Kirjoitukset avainsanalla AVA Room

P1232500.JPG
P1232500.JPG

P1232505.JPG
P1232505.JPG

P1232516.JPG
P1232516.JPG

P1232526.JPG
P1232526.JPG

P1232509.JPG
P1232509.JPG

P1232529.JPG
P1232529.JPG

P1232534.JPG
P1232534.JPG

P1232501.JPG
P1232501.JPG

Olen miettinyt, onko sellaista täysin varmaa sisustusratkaisua/kasvatusmetodia/konmarikikkaa, jolla saisi vältettyä lastenhuoneen totaalikaaoksen. Olen vuosien aikana tehnyt lukuisia erilaisia strategioita, siivousporkkanoita, säilytysratkaisuja ja vaikka sun mitä, mutta huone on silti välillä aivan karmeassa kunnossa.

Joskus mietin, johtuuko nykyinen kaaos siitä, että F:llä on niin pieni huone. Mutta toisaalta: Hänellä on ollut vuosien aikana neljä erikokoista huonetta, eikä ongelmalta ole vältytty kokonaan koskaan, joten luultavasti kyse ei ole siitä.

Nyt toivoisinkin jonkinlaisia neuvoja ja vinkkejä siihen, kuinka lastenhuoneessa säilyy edes jonkinlainen järjestys! Vai kannattaako edes yrittää?

F siivoaa perusiltoina huoneensa (kun sotkua ei ole paljon), mutta jos esim. touhukkaan leikkipäivän tai kaverin kyläilyn jälkeen pitäisi tehdä sama homma, työtaakka tuntuu liian raskaalle. Ja ymmärrän kyllä: Silloin meinaa itseltäkin loppua usko homman loppuunsaattamiseksi. 

Tässä  kuitenkin muutamia huomioita, jotka ovat jonkin verran jeesanneet meitä. Tässä siis minun vinkkipankkini teille, toivottavasti kommentteihin tulee triplasti neuvoja takaisinpäinkin!

KOHTI EDES HITUSEN SIISTIMPÄÄ LASTENHUONETTA:

  • Clas Ohlsonin muovilaatikot. Olen kauan sitten menettänyt jo toivoni siitä, että lelut olisi ihanasti esillä erilaisissa asetelmissa huoneen tasoilla. Clasulla oli aika edulliseen hintaan kivan värisiä, mutta läpinäkyvillä kansilla olevia laatikoit, jonne sulloo ison määrän tavaraa. Laatikot on helppo laittaa päällekkäin ja vaikkeivat ne nyt ihania asetelmia voitakaan, ovat ne monta kertaa kauniimpia kuin sekaisin lojuvat kamat.
  • Seinille ripustelu. Kaikki se tavara, mikä on pois jaloista, on plussaa. Siksi rakastan koukkuja, tankoja ja telineitä, jonne tavarat saa pois imurin alta. Ja pieniä kolosia noille kaikille pienille esineille, hiuspompuloille ja koruille.
  • Lehtilaatikot. Muillekin kuin lehdille. Lokeroon sujahtaa kätevästi niin pelikorttipaketit, CD:t kuin muutkin pienet tavarat. Parhaita on puiset ja muoviset, pahviset hajoaa (lastenhuoneen käytössä) ihan heti.
  • AVA Roomin päiväpeitto* (maailman ensimmäinen vetoketjupäiväpeittomerkki muuten). Vaikka sängyn petaaminen pitäisi olla jo itsestään selvä 7-vuotiaan rutiini, osoitti käytäntö todeksi sen, että ilman vetoketjupäiväpeittoa homma eteni paljon takkuisemman kuin sen kanssa. Niinpä hommasimme syksyllä F:lle puolen vuoden ”normipäiväpeittojakson” jälkeen AVA Roomin peiton ja sängyn petaaminen sujuu nyt aamuisin nopeammin ja vähemmillä taistoilla. Plus pakkohan se on myöntää, että petaamisen taso miellyttää tällä systeemillä myös paremmin omaa silmääni. Vetoketjun ja luukun kanssa kun jälki on poikkeuksetta hyvää. Vetoketjupäiväpeitossa on muuten sekin etu, että se tuo pieneen huoneeseen ikään kuin lisää tilaa. Kun sängyn saa  laitettua vetoketjulla ikään kuin pakettiin, voi sängyn päällä leikkiä paljon paremmin kuin rullaavan perinteisen peiton kanssa. Vaikka sängyllä myllertelisi kuinka, pysyy petivaatteet suojassa ja sängyn ulkoasu möyhentämättömänä. Eikä peiton ihanuutta vähennä tietysti sekään tieto, että kaikki AVA Roomin peitot suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, ja tämäkin peitto tilattiin toiveiden mukaan, jotta se kävisi tuohon mummon virkkaamaan tyynyyn väreihin.
  • Sopimukset. Kun F aloitti syksyllä koulun, teimme samalla myös yhdessä seinälle sopimuslapun, joka pitää sisällään kaikki tytön velvollisuudet. Kun huoneen siivoaminen on yhdessä sovittu ja se myös lukee seinälle, toteutuu oman tontin hoito huomattavasti paremmin (mutta ei toki aukottomasti) kuin ilman selkeää sopimusta. 

Kivaa lauantaita! Me saavuimme F:n kanssa eilen Hankasalmelle mummolaan. Luvassa kirppistä, sukulointia ja leppoisaa olemista.

-Karoliina-

*saatu (kotimainen tekstiili)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (34)

Sadetta
1/34 | 

Kysäisin neuvoa parikymppiseltä tyttäreltäni, jonka kanssa käytiin ihan samanlainen vääntö! Ei kuulemma auta mitkään kikat paitsi pakottaminen:)) Nykyään tytön omassa kotona on suhteellisen siistiä kuitenkin, vaikka en olisi aikoinaan uskonut;)

Vierailija
2/34 | 

Mun huone oli lapsena ja nuorena aina sotkuinen ja täynnä tavaraa. Vanhemmat antoi olla, koska itsehän jouduin siellä sotkun keskellä asumaan. Ja mua se ei kyllä haitannutkaan. Nyt aikuisena omassa kodissa on tosi siistiä, enää en tykkää sotkusta. Hehe, eli jos ei muu niin aika saattaa ratkaista ongelman :D

NanaVanilla
3/34 | 

Kyllä se on mielestäni ihan mahdoton tehtävä! :D Ehkä jos olisi joku tosi minimalisti ettei lapsella oikeasti ole kuin tosi vähän leluja ja tavaroita. Mutta kun niitä on, ja vaikka niille olisi paikat olemassa, tuntuu mahdottomalta saada lapsi laittamaan ne käytön jälkeen paikalleen.

Vierailija
4/34 | 

Meillä itse asiassa tärkeämpää, kuin näyttääkö huone siistiltä, on tavaroiden löytyminen, niinpä siivoaminen tarkoittaa sitä, että tavarat laitetaan omille paikoilleen. Tuntuu myös motivoivan alle viisivuotiastakin, kun kehuu ja sanoo juttuja niin kuin ”eikö olekin kiva, että nyt kaikki ponit löytyvät helposti samasta paikasta”. Myös joka kerta, kun joku rakas lelu on hukassa, muistutetaan, kuinka tärkeää on laittaa tavarat omille paikoilleen. Toki mielekkäitä säilytyspaikkoja pitää olla tarpeeksi. Tosi hyviä noi koukku- ja läpinäkyvät säilytyslaatikkovinkit.

Karoliina Sallinen

Hei juuri niin: Puit sanoiksi sen, mikä tässä minua eniten sapettaa. Sotkuun häviää tavaraa. 

Minusta muuten tuntuu, että lapsi leikkii paljon innokkaammin siistissä huoneessa. Ehkä juuri siksi, että näkee tavaransa paremmin. 

Vierailija
5/34 | 

Minusta lastenhuone saa ollakin vähän sotkuinen, jos lapsi ei ole siisti luonnostaan, kunhan tavarat löytyy helposti ja lattialta kerätään tavarat niin että imurointi onnistuu. Myös työpöydällä pitää pystyä tehdä läksyt helposti. Hyllyt, laatikot jne auttaa tässä ja kerran viikossa pitää huone siivota niin että tavarat on suunnilleen paikoillaan. Kerran-pari vuodessa tehdään myös inventaario, jossa laitetaan tavaraa kierrätykseen, lahjoitettavaksi tai roskiin.
Itse en hirveästi normita miten lapsen kuuluu siivota, esim. petaus saa olla lapsen näköinen. Toki opastan ideaaliin, mutta sitten tehköön tavallaan. Kyse on kuitenkin vain siivoamisesta. :)

Vierailija
6/34 | 

Mulla oli lapsuudessa ihan järkyttävän näköinen huone. Siis kaikki kamat oli aina (muiden mielestä) sikin sokin ja pöydät täynnä romua. Meillä ainut sääntö oli, että lelut pitää pysyä oman huoneen sisäpuolella ja kerran viikossa pitäis päästä imuroimaan. Olen tästä äidilleni suuresti kiitollinen, koska luulen, että huoneen väkisin siivoaminen olisi aiheuttanut mulle suurtakin ahdistusta, koska pidin kaaostani aika kotoisana.

Samaa systeemiä olen noudattanut omienkin lasten kanssa. Kerran viikossa (suunnilleen) lelut omille paikoilleen, että saa siivottua. Muuten saa oma huone näyttää siltä kuin siellä asuja tahtoo. Ja tärkeintä musta on se, että lapsi saa itse päättää, missä tavaroiden omat paikat on. Olen huomannut, että minun mielestäni kätevät säilytysratkaisut ei välttämättä olekaan lapsen mielestä käteviä. Esim. itse ajattelisin, että barbit ja monster high't vois olla samassa laatikossa, mutta lapsen mielestä se ei ollut kätevää :) Toisella taas on iso autolaatikko ja iso legolaatikko, mutta ne tärkeimmät pikkuautot ja legot on työpöydän laatikossa erikseen. Koska niin on kuulemma helpoin.

Ja pakko vielä mainita, että lapsuuden kaaoksesta huolimatta minusta tuli ihan siisti aikuinen, joka tykkää asua hyvin minimalistisessa ympäristössä. Sen vuoksi lastenhuoneiden kaaokset välillä sieppaa, mutta olen pitänyt kieleni kurissa. Onneksi niistä saa ovet kiinni ;)

Karoliina Sallinen

Meillä ehkä ongelma on se, että lapsen huone näkyy suoraan, kun astelee kotiovesta sisään. Alan pitää ovea kiinni :)

Daniella
7/34 | 

Neuvottelua ja kompromisseja. Lastenhuoneen ei tarvitse vastata äidin siisteysstandardia (etenkään kun ei muukaan koti :D), mutta imuroimaan pitää pystyä about kerran viikkoon. Ei kyllä sekään ole niin justiinsa, koska joskus se viikko vilahtaa ohi ennen kuin äiti huomaakaan. Mun ykköstoive on, että lelut pysyy lastenhuoneissa. Saa tuoda välillä pois, mutta pitää ehdottomasti viedä paikoilleen. Yritän myös opettaa, että pistetään tavarat omille paikoilleen. Suurin ongelma on kuitenkin minä itse. Tuntuu, ettei itsellä ole nyt resursseja koko ajan muistuttaa ja opastaa. Mutta luulen just tuon imurointisiisteydenkin jo istuttavan siemenen aikuisuutta ajatellen, joten yritän olla ottamatta liikaa paineita. Sitä paitsi, sotkuhan lisää luovuutta ;)

Mutta kyllähän tämä sekasorto koko kämpässä ärsyttää! Hieno itselleni, että sitten helpottaa kunhan taapero ei enää kohnaa joka paikkaa ja levitä kaikkea löytämäänsä ympäriinsä. Lelut olisikin vielä helppo ja siedettävä kompakti kaaos. Mutta kun eihän tuommoinen napero ole kiinnostunut leluistaan. Vaan kaikesta muusta alkaen tusseista ja päättyen roskisten kautta vessaharjaan.

Karoliina Sallinen

Sehän siinä onkin, että olen huomannut sotkun levittäytyvän: Kun lapsen huone on sotkuinen, hän ei viitsi olla siellä ja silloin tavarat roudataan meidän makkariin tai olkkariin. Huoh :D

Vierailija
8/34 | 

Olen sitä mieltä, että antaa sekasotkun olla. Silloin ainakin meidän lapset parhaiten huoneessaan viihtyvät. Vähemmän stressattavaa äidillekin, kun ei tarvitse miettiä ja hoputtaa siivoamaan.
Minusta on ihan ikävää käydä sellaisissa perheissä, joissa siisteydestä ollaan ihan huipputarkkoja. Tuntuu, että lapsi ei oikein saa edes leluja ottaa, ettei ne vaan jää sitten mihinkään väärään paikkaan.
Meillä saa lelut tuoda olohuoneeseenkin.
Hyviä vinkkejä säilytyksestä kuitenkin, sillä pitää leluille silti se joku oikea paikka olla, silloin kun viikkosiivousta tehdään.

Karoliina Sallinen

Mun on pakko sanoa, että meillä ei ole huippusiistiä. Haluaisin kyllä, mutta totuus on jotain muuta! 

9/34 | 

Hyviä vinkkejä ja mielenkiintoista pohdintaa.
Ehkä joku postaisi vinkit aikuiselle siihen, että saisi omat tavarat järjestykseen ;) . Jotenkin tuntuu, että olen samanlainen kuin teidän neiti vielä aikuisenakin. Petaaminen se vasta vaikeaa on!

Karoliina Sallinen

Mun oma ongelmkohta on vaatteet. Tuppaavat jäämään aina makuuhuoneen pöydälle, vaikka kaappi on ihan vieressä. 

Daniella

Todellakin! Välillä mietin, että muutama vuosi eteenpäin ja sama typy on ihan että "äiti, miks sä oot säästänyt nää kaikki?" :D

En yleensä kannata sellaista salaa hävittämistä, mutta kyllä mä välillä kiskon ihan surutta roskiin kun löydän sadannen sateenkaaren lojumasta lattialta. Ei oo kaivattu. Sikstoiseen, ei kyllä paljon katteltu niitä säästettyjäkään piirrustuksia viime kesältä :D pitkällä tähtäimellä pyrin säästämään muutaman eri kausilta: tuolloin piirsit kummituslinnoja, tuolloin prinsessoja jne. Tarvitaan muuten kohta oma huone näille taideteoksille!

Ninnatar
11/34 | 

Mahtuisiko pari korkeaa kaappia? Ovien taakse hyllyt täyteen laatikoita ja laatikkoon kuva, mitä sisältää. Mikä on huoneen koko? Facessa on muuten mahtava ryhmä lastenhuoneen järjestysvinkit. Se oikein syöksee ideaa.

Karoliina Sallinen

Mikä ryhmä? Kerro heti! :)

F:n oma toive olisi vanha vitriini, jossa ylhäällä olisi lasiovikaapit, sitten pieni taso, jonka alla kiinteät ovet. Näki jossain sisustuslehdessä. Itsekin rakastuin ideaan, vaan kun ei ole tullut vielä torissa vastaan. 

Riinak
12/34 | 

Meillä muksun huoneen sisustaminen käynnissä, 4.5vee saa ekan oman pöydän.Myös nojatuoli menee vaihtoon.Lapsen huone on suht järjestyksessä,kiitos huoneessa olevan suurehkon liukuovikaapin.Kaappi on alkujaan pieni vaatehuone,meillä ollut alusta asti harvemmin tarvittujen vaatteiden ja tavaroiden sekä lelujen säilytyskaappi.Sinne on hankittu kannellisia läpinäkyviä muovilaatikoita eri kokoisina että esim.tietyt leikit on tietyssä laatikossa.Lapsikin tietää että sieltä saa yhden laatikon kerrallaan leikkiin ja toisen laatikon vasta kun edellinen on kerätty pois.Lapsen sisävaatteet on erillisessä lipastossa ja ulkovaatteet eteisen kaapistossa (jonka ylähyllyllä eri vuodenajan ulkovaatteet).Kirjat ja pelit on erillisessä vitriinikaapissa. Tällä hetkellä lapsi tulee mielellään piirtämään keittiön pöydän ääreen mutta luulen että piirtely siirtyy omaan huoneeseen kun työpöytä saapuu.Lapsen huoneessa käydään leluja läpi säännöllisesti,pyritään kierrättämään niitä serkulle ja välillä viedään jotain isovanhemmille ja vaihtona saa tuoda jotain tilalle.Tärkeintä on tavaroille omat paikat,lapsi ne kyllä sinne kerää melko reippaasti itsekin.Meillä on toiminut se että lattioille ei jätetä leikkejä lojumaan vaan kerätään pois ennen uutta leikkiä.Olohuoneessa leluja saa olla mutta tietyissä rajoissa. Itse tykkäisin vähemmästä tavaramäärästä mutta olen joutunut joustamaan.Kunhan imurointi onnistuu vaivattomasti niin se on tärkeintä.Meillä saa lelut näkyä ja pienen taiteilijan piirustukset. Muksu tykkää itsekin siivota ja järjestellä,toivottavasti myös sitten isompanakin. Meillä sisustus on osin vielä lapsiystävällistä (esim.liukuestepohjaiset matot) mutta hyvin on toiminut myös vaaleat huonekalut. Ps:ihana tuo päiväpeitto,meillä muksun sängyssä mummon ompelema päiväpeite, sitten kun sängyn vaihto on ajankohtainen,tuommoinen vetoketjupäiväpeitto voisi olla toimiva. Pps:lapsen huoneen verhot on etsinnässä,saa vinkata mistä voisi löytää :)

Karoliina Sallinen

Mullekin imurointi on se raja siisteydelle. Jos imurin edestä joutuu koko ajan siirtämään kamaa, hermot menee. Siksi rakastan seinähyllyjä, koukkuja jne.

Voi. Verhosita en tiedä. Meillä ei ole yksiäkään :D

Nettanen
13/34 | 

Mun äiti oli tarkka siisteydestä, ja meillä oli sääntö, että esim barbeilla leikkimisen jälkeen barbit piti siivota laatikkoonsa ja laittaa takaisin kaappiin, ennen kuin sai ottaa esiin legot. Ja sit jos halusikin alkaa leikkiä junaradalla, niin legot piti ensin kerätä pois, ja sit vasta junarata esiin. Ja niin edelleen. Ja se oikeasti toimi kyllä siihen, että ei koskaan ollut kuutta erilaista keskeneräistä leikkiä lattialla. Ja illan päätteeksi se viimeinenkin siivottiin aina kaappiin. Mun huone oli siis lapsena oikeasti AINA tosi siisti! Toki se myös ärsytti joskus, että oli noin tarkka sääntö siivoamisen suhteen, mut toisaalta se oli tosi selkeää ja opin noudattamaan sitä hyvin. Ja muistaakseni kaksi leikkiä "sai" kyllä yhdistää, mut sit ne piti kyllä molemmat siivota pois ennen nukkumaanmenoa. Ja jos oli kavereita kylässä, niin siivottiin aina yhdessä leikit pois, ennen kuin kaverit lähtivät kotiin (vaikka leikki olisikin ollut jollain tapaa mielestämme "kesken"), ja sama homma tietysti kavereiden luona, että minä autoin heitä laittamaan leikit pois ennen kuin lähdin kotiin.

Muistan, et huoneeni oli paljon sekaisempi sitten teini-iässä, kun oli vaatteita täynnä koko lattia, sänky aina petaamatta ja päiväpeitto lattialla jne. Silloin ois kyllä tuollainen vetoketjupeitto ollut kätevä :D

Katikki
14/34 | 

Mun muksut on vielä niin pieniä, etten pysty mitään satavarmasti koululaiselle toimivaa neuvoa antamaan, mutta yhden asian KonMari mulle opetti: Lapset ei osaa siivota, jos sitä taitoa ei niille opeteta. Muistan itse lapsena saaneeni aina komennon "siivota huone" ilman, että kukaan varsinaisesti olisi selittänyt, mitä siihen sisältyy. Oon yrittänyt omien pienten kanssa kädestä pitäen näyttää, miten huone siivotaan, ja koska lapset on vielä niin pieniä, siivoan heidän apunaan. Meillä siivotaan kahdesti päivässä kaikki tavarat paikolleen, ennen päiväunia ja ennen yöunille menoa.

Hyvä vinkki tuo vetoketjullinen päiväpeitto! Täytyy tutustua.

Karoliina Sallinen

Good point! Totta on, että siivoaminenkin on taito, joka pitää opetella. 

Suosittelen kyllä vetskaripeittoa :) 

Pikkuauto
15/34 | 

Mistä noiden ritilähyllyjen kokoaminen aloitetaan? Myydäänkö niitä jotenkin kokonaisuuksina vai osa kerrallaan? Työpöydällä olisi mahtava tuollainen ripustusseinä?

Minnanelämää
16/34 | 

Meillä lasten pitää illalla raivata lattia tyhjäksi jotta yöllä on turvallista mennä esim vessaan. Muistutellaan myös että yksi leikki kerrallaan. Meillä on jokaiselle lelulle oma laatikko ja mitään ylimääräistä ei ole. Asunto on kahdessa kerroksessa ja sääntönä on ettei ylhäältä tuoda mitään alas. Alakerrassa on muutama lelu 1v varten mutta hän ei vielä osaa siivota jälkiään itse mutta avustettuna ja keikin kautta menee lelutkin hyllyyn.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Moikkis!

Minun ja Eskon makuualkovi, eli entinen vaatehuone, jonka oviaukoksi puhkaistiin reikä vaatehuoneen ja eteisen seinän väliin, on toiminut ihan ok:sti ilman ovea nyt jo melkein vuoden.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ok ei kuitenkaan ole aivan sama kuin täydellinen ratkaisu, ja siksi olemmekin alkaneet kaivata ääni- ja valoeristettä oviaukon kohdalle. Varsinkin silloin, kun minä olen kömpinyt yöunille ysiltä, ja urheilijanuorukainen saapuu kotiin kymmenen jälkeen laittaen vielä hikivaattensakin pesukoneeseen rumisemaan. Tai silloin, kun Esko saisi nukkua vielä arkiaamuina tunnin kauemmin kuin minä, mutta kahvinkeittelyni ja aamumetelöintini herättävät hänet ennen aikojaan. Niin tai silloin, kun jompi kumpi meistä haluaisi nukkua viikonloppupäiväunet F:n ja toisen puolikkaan touhutessa muualla kodissa. Näissä tilanteissa sitä ovea tai ainakin oviviritelmää kaivataan ja kovasti!

Varsinaisen oven löytäminen tähän tilaan ei vain ole kovin helppoa. "Oikeaa" ovea tilaan ei voi kiinnittiiä, koska A) oviaukko on tavallista kapeampi.  Ja ennen kaikkea: B) ovi ei mahtuisi avautumaan minnekään suuntaan (tai sen viereen ei jäisi ainakaan tarpeeksi tilaa kulkea ohi). Eteisen puolella vastassa on kylpyhuoneen ovi, sekä toisella puolella talomme vanhoista tehdasrakenteista merkkinä oleva iso betonipylväs. Eikä varsinaisen makuuhuoneenpuolelta katsottunakaan tilaa lieemmin ole.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Liukuovi olisi kätevä, mutta kun sillekään ei ole tilaa. Ei eteisen seinän puolella, eikä makuualkovin seinustallakaan.

Haitariovet ovat mielestäni yleisesti ottaen kauhean rumia, ja minun kokemukseni niistä on myös se, etteivät ne eristä ääntä juuri ollenkaan.

Olenkin miettinyt, että jonkinlainen kangasverho voisi toimia. Tosin en yhtään tiedä, mikä kangas eristäisi parhaiten ääntä. Olenkin suunnitellut (oikeat käsityöihmiset saavat tässä kohdassa nauraa), että teettäisin oveksi pussukkamallisen verhon, jonka sisään sulloisin eristeeksi esimerkiksi styroksilevyä. Tai jotain muuta. Mitä?

Toisaalta olen joskus netissä pyöriessä nähnyt haitarioven jalostettuja versioita, ja mietinkin, osaisiko puuseppä tehdä meille jonkinsorttisen tyylikkään saranaoven. Vaikka niin, että tavallinen ovi olisi ikään kuin pilkottu neljään osaan saranoiden avulla. Semmoinen komeus voisi ehkä mahtua makuuhuoneemme seinustalle.

Nyt kaivataan siis hyviä vinkkejä! Onko kukaan muu paininut samanlaisen oviongelman kanssa, ja millaisen ratkaisun olette löytäneet?

Edellinen DIY-ideani, rullaverho, vaatii vielä toteutusta. Olen kallistumassa akryylimaaleihin. Kiitos vinkeistä muuten kaikki, jotka kommentoitte postaustani! (Onko teillä muuten kokemusta Tigerin maaleista? Näin Tigerissa  ihania herkkuväriakryylimaaleja, ja hintakin olisi vain muutaman euron tuubilta.)

Kivaa torstaita! Itse tulin tänään kesken päivän töistä kotiin. Kuumetta :/ Uumoilin kipeyttä jo eilen, mutta perusmarttyyrinaisena raahauduin aamulla työpaikkalle idealla jos kuitenkin. No ei sitten toiminut tämä idea! Menisipä lämpöily ja kurkkukipu pian ohi, jotta viikonloppun voisi vietellä edes suunnitellusti. Lauantain ja sunnuntaina meidät pitäisi nimittäin myymästä Jäähallin kirppiksellä. Pöytä kolme (vai oliko se neljä). Mun vaatteita ja kenkiä (xs/s/37-38) ja Eskon myös (l/xl/44-45). Tervetuloa ostelemaan ja jutskailemaan :)

-Karkki-

* Ruuvinaulakot: Ystävänpäivälahja kamulta // Reput: Fjällraven // Rekisterikilpi: Kihvelikirppikseltä // Vaateripustimet: Poola Kataryna, Tiger, Lagerhaus // Päiväpeitto: Avaroom (saatu) // Tyynyt: Monki, Ellos // Valaisimet: Ikea, Clas Ohlson // Tauluhylly, jakkarat ja kehykset: Ikea // Star Wars -herätyskello: Clas Ohlson

Kommentit (25)

Pompom
1/25 | 

Meillä on vaneerista teetetty haitariovi portaikossa! En ole koskaan ollut haitariovien fani, mutta vaaleaa vaneeri on ihana. Kätevä myös siksi, että ei tarvitse avautumis tilaa. Eristää ääntä yllättävän hyvin, ei niin hyvin kuin tavallinen ovi...

Johanna
2/25 | 

Mun mielestä jossain vaatekaupassa on ollut aika hieno idea sovituskoppiin ovena. Kaksi koukkua ja paksua kangasta verhoja ja kulmissa purjerenkaat.

En tiedä voisiko tuosta kehittää jotain?

Laura
3/25 | 

Miten olis semmoset "saluunan-ovet" ? Vähän niin kuin menisi vaatekaappiin sisälle, avautuisivat kummallekin sivulle :) Mahtuisiko pariovet avautumaan vaikka huoneesta ulos päin?

4/25 | 

Vähänkö hieno olisi rulo-ovi, joka nousisi kattoon, kuten autotalleissa tai teollisuushalleissa...

Karkki
7/25 | 

Miten mä en itse tätä keksinyt? Olen aina ajatellut,että juuri nuo kyseiset verho-ovet ovat kauniita. Varsinkin ne nahkaiset! Pää raksuttaa, mistä kirppiksiltä ja UFF:n euronpäiviltä voisin ostaa vanhoja nahkatakkeja niin, että ne voisi yhdistää yhdeksi isoksi verhoksi. Tietääkö kukaan, eristääkö nahkaverho ääntä?

Karkki
8/25 | 

Miten nerokas idea! Onkohan vaan jotain keinoa, jolla saluunaovet voi pitää tarvittaessa auki? Välillä noin pientä tilaa pitää nimittäin tuulettaa, ettei ilma lopu kesken...

Karkki
9/25 | 

Tervetuloa avaruusalusmakuuhuoneeseen ;) Itse asiassa pohdin alunperin, että laitan juurikin tuollaisen oven, tosin vain rullaverhon muodossa. En vain tiedä, onko se esim. yöllä vessassa käydessä ylösmeno-ovi hankala. Onko kokemusta?

Karkki
10/25 | 

Liukuovi olisi paras vaihtoehto. En vain ole koskaan nähnyt niitä näin pienessä tilassa. Ehkä,jos ovet saisi menemään kahta erillistä kiskoa,homma voisi toimia.

loko
13/25 | 

Meillä on ratkasiu vähän samanlaiseen ollut ihan peruskangasverho. Ääntähän se ei eristä, mutta valoa kyllä. Mietin vaan, et onko teillä ilmanvaihtoa siellä alkovissa, kun jos ei ole, niin silloin ovea ei kannata laittaa?

14/25 | 

Joo, meillä on ilmanvaihtokanava. Ja vieläpä tehokas sellainen. Mietin kuitenkin, että noin pienessä tilassa ei ole fiksua pitää ovea/verhoa kiinni koko yötä, vaan vain sen ajan, kun ääni- ja valoeristettä kaivataan. Esim. alku- tai loppu-unesta. Onko teillä verho kiskolla, vaijerilla vai tangolla?

loko
15/25 | 

Kiskolla, siis ihan selaisella perusverhokiskosysteemillä ja nipsuilla, joka on ikkunoissakin verholaudan takana. Meillä to kiinnitys jää piiloon. Tuo ilmanvaihtohan antaa enemmän mahdollisuuksia kuin sellainen perinteinen systeemi, johon ei ilmanvaihtoa saa millään.

Maria
16/25 | 

Tuli kaksoisovet mieleen, vois olla kyllä hassun näköiset, kun ovat niin kapeat :) En tiedä onko kovin käytännöllinen näihin muihin verrattuna.

stara
17/25 | 

hei onko toi oven oikealla puolella oleva juttu tuoli? Siis niikun klaffiominaisuudella niin ku metrossa esim?? Ihan mahtava jos on ja jos on niin mistä tollanen löytyy? :D

Karoliina Sallinen
18/25 | 

Kiitos vinkeistä! Ja joo: Ilmanvaihto on älytön plussa. Kun käytiin ensimmäisen kerran katsomassa asuntoa, ei tajuttu katsoa, onko vaatehuoneessa ilmanvaihtohormi. Kun sitten kotona keksittiin tämä "vaatehuoneesta alkovi -idea", oli aikamoiset jännityshetket, kun piti myyjiltä odottaa tietoa siitä, löytyykö ilmanvaihtokanavaa. Oli muuten hassua, että tässä talossa jopa vaatehuoneessa oli hormi. Monissa vanhoissa taloissa kun sitä ei ollut edes välttämättä makuuhuoneessa...

Karoliina Sallinen
23/25 | 

Ei olla teetetty, vaan päädytiin lopulta kangasoveen. Sellainen olisi ollut kyllä ihana myös :)

Aino Mikkonen
24/25 | 

Hei! Minkä kokoinen teidän vaatehuome on? Meillä on edessä myös vaatehuoneen tuunaaminen joko lapsille tai meille aikuisille... Tosi viihtyisä tuo teidän soppi :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

20130821-201905.jpg

Olin viikonloppuna kaverini Anun luona, ja ihastelin, miten nerokkaisiin kohtiin hän oli laittanut lapsilleen naulakoita kiinni. Turha tila eteisessä oli käytetty nimittäin hyvin hyödyksi, ja ajattelin heti, että tuo idea, jossa ripustuslenkit oli laitettu lasten korkeudelle, kenkäkaapin päätyseinään, oli nokkela.

Toinen ystäväni kommentoi samaan tilanteeseen heti, että juuri tämmöisissä lapsiperheiden pienissä kodeissa (jotka meillä kaikilla kolmella naisella on) jokainen toiminnallisuutta lisäävä ja tilaa säästävä idea on poimittava talteen. "Parhaat ideat pitää jakaa muille ja kerätä itselle talteen", sanoi Anni, ja siinä hän oli kyllä aivan oikeassa. Monesti jokin itselle jo tuttu ja "vanha" keksintö/tuote/ajatus voi hyvinkin olla juuri se, mitä toinen on kaivannut, mutta mitä ei ole vielä itse löytänyt.

Pieni koti toimivaksi -ideoiden parissa humahtikin siinä sitten hetki jos toinenkin. Sängynaluslaatikot, liukuovikaapit ja lelusäilytysjärjestelmät täyttivät keskustelun, ja tuntui, että jokainen marssi omiin koteihinsa monta hyvää vinkkiä takataskussaan.

Minun omat vinkkini ystävilleni kiteytyivät kolmeen kohteeseen, joiden parissa olemme Eepin kanssa uudessa kodissamme kesän aikana puuhailleet. Inaria-liukuovikaappit oikeine sisusteineen, vaatehuoneen muodonmuutos makuuhuoneeksi, sekä kyseisen minihuoneen sisustusratkaisut olivat ne, joista ystäväni halusivat kuulla. Ja joista vähän ylpeänä kerroinkin ;) Nämä olivat nimittäin ne pienet, suuret ratkaisut, jotka mahdollistivat kolmihenkisen perheen muuton 55-neliöiseen kaksioon! Ilman tilaihme-Inarioita, ja kaksion muuttamista kolmioksi emme olisi nimittäin voineet edes ostaa tätä unelmiemme kotia.

20130821-202005.jpg
Postaan varmasti joku päivä vielä siitä, mitä kaikkea Inariamme pitävätkään sisällään, mutta nyt esittelen teille makuuhuonettamme vähän tarkemmin. Valitettavasti minulla ei ole kuvia ajalta, jolloin vaatehuonemakkarissamme oli vielä vaatetangot ja -hyllyt, mutta kylläpä yllä olevista kuvista näkee, ettei näky ollut vielä heti seinäpakkelointienkaan jälkeen kovin kutsuva. Katossa loisti karmea plafondi vihreään taittavalla valolla, ja tunnelma oli aika kökkö. Komero, joka ei vaikuttanut vielä yhtään huoneelle.

Aika pienellä vaivalla saimme kuitenkin koko huoneen fiiliksen muokattua. Vai mitä olette mieltä?

20130821-202119.jpg
Laitoimme kattoon lämmmintä valoa antavan spotin, leikkasin valkean seinän iloksi kontaktimuovipalloja "köyhän naisen tapetiksi" (hintaa 50 senttiä ) ja etsin sängyn päälle muutaman lempityynyliinani: Äidin tekemän Marimekko-kankaisen tilkkupäällisen ja raidallisen Ikea-kankaasta ommellun tyynyn, sekä LIVING and Roomin ja H&M:n valmispäälliset. Kokonaisuuden kannalta tärkein oli kuitenkin blogin kautta saamani aivan ihanan AVA Roomin vetoketjupäiväpeitto, joka muutti aluksi aika epäsiistin komerosängyn rauhaisaksi nukkumasopeksi.

Olen ehtinyt himoita AVA Roomin päiväpeittoa muuten siitä lähtien, kun ystävälleni Elisalle sellainen hommattiin Tyylivarkaat ohjelmassa. Päiväpeittofanitus on siis kestänyt jo tovin, ja nyt olikin ihanaa, että sen vihdoin sain. Ja kaipa sitä voi tässä tilanteessa jopa sanoa, että vetoketjulla toimiva päiväpeitto onkin nyt elinehto, koska muunlaisen peiton levitäminen olisi tässä pikku tilassa aika mahdotonta. Sängyn molemmille seinustoille kun jää huimat 7,5 senttiä vapaata "liikkumistilaa".

20130821-202522.jpg

20130821-202622.jpg
Vetoketjupäiväpeiton toimintaidea onkin se, että päiväpeittoa ei tarvitse joka aamu levittää sängyn ympärille, vaan päiväpeiton reunaosat ovat päivin öin kiinni sängyssä. Kun sänky halutaan avata nukkumista varten, tai se suljetaan aamuisin, ei tarvitse kuin surauttaa molemmissa pitkissä sivuissa olevat vetoketjut haluttuun suuntaan. Näin sänky on jatkuvasti siisti, eikä päiväpeitto luisu tai mene ryttyyn. Ja mikä parasta : edes MIES ei voi pedata sänkyä VÄÄRIN ;) Tästä aiheesta olemme Eepin kanssa nimittäin aikaisemmin keskustelleet: Kuinka paljon reunoille jätetään peittoa roikkumaan, tai miten päin peitto asetellaan. You know? Tärkeitä asioita tämmöiset...

AVA Roomin päiväpeiton voi tilata oman sängyn, ja omien tarpeiden mukaan. Futon-sänkyihin on olemassa oma mallinsa, samoin lastensänkyihin. Itse valitsin runkopatjasängynpäällisen, koska halusin, että peite peittää myös sänkymme jalat, ja tulee ikään kuin sänkymme hupuksi. AVA Roomilla myös tämän sängyn jalat peittävän peiteosan pituuden voi itse päättää, ja minä päädyin 15 senttisten sängynjalkojen pariksi valitsemaan 37senttiä korkeat reunat. Ajattelin, että reunat ovat tarpeeksi pitkät peittääkseen sängynaluslaatikot, mutta silti lattian ja peiton väliin jää imuroinnin mentävä kolonen.

Koska halusin ehdottomasti valkoisen päiväpeitteen, piti hetkiä pohtia sitä, kuinka lapsiperheessä valkoisen ison kangaspinnan kanssa voikaan oikein toimia. Meillä saa nimittäin hyppiä sängyssä (vaikka mutavarpailla), ja onpa siellä joskus hyvän leffan ja iPadin kanssa nähty syötävänkin. Siksipä päiväpeiton pesuominaisuuksiin piti paneutua. Elisa-ystäväni peitossa sivun vetoketjut aukesivat vain jalkopäätyyn asti, mutta itse halusin päiväpeittomallin, josta kansiläpän saa vetoketjuilla kokonaan irti.

20130821-202752.jpg
Luulenpa, että meidän käytössämme tämä vetoketjumalli on fiksumi: Voin pestä helpommin likaantuvaa läppää joskus ilman reunapalojakin, ja toisaalta kahteen osaan pilkottuna peitto mahtuu paremmin pesukoneeseenkin.

Komeromakuuhuoneemme säilytystä pohtiessa pään vaivaa aluksi tuotti se, minne laittaisimmekaan kaiken yöpöydillä yleensä säilytettävän tavaramäärän. Silmälaseille, kännykälle ja kirjoille piti keksiä uusi ratkaisu. Ennen kuin pakotin Eepin porailemaan Lack-hyllyjä seinille kuitenkin huomasin, että uudesta päiväpeitostamme löytyy ratkaisu myös säiltyspulmaan. Päiväpeiton sivuilta löytyy nimittäin säiltystaskut!

20130821-202858.jpg
Vetoketjullisen taskun saa joko yhdelle sängyn sivulle, tai molemmille puolille,kuten meillä on. Tilatessani peittoa ajattelin, että taskuun tulee mahtumaan varmaankin vain puhelin, mutta todellisuudessa tasku on todellinen tilaihme. Kännykkä, rillit, kirja ja kaksi lehteä mahtuvat koloseen aivan kevyesti. Ja ilman lehtiä luukku menisi myös kiinni. Vielä kun tekisivät pidikkeen yövesilasille, olisi makuuhuonesysteemi täydellinen ;)

20130821-203022.jpg

20130821-203040.jpg
Nyt kun makuuhuoneen perusasiat on kunnossa, pitää aloittaa hienosäätö. Tämän pyykkikopan kohdalle tarvitsemme säilytyspaikan, johon voimme illalla laittaa seuraavan päivän vaattet valmiiksi (taas yksi aamun ajansäästökikka). Ehkä naulakko ja tuolit. Ja kaulakoruille joku ripustuskoukku?

20130821-203702.jpg
Niin ja tarvitseehan huone vielä taulun, lukuvalon tai jotain muuta piristystä. Onko ehdotuksia?

20130821-203805.jpg
Terkuin: Karkki

P.S. Neidin sänkyongelma on edelleen ilmassa. Mitäs sen suhteen tulisi tehdä? Ikean Gulliver AVA Roomin junioripeitolla? Kerrossänky ja sen alaosaan maja? Vai levitettävä täyspitkä sänky niin, että F:n sänkyä voisi käyttää myös vierasvuoteena?

Peitto. AVA Room. Saatu blogista // Suomutyyny ja keltainen tyyny. H&M // Tilkkutyyny Marimekko-kankaasta. Äiti ompeli // Aaltotyyny. LIVING and Room // Raitatyyny Ikean kankaasta. Äiti ompeli //

F:n mekko. Metsola.

 

 

Kommentit (13)

Karkki
2/13 | 

No silloin tosiaan tämä ei olisi kovinkaan rentouttava tila :) Itse taas rakastan nukkua turvallisessa sopessa!

kiinnostunut
4/13 | 

Miten tuollaisen ratkaisun ilmanvaihto toimii? Pitikö tehdä muutoksia sen suhteen? Vaatehuoneen ilmanvaihtoa ei varmaan ole suunniteltu niin, että siellä nukkuu kaksi ihmistä ovi kiinni.

Kiva idea, mutta ei sopis kyllä meille :) Ja kauniisti sisustettu!

Karkki
6/13 | 

No itsekin olin skeptinen ilmanvaihtoasian suhteen, ennen kuin pääsin tarkastamaan tilan livenä. Minulla on myös astma, ja tiedän, että aamulla on aina karmea nuha, jos paikassa ei ilma kierrä.

Olimme siis ehtineet suunnitella vaatehuoneen tuunaamiseen ennen kuin edes pääsimme katsomaan koko asuntoa. Ja iloinen ylläri oli se, että meidän vaatehuoneessamme on aivan samanlainen ilmanvaihtokanava ja "kolo", mikä kaikissa muissakin huoneissa on. Aikamoinen onnenpotku! Makkarissa suhisee koneellinen ilmanvaihto siis yhtä hyvin kuin muuallakin asunnossa. Monissa ennen 80-lukua rakennetuista taloissahan ilmanvaihtokanavaa ei ole EDES siellä makkarissa :)

Pidämme myös ovea usein öisin auki F:n isoon huoneeseen, joka on varsinainen makkari, ja jonka huonekorkeus on 3,5 metriä. Sen lisäksi kohta, josta tämän postauksen kuvat on otettu, on avonaista, remontissa puhkaistua, oviaukkoa. Uskon siis, että kyllä ilma varmasti kulkee ihan hyvin. Toivotaan ainakin :)

Sanna: Nuo pallot on täydellisiä!! Olin jo miettinyt ylikallit Dots-ripustimia, mutta nuo olisivat vielä paremmat + halvemmat :) Pakko käydä kurkkaamassa Clasu. Eihän sulla ole ylimääräisiä?

7/13 | 

Mä kans mietin niitä dotseja yhdessä vaiheessa,mutta ne oisi niin pienessä tilassa kuin vessa olleet aika pöhköt, eikä niihin saa käsipyyhkeitä kunnolla roikkumaan.
Jos ei halua ruuvata clasun palloja kiinni niin rautakaupoissa myydään sellaista (en muista nimeä) liimamassaa, jolla niiden pitäisi myös pysyä tukevasti seinässä kiinni, tai näin minulle rautakaupassa vannottiin... on mulla ainakin pari ylimääräistä :)

sanna
9/13 | 

siis ne makso alesta euron,korkeintaan kaksi. Et saat ne. mut jos sulla ei ole monen mutkan takana kyseinen putiikki ja nupeilla kiire, ni kyllä niitä vielä sielläkin pitäisi olla myynnissä.

Tiia
11/13 | 

Kiitti vain hei! :D Nyt munkin on saatava tuommoinen päiväpeite.. Meille on tulossa tammikuussa perheenlisäystä ja meillä asustelee myös koira, joten tuohon on kuin suunniteltu meille :D Nyt vain täytyy miehelle näyttää, että me ehdottamasti TARVITAAN tuota ;)

Eepi
12/13 | 

Näin miehenäkin voin suositella kyseistä päiväpeittoa kaikille!!
Olen ehkä maaaailman laiskin sängynpetaaja, mutta tällä kyseisellä vetskasysteemillä todella iisiä.

Karkki
13/13 | 

Huraa,muru! Sun eka postauskommentti! Johan tässä on odoteltu 2,5 vuotta :)

Ja Tiia: Tämähän on todellinen TARVEtuote ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat