Kirjoitukset avainsanalla hiustenpidennys

a1.jpg
a1.jpg

a2.jpg
a2.jpg

a6.jpg
a6.jpg

a3.jpg
a3.jpg

a4.jpg
a4.jpg

a5.jpg
a5.jpg

Muistatte varmasti, että mun viime vuosien ajalle on mahtunut jos jonkinmoista tukkamuutosasiaa. On ollut omaa tukkaa raidoilla, vaalennusprojektia ensin toffeesta vaaleaksi polkaksi ja sitten Mago-pidennyksillä ylläpidettyä vaaleaa kuontaloa.

Kuten joskus kirjoitinkin, olin aivan haltioissani siitä, että liki 30 vuoden empimisen jälkeen uskalsin värjäyttää tukkani luonnollisesta – melko tummasta – ihan vaaleaksi. Se kun oli ollut kauan haaveeni, mutta en ollut syystä tai toisesta uskaltanut ryhtyä puuhaan.

Blondauksesta tuli aikanaan yllättävän hyvä. Väri ei missään vaiheessa ollut mielestäni karmean keltainen (kiitos osaavien kampaajien), eikä tukka kulunut niin paljon kuin olisin voinut luulla. Tai siis ei kulunut alussa!

Aloin tämän talven aikana kipuilla vaaleiden hiusteni kanssa, koska huomasin, ettei oma tukkani kasvanutkaan enää samaan malliin kuin ennen. Tai siis tukka kasvoi – sen huomasi alati pilkistävästä juurikasvusta – mutta samalla kun hiukset kasvoivat, ne myös kuluivat latvoista juuri vaalennuksen vuoksi. Tukka oli käynyt latvoista melko heikoksi lukuisten vaalennusten vuoksi.

Kysyin Tampereen luottokampaajaltani, Prime Hair And Beauty Designen Umpulta, mitä asialle voisi tehdä. Markkinoillahan on jos jonkinmoista plexiä ja suoja-ainetta, mutta silti ”vaalennus on aina vaalennus”. Minulla oli jo jonkin aikaa kytenyt päässä ajatus palata takaisin tummaksi, mutta tämä keskustelu vaan vahvisti aatoksiani.

Niinpä päätimme, että palauttaisimme hiuksiini mahdollisimman paljon omaa luonnollista hiusväriäni muistuttavan sävyn, joka A) ensin tumman värin avulla suojaisi jo vaurioitunutta tukkaa ja B)jonka avulla minun olisi mahdollista kasvattaa omaa väriäni ainakin osin esiin niin, ettei juurikasvu pilkistäisi esiin niin usein, eikä toisaalta vaalennuskäsittely kuluttaisi (=lyhentäisi) oman hiukseni osuutta enää ollenkaan.

Koska rakastuin jo syksyllä Simply Natural Mago -pidennyksiin*, ei sentään niistä luovuttu. Koska Mago-pidennyksiä ei muutenkaan voi huoltaa, toisin sanoen joka vaihtokerta ne on vaihdetta täysin uusiin, ei hommassa Magojen osalta ollut sen kummempaa kuin uusien tilaaminen vain eri sävyllä kuin ennen. Toisekseen Magoista ei tarvinnut luopua siksikään, että ne eivät kuluta omaa tukkaa ollenkaan, koska kiinnike on hyvin pieni/kevyt ja lisähius sidotaan tukkaan ihan tavallisella puuvillalangalla. Magojen alla omat hiukset saavat siis rauhassa kasvaa ja tällä tavalla ne sopivat meille, jotka haluavat pidennyksistä huolimatta saada omista luomu-hiuksistaan (taas) pitkät. Minun luomu-tukkani mittahan lyheni sitä vauhtia, kun tukkaa vaalennettiin juurikin latvojen kulumisen vuoksi.

Nyt ollaan taas ruskeahiuksinen. Ja vaikka matka blondiksi ja blondina olikin hauska, tuntuu, että paluu juurille on vaan niin minua. Ja miksi ei olisi? Onhan suurinpiirtein tällainen kuontalo tullut vastaan peilissä jo 31 vuotta tätäkin ennen. Kun lähetin siskoilleni kuvan minusta uudessa tukassa, vastaukseksi tuli: ”Näytät ihan iteltäsi” ja ”Miltä tuntuu olla vanha Lilli (lempinimeni kotipiireissä) jälleen?” Niinpä niin. Lilli is back!

-Karoliina-

P.S Blondin tukan kuvia tulette näkemään vielä silti vinon pinon, koska kuvasimme juuri viime viikolla Nooran kanssa ison kasan postauskuvia.

Kuvat: Umppu 

*pidennykset ja kampaajakäynti saatu

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat