Kirjoitukset avainsanalla Frozen-potkulauta

keittio
keittio

olohuone
olohuone

Olen jo varmasti 7 viimeistä vuotta fanittanut musta-valkoista sisustusta. Ei varmaan tullut yllärinä teille? :)

Viimeisen vuode aikana olen kuitenkin alkanut tehdä (mielessäni) harharetkiä. Olen hylännyt vanhan, lähes kliinisen sisustusfanitukseni, ja tilalle on tullut kaipuu modernihtavaan mummolatyyliin. Tiedättehän siihen suuntaan, jossa lautalattia narisee ja pöydän ympärillä on erilaisia ja erivärisiä tuoleja. Toki tähän kokonaisuuteen vieläkin kuuluu musta-valkoisuus ja modernit klassikot (joita ei ole koskaan vara hankkia), mutta enää en kiinnostu täydellisestä sisustuksesta. Nyt kiinnosta eniten se, kun täydellisyyttä rikotaan jollain vanhalla ja vähän nuhjuisella.

Samaan aikaan olen alkanut arvotaa vanhaa ja ainakin perinteistä käsityötä. Kuinka kaunis onkaan penkki, joka on tehty 50 vuotta sitten, ja se edelleen palvelee hyvin. Tai miten hieno voikaan olla mummoni kutoma ryijy. Näiden asioiden äärelle en todellakaan vielä muutama vuosi sitten pysähtynyt.

Onko teille käynyt myös sisustusmaun muutos? Mistä mihin olet siirtymässä? Maalaisromantiikasta boheemiin vai indusrial-tyylistä pehmeyteen?

-Karoliina-

Kuvat: täältä ja täältä

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (19)

Emmi L.
1/19 | 

Vähän samantyylinen muutos on ollut täällä suunnalla. Mummon ja ukin häälahjatuolit, mummon 16-vuotislahjaksi saama nojatuoli ja antiikkinen pesukomuutti onkin nykyisin mun rakkaimpia esineitä niiden pelkistetyiden juttujen sijasta :) Oon myös alkanut ihailemaan paljon enemmän sellaisia rönsyileviä ja persoonallisia koteja kun sellaisia sisustuslehtien kliinisiä koteja!

Emmi L.
http://happyfeetingblogi.blogspot.com

KP
2/19 | 

Sama suuntaus täälläkin! Pääosin musta-valkoista, mutta tyynynpäällisistä ja sisustusesineistä löytyy kirkkaita perusvärejä.

Toteutin juuri pitkäaikaisen toiveeni: ostin vanhan pirttikaluston ja maalasin sen valkoiseksi. Vanha, tumma ruokaryhmä löysi onneksi uuden kodin nopeasti. Pirttikalustoon on rakastunut koko perhe <3

3/19 | 

Mä tykkäsin ennen modernista ja industrial tyyleistä yhessä. Nyt on klassista ja mummolaa sekaisin. Käy kurkkaamassa. Löydyn styleroomista nimellä Outi Krimou.

Saana
4/19 | 

Kyllä!! Ennen piti kaiken olla valkoista lattiasta lähtien. Nyt kun selaa pinterestiä tulee pinnattua paljon pehmeämpiä kuvia, pitää olla jotain väriäkin ja mielellään myös jotakin puuta, ehkä joku itämainen matto! Luin joskus, että kun elämässä on suuri muutos tai tapahtuu liikaa, pyrkii ihminen rauhoittamaan ja pelkistämään sisustuksen. Sitten taas kun elämä on muuten enemmän tasapainossa, voi sisustuksessakin antaa tilaa enemmän vapaudelle. Myös tietyt värit kiehtovat riippien, mitä elämään kuuluu muuten.

5/19 | 

Eläähän tuo, sisustusmaku, ajan ja paikan vaihtuessa. Aina näkee jotain uutta ja vanhaan kyllästyy "kun sitä on kaikilla".
Kaikken kauneimpia ovat ne kodit, joita "ei voi kaupasta ostaa", vaan joita on rakennettu vuosien myötä. Ehkä tuolla "mummosisustuksella haetaan juuri sitä? Korkeakiiltoisten kaapinovien rinnalle halutaan saada esineitä, joilla on tarina.

Oma sisustukseni haluaa aina muuttua vuodenaikojen mukaan. Ja kun vuodenaika vaihtuu, vaihtuu kotona vähän värit ja tekstiilien määrä ja laatu. Kovin mustavalkoista on täälläkin, mutta syksyllä tarvitaan ruskaa ryydittämään sekaan vahvoja värejä, jouluna pehmeää runsautta, keväällä vaaleita herkkiä tehostevärejä ja kesällä selkeitä ja paljaitakin pintoja. Joka vuosi tulee jotain uutta, jotain jää aina pois.

Asumme vanhassa talossa, jossa remontoitavan riittäisi. Jos rahaa ja aikaa riittäisi, maalia kyllä kuluisi litrakaupalla ja ilme "valkaistuisi" kovastikin. Se ei varsinaisesti olisi mikään muutos sisustusmakuun, sillä valkoisten seinien kaipuu on minulla ikuista :)

piia
6/19 | 

Terveisiä ikimummolasta! Olen pienestä asti ollut hulluna vanhoihin esineisiin, joten meillä menee enemmänkin niin perin, että mummolamaista kotia yritetään koko ajan pelkistää mustavalkoisella ja muulla simppelillä ettei menisi liian mummolaksi. Tuohon olkkarikuvaan jos lisäisi ripauksen väriä ja pari vanhaa lipastoa, se olisi kuin meidän kodista.
Meillä kaikki muut kalusteet on kirppareilta ja sukulaisilta haalittuja paitsi sänky ja sohva, joka sekin on jalkojen osalta tuunattu.
Vanhoissa kalusteissa ihanaa on se, että ne saavat reilusti olla eri paria ja kolhiintuneita - niiden pitääkin! Huonekalukauppojen tuliterät kalusteet taas vaativat enemmän samaa sarjaa rinnalleen, eikä niiden pinnassa naarmu näytä laisinkaan hyvältä, lähinnä häiritsevältä.
Ja se löytämisen riemu! Kun on kauan metsästänyt jotain 50-luvun senkkiä tai vanhaa jakkaraa ja lopulta löytää sen jostain nettikirpparilta ja saa roudattua kotiinsa, ni aijai kun on onnistunut olo. :)

Pauliina
7/19 | 

Itsekkin olen aina tykännyt selkeästä ja modernista tyylistä, mutta nyt omaan kotiin muutettuani valkoisten pöytien ja harmaan sohvan kaverina komeilevat vanhat kirkkaan punaiseksi maalatut tuolit ja eurolavasta tehty sohvapöytä. Tykkään niiden luomasta rennosta ilmeestä ja tällä tavoin kukkarokin kiittää :)

Enni
8/19 | 

Täällä on yksi henkinen mummo 29 vee! Pidemmän aikaan olen tykännyt sisustuksessa pitsiliinoista ja räsymatoista, kiikkustuolista sekä vanhoista astioista yms. Kaikki romanttiset ruusu-/kukkakuosit on myös mun heikkous! Viimeksi tänään lyhentelin onnessani uusia löytö-räsymattoja;) Mun mielestä kerroksellisuus sisustuksessa on hyvin tärkeää. Ei meillä suinkaan kaikki tavarat ole mummomaisia.. Mut mummoilu on kivaa :)

19/19 | 

Style roomiin pääset facebook tunnuksilla ja voit luoda sinne kuvakansioita eri asioita/huoneista/tavaroista.
Se on hirmuisen selkeä käyttää.
Sieltä saa myös hurjasti ideoita, varsinkin jos sisustuskärpänen on iskenyt. Ideoita saat antamalla hakusanoja, pääset silleen kurkkimaan toisten koteja ja ideoita.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
potkulauta1.jpg
potkulauta1.jpg
potkulauta2.jpg
potkulauta2.jpg

Kun kirjoitin kantokiertueen aikaan kantorepusta, moni oli sitä mieltä, että isona tyttönä Neiti-F:n tulisi kävellä kaikki matkansa. Noh. Kerroin jo silloin, että vaikka meillä on pitkiä matkoja varten auto, liikumme pääasiassa kaupunkimatkamme julkisilla. Ja silloinhan kävelykilometreja tulee helposti kymmeniä päivässä: Ensin bussilla jonnekin kivaan leikkipuistoon, ja sieltä kahviloiden, kauppojen ja uusien leikkipuistojen kautta taas uusiin kohteisiin. Jos F:n pitäisi kävellä ne kaikki, voisin sanoa, että koko tapamme viettää kauniita päiviä muuttuisi.

Koska rattaiden käyttö ei enää F:n pituuden (ja luonteen) huomioiden enää onnistu, olen pohtinut, miten ensi kesän pitkät kävelypäivät hoidettaisiin. Ja vastaus on tullut vastaani ihan vain katukuvaa katsellessa. Olen pistänyt merkille, että todella monella kaupunkitenavalla on nykyisin käytössään potkulauta.

Joskus ajattelin, että potkulaudat ovat vain leikkikaluja, mutta nyt olen huomannut, että nehän voisivat (ehkä) toimia myös ihan oikeana liikkumisen helpottajana. Niillä kun pieni pääsee vaivattomasti eteenpäin. Ja ne on kätevä napata kainaloon bussi- tai sporamatkan ajaksi.

Urheiluliikkeissä varmaan osataan kertoa potkulautojen teknisistä ominaisuuksista, mutta onko teillä lukijoillani käytännön vinkkejä siihen, mitä potkulaudan ostamisessa juuri 4-vuotiaalle tulisi huomioida. Kuinka vaarallista potkuttelu liikenteen seassa on? Kaksi, kolme vai neljä pyörää? Metalli vai muovirunko? Taittuva vai ei-taittuva varsi? Muoviset vai metalliset pyörät? Pelkkä kypärä vai koko suojasetti?

Olisi mahtavaa, jos voisitte jeesata :)

-Karoliina-

* vihreä Puky-potkulauta Mimiliistä // punainen MicroMax red 3 scooter -lauta XXL:stä //  Revolutuin J Scooter 120 -potkulauta Stadiumista // Smobyn Frozen-potkulauta NetAnttilasta . Kuvat lainattu jälleenmyyjien sivuilta.

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (29)

1/29 | 

Meillä on tuo kuvan Maxi Micro-potkulauta ja sitä ennen käytössä oli pykälää pienempi Mini Micro ja ne ovat yksilapsisessa perheessä ihan täydellinen seisomalaudan korvike. Varsinkin Maxi Microssa jossa aisan saa nostettua helposti talutuskorkeudelle aikuiselle lapsen liikuttelu on helppoa jos potkupuhti loppuu kesken. Useimmiten lapsi kuitenkin potkuttelee itsenäisesti ympäri kaupunkia ja perjantaina kun toivottavasti päästään lähtemään Berliininreissulle potkulauta lähtee ehdottomasti mukaan. Aikaisemmilla Lontoon reissuilla ollaan ihailtu miten nätisti lapset siellä scooteilla kulkevat ja sieltä se idea oman laudan ostamiseen lähti.

Mintze
2/29 | 

Ehdottomasti suosittelen microscooteria! Meidän 4v tytöllä on tämä: http://www.microscooter.ch/kids/maximicro/maxi-micro-pink.html

Täällä Sveitsissä näkee oikeastaan vain noita. Kasaan ei voi taittaa meidän mallia, mutta on tosi kevyt kantaa ja saishan tuon ohjaustangon yhden napin painalluksella irti.
Ollaan oltu erittäin tyytyväisiä! Meillä käytetään vain kypärää ja mun mielestä se riittää. Ei ole kaatunut kuin kerran, ja sekin tapahtui ihan paikallaan seisten

Mintze
3/29 | 

Ja nyt vasta näin, että taitaa olla sama meillä kuin tuossa sun kollaasissa....

Sori

4/29 | 

Vastaan nyt tälleen tylsästi listaamalla :)
-runko metallia
- renkaat muovia
- taittuva malli
- 2 pyörää
- aluksi koko suojasetti ja kun taidot paranee, riittänee vaan se kypärä.
Nämä vastaukset kahden potkulautailleen lapsen äitinä :)

milla
5/29 | 

Oletteko kuulleet potkupyöristä? :) http://www.stridersuomi.com/
Meillä töissä päiväkodissa oli muutama potkupyörä ja ne oli kyllä tosi suosittuja! Helpompi varmasti pitää tasapaino, kuin laudalla. Jos kuitenkin valitsette potkulaudan, miettisin renkaita. Hyvät renkaat ei tärise niin pahasti asfaltilla, eikä tärinä satu ranteisiin jos on kunnon rengas..

Anni
6/29 | 

Moiks! Meillä on tällainen: http://www.toysrus.fi/serier/razor/kixi-mixi-potkulauta?id=630007&vid=21... Musta se on kätevä, koska sen saa muunnettua kolmipyöräisestä kaksipyöräiseksi. On kevyt ja kestävä. Taitettava malli tosin voisi olla kätevä julkisissa kulkuneuvoissa. Puky on hyvä merkki, mutta olisikohan liian raskas kantaa? Tollaista Frozenin-mallista ei kannata hommata, koska kädensijat (reunusten väliin jäävä osa) ovat niin kapeat, ettei lapsen käsi mahdu tarttumaan niistä hyvin. Meille kaupattiin viime kesänä koko suojasetti ja sen ostin, mutta pakkaukseen on jäänyt avaamatta, koska meillä potkuttelu on vielä niin rauhallista omassa pihassa, että pärjätään kypärällä.

Liisa
7/29 | 

Meillä viime kesän hitti kaupunkiliikkumisessa oli Strider-potkupyörä. Tytär oli silloin 3-vuotias ja ensi kesänä jatkamme saman pyörän kanssa liikkumista. Strider on todella ketterä lapsen käsitellä ja aikuiselle kevyt kantaa tarpeen vaatiessa. Suosittelen lämpimästi! Maahantuojalta löytyy kattavat esittelysivut netistä. Kannattaa tutustua!

Daniella
8/29 | 

Potkupyöräkin varmaan ihan näpsäkkä vaihtoehto, mutta nouseeko sillä vauhti helpommin kovemmaksi kuin laudalla? Tosin F on niin iso, että ymmärtää jo varmaan puhetta sen verran, että menee maltillisesti vehkeellä kuin vehkeellä. Ainakin kun muistuttaa joka toinen sekunti ;)

Asiasta aasiin. Oisko jotain päivityspostausta siitä Bikini-treenistä? Justiin ostin ebaysta omani ja tässä mietin, ootko huomannut jotain muutoksia? Ja kun selailin tuota opasta, niin siinähän olikin noita treenejä ihan sikana, teetkö tosiaan ne kaikki? Aerobiset ja anaerobiset. Noi before and after kuvat on kyllä huisia, ainakin jos on noudattanut prikulleen sekä harjoitus- että ruokaohjelmia.

Arja
9/29 | 

Olen katsellut lapsenlasteni kulkua näillä potkulaudoilla. Täällä maaseudun hiekkateillä eivät ole käteviä kulkupeliä tai pihoissa joissa ei ole asfalttia. Mielestäni ovat lähes vaarallisia hiekkateillä.
Nyt meillä on iso terassi jossa voi halutessaan potkulautailla. Näiden pikku koulukkaiden kiinnostus alkaa lopahtaa näihin kulkupeleihin joten ehkä se ovat sopivia pienemmille.

Karoliina
10/29 | 

Kiva kuulla, nimittäin juuri tuo MaxiMicro vaikutti minustakin näin kuvan perusteella laadukkaalle. Ihanaa reissua!

Karoliina
11/29 | 

Mahtavaa, että käyttökokemukset ovat positiivisia. Onkohan tämä MicroScooter sama kuin MaxiMicro?

Karoliina
13/29 | 

F taitaa olla niihin jo liian pitkä. Ja toisekseen, uskon, että lautaa on kätevämpi kuljettaa mukana bussissa.

Harmittaa, ettemme tosin aikanamme ostaneet potkupyörää. Se kuulemma opettaa lapselle tasapainoa niin, ettei oikeaan polkupörään tarvitse laittaa apupyöriä!

Karoliina
15/29 | 

Sanoinkun tuossa jo aikaisemmin, että luulen potkupyörän olevan liian pieni F:lle. Vai saako niitä monessa eri koossa?

Maija
16/29 | 

Pojalla on ollut jo viitisen vuotta käytössä Hoduran Big Wheel RX 205 potkulauta. Näitä täällä Saksassa todellakin näkee paljon, jopa aikuisilla. Tämä menee kasaan ja on hyvät, isot renkaat. Isot renkaat ovat turvallisemmat kuin pienet. Pienet kivet, oksat tai muut roskat jäävät pieniin renkaisiin jumiin ja muutenkin meno isommilla renkailla on tasaisempaa.

Potkupyörät ovat myös todella yleisiä täällä Saksassa. Yleisin 2-vuotiaslahja, kuulemma. Molemmat lapset kulkivat potkupyörillä ja tavalliseen pyörään siirtyminen ilman apurattaita oli helppoa ja nopeaa.

Daniella
17/29 | 

Hyvä pointti muuten. Itse en ole tainnut nähdä kuin 12" isoimmillaan.

Ja älä harmittele. Ei se välttämättä ihan niin yksioikoisesti mene, ainakaan mitä on näiden naapuruston potkuttelusta pyöräilyyn siirtymistä seurannut. Ja taas vastaavasti vaikka meillä ei ole ollut potkupyörää (vaikka minäkin halusin), niin nopeasti tuo oppi ilman apupyöriä ajamaan. Toki liikkeellelähdössä on vielä opettelemista ja joskus pysähdytään turhan rivakasti, mutta niihin tuskin potkupyörä olisi hirveästi auttanut.

Ja tä on taas näitä, ei meidänkään aikana... ;)

milla
19/29 | 

Kommentoinkin jo aiemmin potkupyörästä, mutta tuli vielä mieleen suoja-asia. Kuinka paljon ja minkälaisia suojia potkulautailuun tarvii? Tuli mieleen, että vaikeuttavatko esim. Polvisuojat potkuttelua ja hiostavatko suojat esim. Kesähelteellä : )

Tessa
20/29 | 

Hei! Meidän tytöillä on ollu micro scooterit jo monta vuotta. Täällä Lontoossa ovat jalkakäytävät niin epätasaisia ja huonossa kunnossa, että täällä on pakko olla kypärä päässä scooterilla kulkiessa. Meidän tytöt ovat kaatuneet monta kertaa jalkakäytävien kolojen ja töyssyjen takia, suoraan naamalleen. Onneksi ei ole pahempia loukkaantumisia tapahtunut. Täällä monet pikkulapset kulkee kouluunkin polkupyörällä (tietysti vanhempiensa kanssa).

Minttu
22/29 | 

Kannattaa oikeasti katsoa tuo Strider! On potkupyöristä kaikista pitkäikäisin. Niin hyvä satulan ja aisan säätö. Menee noin 1,5 - 5 vuotiaille. Niihin on myös lisävarusteena saatavana extrapitkä satula. Ja pyörä on todella kevyt, mikä on erittäin tärkeää niin pyörän hallittavuuden kuin kuljettamisenkin kannalta.
http://www.stridersuomi.com/

Wilma
23/29 | 

Potkulauta on kyllä tosi kätevä voin suositella. Itse sain potkulaudan noin 4 vuotiaana ja samalla potkulautaa tuli käytettyä n. 10-v asti. Tankoa vain säädettiin ylemmäs eikä siihen edes tarvittu työkaluja! Kypärä varmasti riittää suojaksi jos potkuttelee maltillisella vauhdilla.
Teillä on muuten kiva blogi! Mukavaa loppuviikkoa!

Wilma

S-K
24/29 | 

Me ostettiin 4vuotiaalle viime kesänä kolmipyöräinen potkulauta. Se oli aivan hanuristax koska takana olevat tuplapyörät oli potkuttelun tiellä. Kypärää on vain käytetty. Jos menee vanhempien kävelyvauhtia potkutellen, niin ei musta ole välttämätön se kypäräkään. Jalat on kuitenkin vain muutaman sentin päässä maasta... Sitten jos alkaa temppuilemaan. hyppimään tms. suojat ovat varmaan järkevät.

m
25/29 | 

Ei kannata ainakaan sellaista valita, missä on kaksipyörää takana, koska pyörät ovat tiellä.

tanja
26/29 | 

Mun mielipiteet on nämä: Metallirunko, kaksipyöräinen, taittuvuudella ei väliä, kypärä riittää.

Liputan kyllä potkupyöränkin puolesta. Meillä on potkupyöräilty koko talvi (lapissa!), kun siinä on hyvät paksut renkaat. Mutta ymmärrän kyllä, ettei se ole kaikkein paras vaihtoehto, jos pyörää on kanneltava ja kun teidän tyttö on niin pitkäkin.

Mun mielestä potkulauta on hyvä liikkumisväline ja varmasti auttaisi teidän ensi kesän kulkemisissa :)

Iida
27/29 | 

Samaa mieltä useimpien kanssa: ehdottomasti F.n ikäiselle ja kokoiselle toi kaksipyöräinen, metallinen kumipyörillä on kestävä sekä toimiva ja itse oon samoilla kulmilla kanssanne (siis samoissa julkisissa) pyörivänä todennut kokoontaitettavuuden olevan mahtava ominaisuus! Kun pätkänmallinen mutsi päätyy kauppakassin ohella roudaamaan hermostuneen muksun lisäksi sitä potkulautaa on kiva, ettei se metalli hakkaa nilkkoja.
Kypärällä pärjää hyvin ja ootte niin oikeassa: potkulauta pelastaa arjen kulkemisen - kunhan toi hiekoitussepeli harjataan pois kaduilta.

Mintze
28/29 | 

Microscooter on potkulaudan merkki ja meillä sveitsissä tuo malli on nimeltään maxi Micro. Suomessa näyttää olevan micromaxi. On mun mielestä sama tuote, ainakin samat ominaisuudet ja ulkonäkö!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat