Kirjoitukset avainsanalla haalari

Asu: kukkalippis ja farkkuhaalari

Merkki: haalari, NewLook // lippis, Uhana Design  

Hankintapaikka: haalarin tilasin talvella Zalandosta, lippiksen sain Nooralta ja Matila synttärilahjaksi

Käyttöönottotoimenpiteet: -

Käyttökohde: Mä olen kertonut haalarihimoistani ennenkin, mutta tykkään niin paljon haalareista, kun en menevät oikein stailattuna tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kyseisiä haalareita olen pitänyt niin töissä kun ravintolaillallisellakin. Tennareiden kanssa haalari näyttää sellaiselle amerikkalaiselle vankilahaalarille. Tykkään, että haalari on yhtä aikaa istuva ja väljähkö. Lippistä en ole vielä pitänyt juurikaan, koska mikään välikausitakki ei ole käynyt sen kanssa. Odotan, että pääsen yhdistelemään lippiksen kesämekkoihin ja farkkutakkiin. Yksi haalarin ongelma on muuten se, että ne on musta tosi vaikea pukee talvella minkään takin kanssa fiksusti. Siksi musta onkin ihanaa, että nyt haalarikelit vasta todella alkaa, kun niihin voi yhdistää bomberin tai nahkatakin.

Hankinnan kannattavuus: Lahjahan on aina ”kannattava”, koska se on kauniilla ajatuksella annettu. Uskon, että pidän lippistä kesällä paljonkin ja lapsikin jo uhkailu lainaavansa sitä. Haalariostos oli kannattava siinä mielessä, että kun kesällä perusfarkkujen käyttö usein jää niiden kireyden ja kuumuuden vuoksi, voi haalari tulla niihin hetkiin farkkujen tilalle.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

 

 

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asu: viskoosihaalari ja nahkatennarit

Merkki: Haalari, Lindex // tennarit, Vans*

Hankintapaikka: Haalarin ostin Koskarin Lindexistä joulun jälkeen -70% hintaan. Tennarit sain pari kesää sitten blogiyhteistyöstä Zalandon kanssa.

Käyttöönottotoimenpiteet: Haalarin pesin koneessa, tennarit suihkutin nahkasuojasuihkeella.

Käyttökohde: Mä olen rakastanut kaikenlaisia haalareita jo vuosien ajan. Musta on ihanaa vetää ylle lappuhaalarit tai jumpsuitti, koska ne ovat lähtökohtaisesti aina niin mukavia päällä. Eivät purista mistään ja sopivat monenlaisiin tilaisuuksiin. Ne on musta myös helpoin asu stailata niin juhlaan kuin arkeenkin. Tämän haalarin ostin kesärentoiluun. Toisaalta arkikäyttöön varvasläpsyjen ja kangaskassin kanssa. Mutta toisaalta myös korkosandaalien ja isojen korvisten kanssa juhliin.

Vaaleat Vansit olivat sellainen random-valinta, joita en ajatellut, että tulisin käyttämään niin paljon, kun niitä olen todellisuudessa käyttänyt. Nämä ovat se valinta, kun mustat kengät eivät käy. Vaalea väri sopii kivasti farkun kanssa ja esimerkiksi vaaleiden mekkojen kaveriksi. Vansit on aika jykevät kengät, joten vaalea väri pehmentää niiden ilmettä.

Hankinnan kannattavuus: Mä olen ollut todella tyytyväinen kaikkiin niihin viskoosivaatteisiin, joita olen Lindexistä ostanut. Esimerkiksi yhdet mun kesän lempilököhousut ovat Lindexin viskoosia, ja ne ovat olleet mulla ainakin 7 vuotta. Uskosin siis, että minusta ja haalarista tulee myös pitkäaikaiset ystävät. Lindexin mallit ylipäättään ovat mulle hyviä. Tässäkin haalarissa on tarpeeksi tilaa joka puolella, mutta se silti istuu mukavasti. Yksi plussa haalarissa oli hihojen pituus ja muoto. Tykkään, että t-paitahihat ovat kapeat, mutta pitkät. Tässä toteutuu juuri se toive.

Vaaleat Vansit ovat osoittautuneet hyväksi ostokseksi. Ne ovat säilyneet käytössä myös tosi siisteinä, joka on tietysti iso plussa.

-Karoliina-

*saatu

Kuvat: Noora Näppilä

Kommentit (3)

Kevätpuro
1/3 | 

Nyt on pakko laittaa kommenttia muusta kuin asusta. Tykkään blogistasi tosi paljon, mutta välimainokset alkavat mennä liiallisuuksiin. Tuntuu että joka välissä tulee leveä mainosbanneri, joutuu miettimään mistä teksti jatkuu, mistä löytyvät kommentit jne. Tiedän tietysti, että tämä on Lilyn asia eikä sinun, eli toivottavasti Lilystäkin luetaan tätä. Blogin kokonaisilme on silllisalaattia, kun eri tuotteita mainostetaan kirjavin värein leveillä bannereilla. Meillä on sohva haussa ja ne samat sohvat, joita eilen katsoin netistä vyöryvät täällä naamaan. Joo hei näin ne jo, on kyllä muistissa mitkä ovat varteenotettavia vaihtoehtoja! Osa "täsmämainoksista" on visuaalisesti aivan hirveitä...

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Heippa! Ja ymmärrän hyvin pointtisi. Valitettavasti en voi tälle asialle oikein mitään. Menikö asiat tässä suhteessa huonompaan suuntaan uudistuksen myötä? Tosin se pitää sanoa mainosten puollustukseksi, että niiden ansioista lehtitalo saa rahaa --> lehtitalo voi maksaa bloggaajille palkkaa --> me voimme blogata --> te voitte lukea hyvää sisältöä! Tosin varmasti mainosten asetteluun voisi panostaa vielä enemmän :)

Kevätpuro
2/3 | 

Meni huonompaan, sattumaa tai ei. Lisäksi joissain Lilyn blogeissa tulee niitä vastenmielisiä jalkasilsa- ja suonikohjumainoksia, joissa on huonoa suomea ja jotka muutenkin vaikuttavat epäilyttäviltä. Mutta tosiaan sekavuus on pahinta.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

P6276679.JPG
P6276679.JPG

P6276682.JPG
P6276682.JPG

P6276701.JPG
P6276701.JPG

P6276703.JPG
P6276703.JPG

P6276707.JPG
P6276707.JPG

P6276708.JPG
P6276708.JPG

P6276709.JPG
P6276709.JPG

P6276715.JPG
P6276715.JPG

P6276726.JPG
P6276726.JPG

Me heräsimme tänä aamuna kahdeksalta. Tai oikeasti ensimmäisen kerran jo seiskalta. Huomasi selvästi, että perheemme pienin ihminen oli palannut eilen isovanhemmilta kotiin ja pitkään nukkuminen ei enää sopinut pirtaan.

Mentiin yhdessä urheilukentälle ja tehtiin koko perheen voimin aamuhikoilut, sitten suihkun kautta toriaamupalalle. Torit ja toriaamupala ovat asioita, joita olen oppinut rakastamaan Tampereella asuessani. Niissä on jotain sellaista aitoutta ja samalla myös vähän historian siipien havinaa. Laukontori on meidän lähellä ja tykkään siitä hirmuisesti. Toisaalta Tammelan torilla on parhaat aamupalaleivät (myös gluteenittomat). Vaikea valinta, minne mikäkin aamu mennään.

Tänään nokka näytti Tammelantorille. Meillä ei ollut tarkoitus ostaa torilta muuta kuin aamupalat, mutta niinpä vain tulimme kotiin kädet täynnä mansikoita, vattuja, punajuuria, perunoita, sipulia, porkkanaa ja vaikka mitä muuta. Kun siinä sitten laitettiin marjoja pakastimeen, pestiin pyykkiä ja tehtiin jokainen omia töitämme, tuli kauhean hyvä fiilis. Sellainen yhdessä tekemisen meininki. Kotitöiden ja vastuiden jakaminen kun saa minut ihan kauhean iloiseksi.

Voi tietysti ajatella, että ilon repiminen nimenomaa työnteosta on tällainen vähän vinksahtanut paheeni, joka johtaa välillä ylilyönteihin. En kuitenkaan voi itselleni mitään, että juuri nämä hetket – ne arkiset ja sopivasti arkityöntäyteiset – saavat sydämeni eniten läikkymään. Varsinkin ne, jossa vastuu jakautuu sopivasti ja kaikki tekevät osansa hyvillä mielin. Yhteiseen pottiin.

Tänään me menimme pakastuspuuhien jälkeen ystäville. Veneiltiin, ongittiin, uitiin, grillattiin ja herkuteltiin. Vietettiin siis juuri sellaista perinteistä lomapäivää, mistä aina talvella haaveilee. Yritän nyt siis ajatella niin, että nautin tästä rentoudesta, turvonneista sormista ja rytmittömyydestä, vaikkakin sisimpäni halajaa jo syksyä ja ihan tavallista elämää. Jos joillakin ihmisillä on turvaruoka, mulla on selvästikin kokonainen turva-arki. Rakastan tavallista eloa, työpäiviä, Prisman kauppakasseja ja viikonpäiviä, joiden nimet muistaa. Nyt ei nimittäin ole moneen viikkoon ollut mitään hajua, mikä päivä on meneillään.

Puolitoista viikkoa ja koulut alkaa. Se tarkoittaa samalla myös sitä, että minulla alkaa työt säännöllisemmin toimistolla. Odotan sitä ihan kauheasti! Mutta päätin myös, että nautin tästä päivämäärättömästä ja päämäärättömästä olemisesta vielä hetken. Miten ihanan lämmintä vesi ja ilma ovatkaan!

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: haalari, Planet Planet (Ivalo)* // kengät, Vamos

*saatu

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat