sitä tietää, mihin elämä vie hyvässä ja pahassa. Nyt tietysti tuntuu sille, että meidän perhe on hamaan tappiin viisihenkinen, mutta koska tällaisia asioita ei voi ennustaa, tuntui kaikki vitosnimet liian suurelle riskille.

Nimiehdotusviestejä tuli muuten 268, ja koska miltei jokaisessa niissä ehdotettiin useampaa nimeä, olitte keksineet liki 800 nimeä. Ihan huikeaa!

Tässä vielä mun suosikit jokaisen hyvän joukosta:

  • Karoliina Pentikäinen – Ehkä vähän itsestään selvä nimi, mutta jotenkin omalla nimellä kulkeminen tuntuisi turvalliselle vaihtoehdolle. Mullahan on tällä hetkellä instassa vain oma nimi (joskus oma ja blogin nimi), joten se tuntuisi samalle jatkumolle. Toisaalta tämä olisi siinä mielessä hyvä, että teen muita töitä yrittäjänä omalla nimellä, joten ihmisten mielessä tekeminen voisi assosiaatioitua samaan henkilöön. Toisaalta on ollut myös hyvä juttu, että blogi on erikseen muusta tekemisestä, jolloin Kolmistaan-Karoliina -duunit ja Karoliina Pentikäisenä tekemäni työt pysyvät erillään.
  • Karonkka – Tykkäsin tosi paljon tosta Karo:n ja (konkka)ronkkan yhdistelmästä. Olen vähän hulluna sanakikkailuun.
  • Pieni talo Pyynikillä – Jotenkin suloinen ja sopivasti intertekstuaalinen. Toisaalta harmillisesti tässä nimessä taas se, että mistä sitä tietää, kauan Pyynikillä ollaan. Ja toisaalta ohjaisiko nimi liikaa sisustusblogiin?
  • KarPe Diem – Hah! En ollut itse edes tajunnut, että mun etu- ja sukunimestä saa väännettyä tällaista. Nerokasta!
  • Karkkia ja Penaulteja – Ihan huikeaa nerokkuutta. Nauroin tälle niin paljon, koska nimi on kertakaikkisesti niin moniulotteinen ja -merkityksellinen. Siihen on yhdistetty yksi mun lempinimistä ja yksi A:n lempinimistä ja sitten vielä meidän yhteisen sukunimen lempparinimi. Plus herkkuja ja vähän jääkiekkomaailmaa. Voipa tuon lopun tulkita kaiken lisäksi  meidän jälkeläisiksikin. Tälle ihmiselle jokin copy writer -kunniakirja, kuka tämän on keksinyt!
  • Pentagon – Vähän samat perusteet kuin edellisessä nimessä. Assosiaatio ja sanaleikki samassa nimessä. Nauratti!
  • Mammerfest – Mun mielestä ihana nimi, joka viittaa niin Tampereeseen kuin äitiyteenkin. Pelkään vaan sitä, että kun lapset kasvavat ja juttuun tulee taas paljon muutakin kuin perheblogijuttuja, ei nimi enää toimi. Nyt toimisi taas pitkän tauon jälkeen erinomaisesti!
  • Kersantti Karoliina, sekä Mää ja Tapparan mies – Nämä nimet nauratti, koska #popeda. Ja koska Popeda = Tampere. Oikealla tavalla pilke silmäkulmassa -nimiä, joissa on itseironiaa. 

 

Kiitos valtavasti nimiehdotuksista! MeNaisten vuosikerran arvonnassa voitti JenNas. Onnea <3 Olen sinuun yhteydessä sähköpostilla piakkoin!

Loistavaa iltaa!

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: mekko, Ivana Helsinki // kengät, Vamsko 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Olen blogiasi kurkistellut vasta hiljattain, mutta ihan pakko kommentoida heti tuota nimiasiaa, sillä minusta sitä ei tarvitsisi edes vaihtaa. Ainakaan vielä. Minusta kolmistaan, sopii oikein hyvin kun onhan lapsia nyt kolme ja he ovat sisaruksina ”kolmistaan” , hiukan kuin ” kolmen kopla”. ;) Yleensä oma fiilis on paras mittari ja jos nimi tuntuu edelleen oikealta ja hyvältä niin tarvitseeko sitä välttämättä edes vaihtaa? :)

Vierailija
2/2 | 

Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa! Miksi vaihtaa nimeä, jos se ei itsestä tunnu hyvälle. Kolmistaan toimisi mielestäni hyvin myös nykytilanteessa, onhan nimen merkitys ja sisältö aiemminkin muuttunut. :) Kolmistaan - (uusio)perhe, koti, tampere.. jne :) tuntuisi jopa surulliselta jos nimi muuttuisi, tätä blogia kun on aikalailla alkumetreiltä asti tullut seurattua.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mä olen käynyt ultrassa nyt muutaman kuukauden ajan kahden viikon välein. Vaikka tärkeintä tässä vaiheessa on katsoa vauvojen kunto ja erityisesti virtausten ja kasvun tasaisuus, tottakai ollaan saatu aikamoinen etuoikeus nähdä pienet ultraruudulla monen monta kertaa.

Toisin kuitenkin kun voisi kuvitella, ei meillä edelleenkään ole mitään hajua kaikkien 3D- ja 4D (vai onko edes sellaista?!) -kuvien jälkeen, miltä meidän pienet näyttää kasvoiltaan. Mahassa on jo aika ahdasta ja tyypit sählää edestakaisin niin, että aina kun toista ultrataan, tottakai toinen tulee häiriköimään eteen. Milloin toisen käsi peittää toisen kasvot, milloin pylly myllertää juuri sillä hetkellä eteen, kun sisaruksesta pitäisi ottaa mittoja.

Musta ei myöskään ole ollut tarvetta ottaa sellaisia verikokeita, joiden kylkiäisenä selviäisi varmuudella vauvojen sukupuoli. Mutta parin melko luotettavan ultrakerran jälkeen eletään nyt siinä uskossa, että meille tulee kaksi pientä tyttöä. Se on ihanaa, kuten olisi ollut kaksi pientä poikaakin.

Kuten isäni, kolmen tyttären ja vaimon kanssa saman katon alla eläneenä, totesi sarkastisesti virnistäen: "Miks A:n pitäisi päästä yhtään helpommalla kuin minunkaan?"

Hassua muuten, että kaksosten odotus tuntuu jo ihan luontevalle ajatuksella, mutta kolmen lapsen - vieläpä tyttären - äitinä oleminen ihan hassulle. Ihanalle, mutta hullulle. Yhden lapsen äitiydestä ihan kokonaisen katraan emoksi. 

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Asu: lainattu Ivana Helsingin Leninkilainaamosta

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 | 

voi ihanaa :) jotenkin suloinen ajatus että teillä on kohta kolme tyttöä! (tietty pojatkin ois ollut) onnea!!

nava
2/16 | 

Aivan ihania raskauskuvia, taas! <3 Lueskelin mielenkiinnolla sun miltä tuntuu olla raskaana kaks- vs. kolmikymppisenä, itsekin olin aika nuori tullessani äidiksi (25 ja 27v., nyt molemmat jo teinejä) ja se tuli mieleeni, että näin "aikuisempana" olisin ehkä muistanut ottaa kuvia myös raskausajasta.. :)

Teresa74
3/16 | 

Itselläni on 14v esikoistytär ja 11v kaksoistytöt. Ihana setti on ollut ja mies on hienosti pärjännyt naisvaltaisessa perheessämme 😄.
Paljon onnea tulevaan! Sinä saat varmasti esikoisestasi paljon apua 😊

Äitiläinen
4/16 | 

Olen itse kolmen tytön äiti ja se on ihanaa se. Toki olisin ollut valmis olemaan äiti pojillekin, mutta ilmeisesti minut oli sitten tarkoitettu olemaan äiti just näille ihanille tyypeille. Onnea odotukseen! Ystäväni sai vuosi sitten kaksostytöt. Ovat kyllä suloisia kertakaikkiaan!

Vierailija
5/16 | 

Hieno, postaukseen sopiva kanaemon hame :D onnea kolmen tyttären äidille! Odotusaikana ajatus kolmesta tyttärestä tuntuu hurjalle ja hienolle sekä on vielä jännää syntymän jälkeenkin, mutta pian siihen sitten arjessa tottuu... t. Kolmen tyttären äiti

Vierailija
6/16 | 

Kyllä se kovaa iskee kohta, kaksoset ja vielä isosisko, onnea vaan. Itsestäni oli vain yhdelle äidiksi ja nyt olen mummu kahdelle ja sekin vie välillä aivan kokonaan minun hermot, kaksi ällittelevää lasta.

Taina M, Pirkanmaan Monikkoper...
7/16 | 

Onnittelut! Ja terveisiä toiselta kaksosäidiltä, kolmen pojan ja yhden tytön äidiltä. Hyvin se menee kun muistaa että tuplien kanssa on luvallista mennä sieltä missä sitä aitaa ei ole laisinkaan. Ja suosittelen Monikkoperheyhdistyksen valmennusta jos sellaisessa ette ole vielä käyneet, sieltä saa kullanarvoisia vinkkejä arjessa pärjäämiseen! Ja muistakaa: kaksoset suodaan vain niille ketkä sellaisesta selviää. Onnea matkaan ja toivottavasti törmätään kaksosmeiningeissä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ajatuksia tältä päivältä:

  1. Vitsi mä rakastan meidän kotia, jonka kiviseinien sisään ei helle pääse. 
  2. Olen aivan jäätävässä Cokis- ja minitomaattikoukussa.
  3. Ekan kerran toivon, ettei lämpö nouse yli +18 asteen. Olon tukaluus kasvaa potenssissa, kun lämpötila nousee.
  4. Viikonloppuna on juhannus ja meillä periaatteessa kahdetkin eri suunnitelmat jussiksi. Silti ei olla laitettu tikkua ristiin asioiden suhteen. Ehkä sitten torstai-iltana aletaan hommailla lähtöä ja ruokia ja kaikkea sellaista.
  5. Tässä vaiheessa, kun on voimia (varmaan enemmän kuin kesän lopulla) pitäisi tehdä vauvojen tulon eteen järjestelyjä. Jostain syystä näissä hommissa on tullut innostuksen stoppi, eikä ostosten kyttääminen ja kaappien raivaaminen tunnu kovin houkuttelevalle.
  6. En tajua mitä mun ripsille (ja osin tukalle) on tapahtunut raskauden aikana. Mulle ehti kasvaa ripsipidennyksistä luopumisen jälkeen tosi pitkät ja tuuheat ripset. Nyt ripsiä tippuu jatkuvasti ja ne ovat lyhentyneet aivan huomattavasti. En tiedä, vaikuttaako alkuraskauden kehno ruokavalio nyt ripsiin vai mitä ihmettä. Alan harkita takaisin pidennyksiin siirtymiseen. Ja ehdinkö kahden vauvan kanssa edes meikata tai pestä koskaan meikkejä. Tosin en tiedä, auttaisiko sellainen ripsien taivutus ja värjäys. Koska olen tumma, mulla ei ole koskaan värjätty ripsiä. Nyt tuntuu, että omat ripset ovat myös vaalentuneet.
  7. Miten olen voinut hävittää kolmet aurinkolasti viikon sisällä? Kaikki, mitkä omistan.
  8. Olo on kyllä silti seesteisempi kuin koskaan. Hassua, koska en varsinaisesti ole kovin seesteinen henkilö. (Toki edelleen olen välillä tulinen ja kipakka, mutta paaaaaljon vähemmän kuin ennen).
  9. Olo on kuin suurellakin onnistujalla. Kerrankin muistin ilmoittaa lapseni syksyn harrastukseen tarpeeksi ajoissa ja niin, että paikkoja oli vielä jäljellä. Taputeltiin F:n bestiksen äidin kanssa toisiamme selkään suuresta onnistumisesta. Tänä vuonna tytöt ei ole varasijalla,hah!
  10. Ei olisi kannattanut paukutella henkseleitä pahoinvoinnin hellittämisen suhteen eilen. Tänään on ollut karmea päivä. Oksennuskohtaukset laukaisi ihana juna, jossa oli arvioilta +35 astetta ja ilmastoinnista ei ollut kuultukaan. Jännä homma, että jos kerran VR:n junat, jotka eivät sovellu juuri pakkasolosuhteisiin, eivät sovellu myöskään kesään. Paskinta tässä raskauden aikaisessa pahoinvoinnissa on se, että vaikka tilanteen laukaisisi esimerkiksi kulkuneuvo, ei pahoinvointi poistu kropasta samalla tavalla kuin normaalissa matkapahoinvoinnissa. Olosta kärsii koko päivän.
  11. Olen alkanut haaveilla liikunnasta, vaikka oikeasti en ole juuri sporttipirkko. Ehkä sitten taas joskus vuonna 2020.
  12. Asensin myös itselleni ruutuajan rajoittimen puhelimeen. Hauskaa, miten skarpisti someilut voi hoitaa, kun on pieni paine persuuksissa siitä, mitä laskuri näyttää iltaisin.
  13. Matkustin tänään elämäni ekan kerran eläimen kanssa junassa, kun kuljetin kälyn perheen koiran Tikkurilasta Tampereelle hoitoon.
  14. Muistin taas, miksi rakastan niin paljon kirjastoja. Istuimme F:n kanssa lauantaina kaksi tuntia Metson lukusalissa lukien lehtiä. Sellainen hiljaisuus ja kiireettömyys saavat superonnelliseksi.
  15. Tänä keväänä ja kesänä mut on täyttänyt lukuisia ja lukuisia kertoja pakahduttava ylpeys siitä, millainen lapsi meidän perheessä on ja kasvaa. Jotenkin tuntuu sille, että vuosien – välillä rankkakin – kasvatustyö tuottaa tulosta ja kaikki ne valmiina hänessä olleet ihanat piirteet sen kun vain korostuu.

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Kommentit (3)

Henriikka
2/3 | 

Juuri tänä aamuna ripsiväriä laittaessa ihmettelin omia olemattomia ripsiäni. Juurikin samaa että ihan kuin ne olisi yhtäkkiä lyhentyneet ja harventuneet oikein reippaasti. Itse olen rv 22 ja kärsinyt myös tuon helvetillisen hypermeesin rv 17 asti. Närästyslääkkeen saamisen myötä tässä raskaudessa saatiin pahimmat olot sentään kuriin, toisin kuin esikoista odottaessa kolme vuotta sitten.

Pikkumyy
3/3 | 

Itsekin olen raskaana ja olen huomannut, että ripset ovat ohentuneet ja myös kulmakarvat! Säärikarvojakaan ei tarvitse enää höylätä juuri koskaan (mikä ei tosin haittaa yhtään). En muista, että aikaisemmissa raskauksissa olisi tällainen karvakato käynyt (meillä viisi lasta ennestään).

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Asu: mekko, korkosandaalit ja korvakorut

Merkki: Marianne-mekko, Ivana Helsinki* // sandaalit, Swedish Hasbeens // korvikset, Wish

Hankintapaikka: mekon sain matkaani Ivana Helsingiltä, kun olimme Nooran kanssa Ivanan vieraana muutama viikko sitten. Sandaalit ostin -50% alesta suoraan Swedish Hasbeensin ja korvikset ovat elämäni ensimmäinen ja viimeinen Wish-tilaus.

Käyttöönottotoimenpiteet: Korvisten puhdistus.

Käyttökohde: Sain valita minkä tahansa Ivana mekon, mutta tämä Marianne päätyi lopulta mukaan, koska rakastan siinä niin montaa elementtiä. Ensinnäkin tuo simpukkakuvioinen pitsi on aivan ihanaa. Ja itse asiassa Ivanan pitsi on muutenkin aivan lemppariani. Toisekseen en omistaa yhtään pitkähihaista, valkoista mekkoa. Ja kolmanneksi MEKKO MAHTUI PÄÄLLE. Mun maha alkaa olla jo niin iso (vastaa yksikkömahaa koossa noin rv 28-29), että monien normimekkojen – muiden kuin äitiysvaatteiden – käyttö ei meinaa enää onnistua. Kengät ostin meidän omiin häihin Swedish Hasbeensin nettikauppa-alesta -50%. Kaasoilla oli samanmerkkiset popot myös. Tosin vähän korkeammat ja eri väriset. Häiden jälkeen olen pitänyt sandaaleita muutaman kerran muissa juhlissa. Korvikset ostin niin ikää meidän häihin, mutta lopulta en laittanut niitä, vaan Maanantaimallin korvikset. Korvikset olivat elämäni eka ja vika Wish-ostos. Ei vaan pysty, vaikka itse korviksista tykkäänkin ja olen pitänyt niitä varsinkin tänä kesänä paljon.

Hankinnan kannattavuus: Mekko on pelastanut mut asukriisiltä – joita tulee alati muuttuvan koon vuoksi jatkuvasti – jo monta kertaa. Kannattava hankinta, koska uskon, että mekko menee raskausaikana pitkään, mutta sopii myös raskauden jälkeen mallinsa vuoksi. Kenkiä rakastan myös. Ne ovat minusta kauniit, sopivat mun tyyliin ja niillä on ihana kävellä. Ei satu jalkoihin sitten yhtään. Korvikset ovat tietysti paska ostos, koska ovat muutaman sentin rihkamat Kiinasta. Olisi voinut jäädä ostamatta, vaikka julmetun kauniit ovatkin.

-Karoliina-

*saatu

Kuvat: Noora Näppilä

Kommentit (5)

LR
1/5 | 

Näytät tosi hyvältä ja mekko on upea! Oon nyt kaksosraskaana rv 29 ja vatsa on kyllä jo lähellä sitä mitä se yhden kanssa loppuvaiheessa varmasti olisi. Kaikki tulee vielä suorana eteen, kun lantio on aika kapea ja ruumiinrakenne melko siro. :'D Joustavat maksimekot on kovassa käytössä!

Kaisa
2/5 | 

Ihanasti sinulle istuva mekko 😊! Ja onpa vauvamasusi jo ihanan ison kokoinen. Itselläni oli koko kaksosraskauden ajan tosi pieni maha (ollut tosin yksösessäkin), vaikka pojat syntyivätkin kolmekiloisina. Pieni, napakka maha oli kyllä avuksi liikkumisessa, kun pystyi liikkumaan ja touhuamaan ihan viime metreille saakka kuten tavallisestikin, mutta huonona puolena oli se, että kaikki tutut (joiden kanssa ei ehtinyt/tajunnut tavatessa tai nähdessä vauva-asiasta keskustella) eivät edes tienneet minun odottavan kaksosia tai edes olevan raskaana 😂. Yllätys olikin joillekin suuri! Joten iloitsehan mahastasi, se kuuluu asiaan! Mielenkiintoisia postauksia sinulla. Ja tosiaan, jotkut jo kommentoivatkin aiemmin tuota kaksosten keskimääräistä syntymisaikaa (josta teille oli kerrottu ilmeisesti aika alakanttiin). Jos kaikki menee hyvin, voivat identtiset olla mahassa hyvin raskausviikolle 37 asti kuten meilläkin. Luottamusta siihen ja että hyvin se menee! Nautihan tästä hetkestä, jossa raskaudessa nyt ollaan. Raskaushan on (kaksosraskauskin) täysin normaali kehon tila, ainakin itse näin runsaasti kaksosia sisältävästä suvusta tulevana ajattelen. Niin ne ovat entisaikoinakin vaan pysyneet mahassa pitkään ja arki rullannut, vaikka arkitouhua on tuolloin ollutkin varmasti paljon. Joten ei ole syytä ilman lääkärin määräystä jäädä paikoilleen nytkään 😊

M-A
3/5 | 

Odotin viime viikollakin perjantain asupostausta, kun näin sinut silloin Tampereen Keskustorin laidalla olevassa ravintolassa päälläsi sinulle todella hyvin sopiva mekko. Instassa taisi siitä kuva ollakin. Kaunis mekkohan tämäkin toki on.

Vierailija
4/5 | 

Hei millainen lesti noissa kengissä on? Näyttävät ihanille, täytynee ehkä yhdet kesäpopot itselle tilata.

Heidi
5/5 | 

Upea outfit!
Mulla on noi kengät luonnonnahan värisenä, ostettu melkein 10v sitten. Nahka on kovaa ja hiertää rakot muutamiin paikkoihin, vaikkei paljoa kävele. Mietin, että pehmeneekö ne koskaan.. En pysty pitää niitä niin paljoa että pehmeis. Mulla on aika siro ja kapea jalka, mietin että jos olis vähän isompi, niin ehkä venyttäisi nahkaa enemmän. Muuten täydelliset ja hyvät jalassa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat