Kirjoitukset avainsanalla Hyvän mielen vaatekaappi

PicMonkey Collage1.jpg
PicMonkey Collage1.jpg

PicMonkey Collage2.jpg
PicMonkey Collage2.jpg

PicMonkey Collage3.jpg
PicMonkey Collage3.jpg

Minulla on tällä hetkellä enemmän vaatteita kuin ehkä koskaan. En edes muista, mistä viimeisin vaatehimoni alkoi, mutta kun raivasin joulukuussa kaappejani, huomasin, että hyllyjeni perukoille oli hautautunut kymmeniä (jopa satoja?) vaatteita, joita en ollut nähnyt kuukausiin. Ne kun olivat siellä toisten kymmenien takana.

Olen viime aikoina pakannut reissukassejani tavallista tiheämpään ja huomannut sen, että vaikka säät ja vuodenajat vaihtelevat, pakkaan matkalaukkuni aina aika samalla kaavalla. Koska tilaa ei ole kokeellisille asuyhdistelmille, alkaa aika nopeasti havaita ne perushyvät valinnat, joissa kokee olonsa hyväksi tilanteessa kuin tilanteessa. Ja jotka myös käyvät keskenään yhteen ilman sen suurempaa vaivaa.

Matkapakkaaminen onkin opettanut minua oikeanlaisen vaatekaapin sisällön hahmottamisessa. Ja kun edessäni on tammikuun vaatekaappi-inventaario ja kirppissäkkien täyttöä, ohjenuoranani tuleekin olemaan se, sopisiko asu matkalaukkuun pakattavaksi. Jos ei, se saa mennä! Minun konmarituskysymykseni ei olekaan, ”tuottaako vaate minulle iloa”, vaan ”pakkaisinko tämän reissuun mukaani”. Tietysti jokaiseen vaatekaappiin voi jättää muutaman hauskan ja marginaalisen asun tai asusteen, mutta en usko, että tarvitsen esimerkiksi 25 paitaa, joita voisin käyttää vain kerran vuodessa.

Millä perusteella sinä karsit vaatekaappiasi, eli mikä on sinun kysymyksesi?

Kuvissa viimeisen viikon asujani. Määrä yhteen käsimatkatavarakasiin mahtuva. Jos tällä linjalla saan raivattua kaappejanikin, on se kohta ihanan väljä. Eikä muuten aamulla ole pukeutumisongelmia, kun vaihtoehtoja ei ole liikaa.

-Karoliina-

Kommentit (3)

Inka324
1/3 | 

Moi! Mistäs olet löytänyt kakkoskuvan haalarin alla vilahtavan paidan, on sulla myös mahdollisesti uusimmassa instagram kuvassasi? Makeita asuja :)

Karoliina Sallinen

Gina Tricotista. 15 euroa ja aivan yksi lempparikollareistani juuri nyt (tosin en ole pessyt paitaa montaa kertaa, joten laadusta en voi mennä vielä takeeseen)! 

Vierailija

Tykkään kanssa matkojen kapselipukeutumisesta, mutta täytyy sanoa, että minusta on aina matkan jälkeen ihanaa päästä omalle kaapille, saatan matkallakin jo haaveilla asuista kotona (mikä on muuten sairaan hyvä pohja reissushoppailulle). Oma kysymys on ehkä rakastanko vaatetta tai näenkö sen heti väh. kolmessa eri asukokonaisuudessa. Tykkään myös kerran vuodessa käytettävistä vaatteista, tosin ehkä viisi on maksimi. Meillä on vähän liian syvä vaatekaappi, niin kierrätän puolivuosittain etu/ ja takareunan ja samalla pistän hudit ja sopimattomiksi käyneet vaatteet kiertoon. Epävarmat aina säästän, ja sieltä on palautunut monta aarretta aktiivikäyttöön.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

PA230035.JPG
PA230035.JPG

PA230012.JPG
PA230012.JPG

PA230014.JPG
PA230014.JPG

Minulla on viime viikkoina ollut jo perinteeksi muodostunut kaappiensiivousvimma. Se iskee aina muutaman kerran vuodessa. Silloin, kun arki on ujuttautunut komeroon ja kuukausien saatossa pyykkinarulta taitellut vaatteet eivät olekaan jostain syystä menneet niiden oikeille paikoille, yksi sukka seilaa urheiluvaatehyllyllä ja toinen korviksista on korulippaan sijaan sujahtanut hiuspompulalaatikkoon.

Samalla kun siivosin, tein tietysti inventaarioita tavaroistamme. Tuli muutama Ikea-säkillinen taas kodin tuotteita, vaatteita ja kenkiä kierrätykseen, mutta kylläpä tuonne kaappeihin jäi ihan rutkasti vielä tavaraakin.

F:n vaatemäärä on vuosien saatossa pysynyt aina aika samana, mutta minun vaatekaapissani on selvästi tapahtunut taas notkahdus anti-konmarituksen puolelle. Siinä, missä 2014 yritin karsia ja vähentää, on tuo nykyinen vaatekaappi aikamoinen sekametelisoppa fiksua ja ei-fiksua ostosta, ketjuliikettä ja parempaa, järkevää ja ei-sitten-tippaakaan-käytännöllistä. Ja tiedättekö mitä? Se tuntuu juuri nyt oikein hyvälle!

Vaikka kuinka lähtökohtaisesti ja perusluonteeltani rakastankin järjestystä (ja kaikkia ihania säilytysjärjestelmiä, suoria kaappirivejä ja en aio tätä touhua kokonaan koskaan lopettaa), olen myös huomannut, että omalla kohdallani äärimmäinen järjestyshakuisuus on liittynyt elossani usein hetkiin, jolloin elämässäni on ollut muuten jotenkin kaaosta : Kun on juossut kilpaa kellon kanssa, stressannut töistä, huolinut rahasta tai lapsi on sairastellut paljon,  on auttanut, kun on tiennyt, että edes bussikortti on sille varatulle hyllylle tai että sokeripurkki on aina se saman keittiönkaapinoven takana.

Olenkin alkanut pohtia, onko tämä konmarittaminen ja muu karsiminen (jos ei oteta nyt siis ekologista aspektia huomioon tässä yhteydessä!) osa nykyihmisen kontrollin tarvetta. Että onko se, minkä olen huomannut oman elämäni ja järjestyksen tarpeen väliseksi yhteydeksi, myös yleismaailmallista? Yritämmekö laajemmassakin mittakaavassa kontrolloida huonoa oloamme, sekavaa yhteiskunnan tilaa ja pahoinvointia sillä, että tuijotamme vaatetta kysellen tuottaako se meille iloa?

Kerro sinä, miksi karsit ja konmaritat! Onko sillä jokin syvempi merkitys vai onko se vain yksi tapa siivota ja pitää koti kauniina?

-Karoliina-

Kommentit (18)

1/18 | 

Itse huomasin innostuneeni Konmarituksesta nimenomaan stressivyyhdin takia,halusin että edes joku asia -edes vaatekaappi olisi järjestyksessä :). Sotkuista on edelleen,mutta ei läheskää nii paljon kun ennen :)

2/18 | 

Mä en koe karsimisella tai järjestelyllä kontrolloivani niinkään pahoinvointia, mutta toisaalta mitä enemmän elämässä on kiirettä, stressiä sekä yleensäkin liikkuvia osia, sitä tärkeämmältä tuntuu, että kotona saa leputtaa hermojaan ilman kaaosta ja sekasotkua (joka jo löytyy pääkopasta!).

Karoliina Sallinen

Juurikin niin. Pääkoppaa voi (yrittää) hallita ulkoisilla seikoilla. Ja joskus se jopa onnituu. Vai miksi ihmeessä minulla on 4 kalenteria? :D 

Vierailija
3/18 | 

Huomaan itse, että kun voin henkisesti oikein hyvin, on kotikin hyvässä järjestyksessä. Aivan ryytyneenä ei ole energiaa mihinkään ylimääräiseen.

Vaatteiden suhteen olen todella nirso ja ostan todella harvoin mitään ja jos ostan, ostan koska edellinen on joutanut roskiin kuluttuaan puhki. Tänä vuonna olen ostanut elämäni ensimmäiset nahkashousut, jotka ovat nyt lähes joka viikko käytössä ja kesällä ostin uudet bikinit kun edelliset hajosivat. Muistaakseni keväällä jouduin ostamaan myös uuden paketin sloggeja ja urheilusukkia, mutta tosiaan säästän mielelläni monta kuukautta mieluiseen vaatekappaleeseen, jotta se sitten varmasti on oikeanlainen ja kestävä. Usein sovitan haluamaani vaatetta monta kertaa, jotta näen sen eri kenkien ja asuyhdistelmien kanssa :D

Meikkien ja hiustuotteiden kohdalla olenkin sitten aivan toivoton :D

Karoliina Sallinen

Sulla menee siis toisinpäin. Mielenkiintoista!
 

Vähän kateellisena kuuntelen sun vaateostosronkeliuttasi. Ihailtavaa!

4/18 | 

Oivoi, kun en taida konmarittaa ollenkaan. Mulla on just nyt vähän samanlainen olo kun sulla. Arki on jotenkin balanssissa ja tuntuu helpolta, sujuvalta. Kotona mikään keskeneräinen ei häiritse ja tavaraa on vaikka vähän muillekin jakaa.

On mulle edelleen tärkeää, että tavaroilla on omat paikkansa. Mutta karsiminen ei kiinnosta nyt yhtään. Elämä tuntuu ihan hyvältä just tämän tavaramäärän kanssa :)

5/18 | 

Mä kyllä uskon, että tää ilmiö liittyy juurikin siihen, että muuten maailma on niin kaoottinen. Ja toisaalta taas siihen, että meillä on liikaa tavaraa, enää ei ihannoida sellaista hamstraamista. Tai että se ei ole menestyksen merkki että on paljon tavaraa, ennemminkin se että on sitä mistä karsia.

Karoliina Sallinen

Ja siitä, että rimpuillaan irti vanhempiemme sukupolven tavoista. Silloinhan tavara ja omaisuus olivat juurikin hyvästä. 

Sannanen
6/18 | 

Ehdottomasti suurin syy pitää koti järjestyksessä on se, miten paljon se tuottaa minulle iloa. Se, että tavarat on paikoillaan ja vaatehuoneessa komeilee suorat vaatepinot, saa minut niin valtavan tyytyväiseksi. Kotini ei todellakaan ole aina siisti, mutta siivoaminen todella palkitsee. Välillä naureskelen itsellenikin, miten onnelliseksi voin tulla suorista vaatepinoista! :D

Samalla voin myöntää, että arjen ollessa kaaosta, haluaa kodin pitää vielä enemmän järjestyksessä. Silloin mennään ehkä jo tuonne kontrollin tarpeeseen/hakemiseen. Pienetkin jutut, kuten tiettyjen kohtien siivous kotona, tekevät omasta olosta levollisemman.

Karoliina Sallinen

Hih! Tiedän kyllä tuonkin tunteen. Joskus kun olen siivonnut kaapit, pidän ovia auki, jotta voin katsella sinne :D Pienet on ilot!

Travojago
7/18 | 

Ulkomaille muutto pakotti valikoimaan kahden ihmisen kodista mukaan vain ne asiat jotka mahtuvat neljään matkalaukkuun ja kuuteen muuttolaatikkoon. 

Olosuhteiden pakosta tuli siis siivottua koko elämä kierrätykseen ja nyt puolen vuodn kokemuksella voin sanoa, että onhan se nyt ihan perseestä. En mitenkään nauti siitä että ruuanlaittoa joutuu miettimään sen mukaan mitä astioita on.  

Olen samaa mieltä Anniinairin kanssa, että Konmari on nykyajan hyväksytty tapa julkisesti osoittaa vaurautta. "Minulla on niin paljon kaikkea, että voin valita niistä parhaat ja nakata pellolle loput". Huonosti verhoiltu humble brag. 

Karoliina Sallinen

Tosi mielenkiintoinen pointti tuokin. Asiat on niin hyvin, että voin luopua. 

Luulin muuten, että totetat viestissäsi, kuinka hyvää tekee, että karsit tavaraa. Hauskaa, että tuli myös tällainen näkökulma.

Vierailija

Mä olen niin samoilla linjoilla! Olen pohdiskeleva kuluttaja ja pyrin täydelliseen tasapainoon siinä, että vaatekaappi olisi toimiva, olisi tuoreen tuntuista päällepantavaa ja kulutustahti olisi kohtuullisen tasainen. Siisteydessä eniten haasteita aiheuttaa se, että meidän nelihenkisessä perheessä jokaisella on niin erilainen siivoamistapa, käsitys viihtyisyydestä ja ylipäänsä erilainen tapa olla kotona. Vieläkin haemme kaikkia tyydyttävää kompromissimallia. Uskon siis vahvasti, että kodissa tulee olla tilaa myös lasten jopa monipäiväisille leikeille (leikit kuitenkin pitää siivota, kun ei leiki enää tai kun aloittaa seuraavaa) ja rennolle olemiselle ja turhat säännöt ovat pahasta. Sentään tässä on paljastunut, että mieheni kärsii sotkusta herkemmin kuin minä, vaikka minä olinkin alunperin innokkaampi siivoaja.

jappeq
8/18 | 

Itse huomaan yhdistävän siivous/järjestely innon (hulluuden) elämässä hetkiin ja aikoihin jolloin on paljon stressiä. On jotenkin helpottavaa, että voi edes yhtä osa-aluetta elämässään pitää järjestyksessä ja jonka langat vain sinulla on käsissäsi :D

Vierailija
9/18 | 

Kun elämä tuntuu ja näyttääkin kaaokselta niin hetkellisen ja parhaan helpotuksen saan kun levittelen kiireessä pyykätyistä koneellisista parittomiksi jääneet sukat lattialle ja alan yhdistellä. Voi sitä hetkellistä mielenrauhaa.

Kiireessä paritan (:DDD) siis vain "helpoimmat" sukat ja loput jätän "huomisen huoleksi" ja sitten aamulla aina nappaan suht samanlaiset sukat mukaan kun valmiiksi paritetut on käytetty.

Lähes saman ilon saa siitä kun viikkaa esimerkiksi topit värijärjestykseen tms. Teen mieluiten stressaantuneena jostain syystä just sellaista hommaa mikä jää "piiloon". Eli kämppä voi olla kaaos muuten, mutta kaapit järjestyksessä :D Mutta siitä saa jotenkin parhaan tyydytyksen, koska hyvin järkkäillyt kaapit pysyy hyvinä yleensä kauemmin kuin vaikka huolellisesti järjestetyt pöytäpinnat.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyllä on mennyt energia viime aikoina aivan johonkin muuhun kuin vaateasioihin. Itse olen laahustanut kulahteneissa farkuissa varmaan kaksi kuukautta putkeen ja F:nkin huomasin kasvaneen ulos puolesta vaatekaappinsa sisällöstä niin, että hihat ja lahkeet ovat kivunneet aivan liian ylös.

Muuttopäivä olisi ollut varmasti hyvä hetki inventoida samalla myös vaatekaappi, mutta koska siinä oli aika monta muutakin puuhaa, tyydyin vaan tunkemaan kaikki vanhat kamat uusiin vaatekaappeihin. Pitänee tehdä ison käden raivausoperaatio meidän molempien kaappeihin heti, kun tähdellisemmät asiat on saatu hoidettua.

Pääsiäislomalla sentään yhtenä päivänä vähän panostin asuun, kun kävin katsomassa Uuden mantereen keikan Jyväskylässä. Ja taas se vaan tuli huomattua - yksinkertainen asu on vaan se mun juttu. Iänikuiset nahkashortsit (vuodelta 2012?) ja tavallinen harmaa t-paita ovat ehkä maailman tylsin yhdistelmä, mutta silti jotenkin niin mua. Miksi ihmeessä sitä tulee osteltua kaapit pullolleen joitain ripellyksiä ja värikkäitä kokeiluja, kun lopulta - ihan aina - paras valinta on se perusvaate, jossa olo on kotoisa?

Mun Hyvän mielen vaatekaappi ja KonMari-henki ovat olleet kateessa. Pitäisi löytää sellainen seesteisyys takaisin, koska kevätauringon pilkistellessä olisi ihana vetäistä niskaan muutakin kuin nyöhjääntynyttä ja nukkaista. En haluaisi heittää vaatteita kuitenkaan menemään, mutta kirppiskuvien otto nettiin tuntuu liian työläälle. Olisiko siellä ruudun takana innostuneita osallistujia, jos pitäisin vaikkapa joku päivä kotikirppiksen omista ylijäämävaatteistani?

-Karoliina-

SHORTSIT, Monki // T-PAITA, Gina Trickot // KENGÄT, Dr.Martens // KORVIKSET, siskolta lainassa

Kommentit (31)

tätio
4/31 | 

Ei hajuakaan ollaanko saman kokoisia, mutta huomiseen blogipostaukseeni ajattelin juuri näpyttää minä ja olematon tyylini muunmuassa.. Uudet vaatteet ovat aina tervetulleita. Onneksi saa ihan kohta vaihtaa garderopi kesävaatteisiin koska talvivaatekokoelma on tylsä ja kovin vähäinen! Hyvän mielen vaatekaappi-kirja koluttu, mutta jotain uutta ja tyylikästä ei olisi pahitteeksi.

S

Siis kyllä! Vastaan. Olen kiinnostunut

Sonja K
6/31 | 

Wau mikä look! Mun mielestä on tärkeetä, että vaatteet tuntuu "omilta", silloin näyttää hyvältä, kun on kotoisa olo! ;) Ja ihanat letit!! :) Teit joskus meikkitutoriaalin, olisko mahdollista saada kampaustutoriaalikin? ;) Tästä kyseisestä kampauksesta?? Ja kotikirppikseen vastaisin kyllä!! :)

Hanna
8/31 | 

Perusvaatteet rules! Hei! Kiinnitin huomiota kampaukseesi,joka on aivan ihana <3 Mutta miten se tehdään? :)

11/31 | 

Tosi hyvältä näytät! Ja voimia uuteen elämäntilanteeseen. Innolla odotellaan uuden asunnon sisustuksesta kuvia!

Suski
13/31 | 

Törkeen makee asu! Hitsi, mäkin tahdon jostain nahkashortsit!
Kotikirppikselle tulisin jos asuisin Hki. :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
ootd2
ootd2

Hyvän mielen vaatekaappi –heräämiseni myötä mulle on muodostunut aivan todella selväksi se lista vaatteista, mistä mä pidän ja mistä en. Vaikken todellakaan vielä omistakaan kaikkia noista minun tyylisistäni vaatteista, ja vaikka vaatekaapistani edelleenkin – vähän jopa pakon sanelemana – löytyy myös niitä vaatteita, jotka ovat vain sinnepäin, on tämä jo suuri askel minulle.

Suurta osaa elämäni mokaostoksista ja morkkisasuvalinnoista ovat nimittäin näytelleet sellaiset vaatteet, jotka olen ostanut ilman, että mietin, tekevätkö ne juuri MINUN oloni hyväksi. Se, mikä näyttää kaupan rekissä hyvälle, ei välttämättä ole se, joka tuntuu oman itsensä päällä luontevalle.

Halusin esitellä tämän yhden asukokonaisuuden siitä syystä, että siinä tiivistyy monta sellaista elementtiä, jotka ovat juuri sitä, mitä vaatteilta juuri nyt haluan.

  • kengät, Vagabond (Dioon) – Rakastan näitä popoja, koska niissä on asennetta, ne tuovat minulle pituutta, mutta silti ne ovat yhtä hyvät jalassa kuin lenkkarit. Vagabond on mun ehdoton lempimerkki kengissä! Ollut jo vuosia.
  • farkut, Nudie – No tämähän on tosiaan se High Kai –malli, joista omistan jo nyt neljät, ja joita tilasin Zoovillagen mega-alesta kolmet lisää. Malli on minun kropalleni juuri sopiva, ja pidän siitä, että farkut ovat oikeat farkut, eivätkä mitkään trikoot. Viimeinen syy, miksi näistä tuli The Täydelliset Farkut johtuu siitä, että jyväskyläläinen luotto-ompelijani Atelje Iinan Iina kavensi kaikkien High Kaideni lahkeet aivan pilleiksi. Miten niin pieni kangaspalan poisto pystyikään tekemään niin suuren muutoksen koko farkkujen ulkonäköön?
  • t-paita, Weekday – Tämä paita on tarpeeksi rento ja iso. Se tuo asun vaatiman rokkiefektin.
  • neule, Cos – Suuri rakkauteni on tämä 100% merinovillaa oleva kimonohenkinen neuletakki, jonka hihat ovat nahkaa. Ostin neuleen vuodenvaihteessa, ja olen pitänyt sitä aivan joka viikko, monta kertaa. Täydellinen neule minkä tahansa vaatteen päälle.

Millaiset vaatekappaleet ovat niitä sinun luottotuotteitasi juuri näin helmikuun pakkasilla?

-Karoliina-

 

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (15)

Daniella
1/15 | 

Sun tukka on aivan ihana näissä kuvissa! Toi otsis on mun mielestä ihana! Vaikka tiedän, että olet kasvattamassa sitä pois tuskallisen toiveikkaana, niin mun mielestä toi on ihana malli ja tuollaisen voisin ihan tarkoituksella itselleni leikata. Etenkin, kun joskus olenkin ;)

Mun luottovaatteet kodin ulkopuolella:
- Untuvatakki!!! Mun suosikkipaidat on sellasia, jotka on parhaimmillaan sellaisenaan, ilman neuleita tms. Lauha talvi ja untuvatakki on mahdolliistanut sen, että en ole tarvinnut koko ajan kerrospukeutumista.
- Eccon korkeakorkoiset nilkkurit. Mahtava löytö kirppikseltä, joskaan en niitä ihan joka säällä uskalla laittaa, jos on liukasta ja tiedän mulla olevan kiire. Mutta ovat ihanat jalassa, vaikka korkoa löytyy reippaasti ja ennen kaikkea antavat täydellisen loppusilauksen tyylilleni
- Beiget farkut. Mukavat jalassa, mutta tyylikkäät ja ennen kaikkea raikkaat pimeässä talvessa.
- Globalin musta nahkalaukku. Riittävän tilava arkeen, tyylikäs tilanteessa kuin tilanteessa.

Ja sitten bonuksena, kotihousujen aatelinen on vihdoin löytynyt! Löysin alesta Asicsin treenihousut, jotka ovat täydellisen malliset ja saavat mut näyttämään sporttiselta, mutta siistiltä. Materiaali ihanan kevyttä, mutta kestävää, ei ole polvet vielä puhki!

3/15 | 

Mun luottovaatteisiin kuuluu mustat leggingsit, joissa etuosa on nahkajäljitelmää, valkoinen t-paita ja mustavalkoinen iso neuletakki, kenkinä uudet biker bootsit.

5/15 | 

Tulin juuri Kuopioon ja mulla on talvivaatteet vähissä, ei tässä oikein muuta voi kun yhdistellä mitä löytyy ja käydä äidin vaatekaapilla :)

Mutta jos yksi asia on ja pysyy, niin se on COSin neuletakki. Mulla on hyvin samantyylinen ja voi vitsi se on hyvä! Tuollainen nahkahihainen meni juuri ostoslistalle, tosi kiva.

6/15 | 

Mulla on samat kengät ja täytyy sanoa, että on kyllä yhet parhaimmista kengistä mitä mulla on koskaan ollu. :)

Mää oon tylsä ja joudun vastaamaan helmikuun luottotuotteekseni erilaiset hupparit. Eihän se mikään muodikkuuden huipentuma ole, mutta näin kotiäitinä mennee mukavuus vielä tyylin edelle. :)

7/15 | 

Hei! Aivan ihana asu, jotenkin löytyy se tietty twisti. Onko sulla ollut cosin neuleita jo pidempään? Pysyvätkö hyvänä kovemmassakin käytössä? :)

Kolmistaan-Karoliina
8/15 | 

Kiitos linkistä! Tsemiä kasvatukseen todella tarvitaan :)

Niin ja hyvää untsikkaa olen itsekin etsinyt. En ole sellaista vielä löytänyt (tai raaskinut ostaa)!

Kolmistaan-Karoliina
11/15 | 

Rakastamalla rakastan tätä neuletta. Voi kun tulisi samainen jossain toisessa värissäkin myyntiin. Läheisiäni varmaan kyllästyttää jo koko takki, koska käytän sitä niiiiiin usein!

Kolmistaan-Karoliina
12/15 | 

Olen jo vähän kyttäillyt, josko samalla lestillä tulisi kesäkenkiä myyntiin :D

Kolmistaan-Karoliina
13/15 | 

Mulle on iskenyt Cos-rakkaus vasta tänä talvena, joten pitkän tähtäimen kokemusta ei kyllä ole. Tosin. Luottoa löytyy, ja mun kaappiin onkin eksynyt tänä vuonna Cossilta 4 neuletakkia ja yksi neulemekko!

Niina
14/15 | 

Miten sait Olympus kameraasi salamapainikkeen kiinni? :) Itse ostin juuri ko. kameran enkä saa salamaa kiinni kameraan :/

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat