Kirjoitukset avainsanalla Harry Potter -polttarit

// *merkittyjen yritysten kanssa sovittu bloginäkyvyydestä palvelua vastaan // 

P7074222.JPG
P7074222.JPG

P7074391.JPG
P7074391.JPG

P7074395.JPG
P7074395.JPG

P7074398.JPG
P7074398.JPG

IMG_20180707_201751.jpg
IMG_20180707_201751.jpg

IMG_20180707_201801.jpg
IMG_20180707_201801.jpg

P7074402.JPG
P7074402.JPG

Kirjoitin reilu viikko sitten mun Hipu-siskon polttareiden alkuosiosta. Nyt on luvassa toinen ja viimeinen osa. Eli se, mitä karaoken jälkeen tapahtui!

Laulujen jälkeen suuntasimme saunomaan Tullin Saunaan*. Kuten olen ehkä joskus jo kertonut, en ole mikään yleisten saunojen fani, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Mutta jumankekka! Pitääkö vanhan jääräpään pyörtää nyt ajatuksensa vai onko Tullinsauna poikkeus kaikista muista hikimajoista? Nimittäin mä ihan oikeasti rakastuin tuohon paikkaan ja uskon, ettei morsiussaunominen jäänyt viimeiseksi kerraksi täällä.

Ensinnäkin paikka oli tosi kaunis ja viihtyisä. Sen lisäksi todella siisti ja ihanan tuoksuinen. Ihastuin lautalattiaan (ihan kun olisi tepastellut laiturilla), jokaisen saunojan omaan numeroituun ämpäriin ja siihen, mikä varustetaso saunan pukkarissa olikaan. Itse asiassa sampoita, pesuaineita, dödöjä, voiteita ja kaikkea oli niin paljon ja kattavasti, että jos joku kerta kaupungilla saa extempore-idean mennä saunomaan, ei tarvitse lähteä kotoa hakemaan tykötarpeita.

Saunan jälkeen polttariseurueemme marssi Solo Sokos Hotel Torniin*. Siellä meille oli varattu iso pöytä alakerran ravintolasta, jossa teimme päivän toisen ruokailun. Tällä kertaa koko seurue tilasi erilaisia burgereita ja kyytipojaksi saunan jälkeisiä virvokkeita. Itse tilasin kanahampparin, ja se oli ihan ok. Ehkä tosin vähän mauton, jonka epäilen johtuvan siitä,  että joku kastike oli poistettu burgerin gluteentittomuuden vuoksi. Sisko veteli vieressä peruslihaburgeria, ja kun olin ruinannut tarpeeksi kauan maistiaista, sain palan. Se oli sitten jo todella, todella hyvää! Perushampparille siis suosittelupisteet.

Samaan aikaan, kun polttariporukka istuskeli alakerran raflassa, minä juoksin yläkerran hotellihuoneeseemme koristelupuuhiin. Olin ostanut muutamia Harry Potter- aiheisia viirejä ja muita koristeita, joita ripottelin sitten huoneen koristeeksi. Itse asiassa meidän Harry Potter -teema hieman hiipui loppuiltaa kohti, kun kaiken muun biletyksen keskellä osa aktiviteeteistä vaan yksinkertaisesti unohtui. Morsiussaunan jälkeen (koska saunassa ei viitsitty, kun ei ollut meitä varten yksityisesti varattu) oli varattu lajitteluhattu morsiustaikoihin ja samoin mestarin (=sulhasen) sukalle olisi ollut käyttöä. Onneksi sentään saimme pelattua aivan karmeaa Bean boozleria, joissa piti syödä erilaisia ”karkkeja”. Mm. korvavaikun ja oksennuksen makuisia, kiva!

Meidän huone Tornissa oli 15.kerroksessa ja näköalat sen mukaiset. Olimme pyytäneet vähän isompaa kylpyhuonetta (saunalliset sviitit olivat MM-kisavieraiden vuoksi menneet jo ajat sitten), ja sen saimme. Oikein hyvin mahtui kymmenen naista meikkailemaan ja laittautumaan. Mä rakastan tällaista omassa kaupungissa turistina oloa. Katsella ikkunasta kohti kotia ja nähdä ne tutut kadut vähän erilaisesta vinkkelistä. Polttarisankari taisi myös olla tyytyväinen näköaloihin ja huoneeseen, koska kun toisen kaason kanssa pahoittelimme aamulla, ettemme olleet saaneet sviittiä, oli hän ihan monttu auki: ”Siis minkä takia? Täähän oli just hyvä!” Se tietysti pääasia.

Illan juhlinassa porukka jossain vaiheessa hajaantui. Aloitimme kaikki Tornin yläkerran Moro Sky Barista sampanjan kera. Toki edelleen Harry Potter -teemaisesti pukeutuneina. Baarimikko oli niin hauska ja huumorintajuinen (miten hyvä henkilökunta kauttaaltaan meille näissä polttareissa sattuikaan!) ja terassilla olo juuri sitä, mitä hellepäivän iltaan kaipasi. (Moro on muuten sellainen, että noilla 25.kerroksen näkymillä suosittelen sitä kaikille Tampereelle turistina tulevillekin. Päivälle sieltä voi käydä kurkkimassa näkymiä ihan lastenkin kanssa. )Kun kello alkoi lähentyä kahta, osa porukasta jatkoi vielä Tampereen yöhän ja me hannarit kömmimme unille.

Aamu valkeni Tampereella sellaisissa oloissa, että hetken epäili, että taikajuomista joku oli ollut pilaantunutta. Mutta ehkä ei kuitenkaan! Ihanaa oli. Kohta saadaan tuo viimeinenkin sisko naimisiin. Trilogian loppuhuipennus alkaa jo siintää näköpiirissä.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

// *merkittyjen yritysten kanssa sovittu bloginäkyvyydestä palvelua vastaan // 

P7074166.JPG
P7074166.JPG

P7074172_LI.jpg
P7074172_LI.jpg

P7074186.JPG
P7074186.JPG

P7074188.JPG
P7074188.JPG

P7074199.JPG
P7074199.JPG

P7074213.JPG
P7074213.JPG

P7074234.JPG
P7074234.JPG

P7074247.JPG
P7074247.JPG

P7074263.JPG
P7074263.JPG

P7074276.JPG
P7074276.JPG

P7074277.JPG
P7074277.JPG

P7074280.JPG
P7074280.JPG

P7074298.JPG
P7074298.JPG

P7074299.JPG
P7074299.JPG

P7074308.JPG
P7074308.JPG

P7074310.JPG
P7074310.JPG

P7074316.JPG
P7074316.JPG

P7074327.JPG
P7074327.JPG

P7074329.JPG
P7074329.JPG

P7074338.JPG
P7074338.JPG

P7074341.JPG
P7074341.JPG

P7074385.JPG
P7074385.JPG

P7074345.JPG
P7074345.JPG

 

P7074374.JPG
P7074374.JPG

Kuten eilen kirjoitin (ja viikonloppuna Insta Storiesista huomasitte), vietettiin lauantaina siskoni Harry Potter -teemaisia polttareita. Kuten joskus olen kertonut, menemme kaikki meidän perheen tyttäret naimisiin yhden vuoden (- yhden päivän) sisällä. Siksipä nämä olivat se trilogian loppuhuipennus, polttarit 3/3.

Hipun polttareiden teema oli aika helppo keksiä, koska fantasia on ollut aina se Hipun oma juttu. Toki esimerkiksi Taru Sormusten herrasta olisi käynyt, mutta päädymme aika helpolla pähkäilyllä silti HP-polttareihin.

Teema sinänsä oli vähän haastava minulle, koska en pidä fantasiasta sitten yhtään. Toisin sanoen opettelu Hirnyrkkien, lajitteluhattujen, Hagridin, eri tupien ja huispauksen maailmaan oli melkoinen. Onneksi Auroora-siskoni oli perillä aiheessa, samoin monet polttarivieraat, joten pystyin esittämään tyhmät kysymykseni kerta toisensa jälkeen.

Hipun päivä alkoi lauantaina klo 9.30, kun ”Hagrid” kolkutteli Hipun ja tämän tulevan miehen ovelle. Mukana Hagridillä oli mikäpä muukaan, kuin kutsu opiskelemaan Tylypahkaan. Kirje oli muokattu oikeasta Tylypahkan kutsukirjeestä niin, että se toimi samalla polttarikassin pakkaamisohjeena. Mukana Hagridillä oli Harry Potter -asu, joka Hipun piti pukea.

Hagrid oli aivan elementissään ja näimme polttariporukalla mm. Hipun miehen kuvaaman videon, jossa Hagrid kertoo, että ”juna ei odota”. Lisämomenttina aamun teki se, että Hipu oli juuri menossa pyyhe päällä suihkuun, kun Hagrid saapui paikalle.

Hipulla oli aikaa pakata ja valmistautua 45 minuuttia, jonka jälkeen Hagrid vei Hipun raiteelle 9 ¾ (eli neitosen lähibussipysäkille). Siitä alkoi matka, jonka aikana Hipu kulki Kelmien kartan mukaan päivän löytäen ystäviään eri tuvista, tuhoten Hirnyrkkejä ja opiskellen moni Tylypahkan oppiaineita.

Ensimmäinen pysäkkiä Harry Potterilla oli aamuinen Ale Pupi, jonka vessaan johdatti vinkki murjottavasta myrtistä. Tällä kerta kertaa vessasta löytyi kuitenkin me kaasot, Luihusten jengi, eli minä ja siskoni Auroora.  Karttaa kulkien löytyi kaikki muutkin tuvat ja ystävät. Kierreltiin Laukontori, Koskari ja lopulta päädytiin Ratinan portaille. Sopivissa väleissä tuhottiin Hirnyrkkejä mitä erikoisemmin tavoin ja loitsuin. Matkalla – tietysti – piti myös huispata.

Ensimmäinen Tylypahkan oppitunti oli mikäpä muukaan kuin taikajuomien valmistus. Luokkahuoneena toimi Periscope*. Olimme olleet Periscopessa koko meidän jättiperheen kanssa A:n ja minun häiden jälkeisenä päivänä lounaalla, ja olin silloin jo kiinnittänyt hyvän ruuan lisäksi huomiota henkilökunnan ystävällisyyteen ja tilannetajuun (mm. lattialla makaavien kiukuttelevien lasten kanssa). Mutta tämä kerta oli kyllä silti aika huikea kokemus!

Baarimikko (vai mikähän on oikea, virallinen termi?) oli opetellut Harry Potter -teeman niin hyvin, että täytyy myöntää, että itse jo tipahdin aivan kärryiltä. Mutta HC-fanit, kuten siskoni, olivat aivan halitoissaan. Sisko sai tehdä baarimikon ohjeistuksella lemmenjuomaa ja samalla baarimikko kertoili ummet ja lammet siitä, mikä tarina drinkin taustalla oli ja mitä etanaliemiä ja muita taikajuoma-aineksia juomaan laitettiin. Baarimikko oli rakentanut siis koko drinkkistoorin Harry Potter -tarinan ympärille!

Taikajuomakoulun ja nautittujen drinkkien jälkeen söimme Periscopessa vielä lounaan. Minulla itselläni ei ole mitkään erityisen hyvät fibat kauppakeskusravintoloista, vaikka esimerkiksi Kampista tuli avauduttuaan ihan ”vakavasti otettava ruokapaikka”. Mutta silti on myönnettävä, että Periscopesta minä pidän. Ehkä eniten siksi, että sen unohtaa olevan kauppakeskuksen yläkerrassa. Ja vaikka Ratina onkin minusta tosi mukava paikka, en varsinaisesti halua syödä ja nauttia viintä kauppakeskuksessa. Periscopen maisemat, henkilökunta ja ihana kattoterassi ovat kuitenkin asioita, joita olen kaivannut Tampereelle. Ja josta olen hirveän iloinen! (Suosittelen muuten sisäfilettä ja lehtikaalisipsejä näin kolme kertaa Periscopessa eri annoksen syöneenä).

Persicopen jälkeen lähdimme patikoimaan kohti H23:sta. Morsian oli joskus aikanaan toivonut, että haluaisi opetella omissa polttareissaan polttariseurueen kanssa Backstreet`s Back -biisiin tanssiin. Ja jos morsian jotain toivoo, täytyy toive tietysti toteuttaa.

Hipun kaveri oli veivannut Bäkkäreitten musavideota läpi kerta toisensa jälkeen ja toden totta tehnyt autenttisen Bäkkäri-koreografian. Jota oli superhauska tanssia, mutta joka oli näin 15 vuotta tanssista taukoa pitäneelle naiselle hirmuisen vaikea. Tästä huolimatta meillä oli hurjan hauskaa! Ja tarkoituksena on, että esittäisimme tämän tanssin häissä koko köörillä. Täytynee hieman ehkä treenailla vielä ennen h-hetkeä.

Tanssitreenien jälkeen oli vuorossa karaokea. Tämäkin oli Hipun toive, koska hän rakastaa laulamista. Huitaisimme taksilla Ruby &Fellasiin*, Hipun yhteen kantakaraokepaikkaan. Meille oli varattu karaokekoppi ja yllätykseksemme myös paikan omavalmisteiset spesiaalishotit. Tanner vaan tömisi kun vedettii Spaissareita, Kaija Koota ja Toton Africa. Mitäpä muutakaan?

Jatkoa polttarikertomukseen tulee lisää tällä viikolla, mutta on pakko mennä nukkumaan. Vaikka eilen sanoin, että unet kutsuvat, todellisuudessa saimme A:n kanssa itsemme olohuoneesta unille vasta puoli yhden aikaan yöllä. Hieman kostautui aamulla! Varsinkin, kun pieni, ihana yökyläläinen herätti hieman aikaisemmin kuin tuo tuleva tokaluokkalainen.

Mutta lisää polttareista myöhemmin tällä viikolla!

-Karoliina-

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat