Kirjoitukset avainsanalla aikuisten loma

PC046800.JPG
PC046800.JPG

PC046803.JPG
PC046803.JPG

PC046808.JPG
PC046808.JPG

PC046774.JPG
PC046774.JPG

PC046776.JPG
PC046776.JPG

PC046778.JPG
PC046778.JPG

Vähän erilainen maanantai tänään kuin viikko sitten. Tänään kello herätti 5.45. Siitä neljän espressokupin jälkeen säkkipimeään ja sateiseen ulkosäähän. Junalla kohti Riihimäkeä ja pitkä päivä parin palaverin ja junassa tehtyjen duunien saattelemana.

Viime maanantaina me heräsimme A:n kanssa Budapestistä. Ehkä siinä 9-10 aikaan paikallista kelloa. Ei sielläkään aurinko vielä tuolloin paistanut, mutta tokihan pekonilla, hedelmäsalaatilla ja Nutella-paahtiksella aloitettu aamu oli himppusen erilainen. Muistan, miten juttelimme aamupalalla, että miten maanantai voi olla tällainen.

Mutta sellaisiahan ne lomamaanantait ovat. Ei silloin osaa sanoa, onko kyseessä alkuviikko vaiko jo viikonloppu.

Me lähdimme A:n kanssa Budapestiin ilman mitään odotuksia. Sunnuntaina, vähän ennen lähtöä synttärisankari kysyi, mitä olen ajatellut, että tekisimme reissussa. Koska suunnitelmia ei ollut, ladattiin Netflixistä kahdeksan jaksoa The Blacklistiä lentokoneviihdykkeeksi ja päätettiin, että perillä mennään sinne, minne nokka vie.

Ja niinpä me päivämme Budapestissä vietimme. Vapaasti vaellellen, fiilispohjalta.

Tuli käveltyä kilometritolkulla pitkin keskustaa. Hotellimme oli aivan Tonavan edessä, linnaa vastapäätä, joten siitä pääsi kätevästi joka suuntaan. Vierailimme kahdella eri joulutorilla, ostimme paikallisena käsityönä tehtyjä kuusenkoristeita, söimme torikojuista lounaan ja joimme monta kupposellista lämminä viiniä.

Kävimme linnan juurella, vaelsimme Tonavan yli kaikkien muiden turistien vanavedessä, ajoimme sporalla kauppahalliin, ostimme kuuluisaa unkarilaista paprikamaustetta ja varjelimme kunnon turistien tavoin lompakkojamme. Illalla suuntasimme Zeller Bistroon, unkarijuuristen kavereideni suosittelemaan illallispaikkaan, josta saimme aivan tsäkällä ne viimeiset kaksi paikkaa. On kuulemma paikka, jonne tarvitsisi aina pöytävarauksen.

Blogissa saamien vinkkien innoittamana vierailimme myös New York Cafessa. Harvoin sitä tulee syöneeksi lounaaksi pelkkiä juustoja punaviinilasillisen ja livenä soitetun klassisen musiikin ryhdittämänä. Siinä pöydässä istuessa alkoi väkisinkin pohtia, millaisia juhlia ja tapahtumia tilan ihanat seinät olivatkaan vuosikymmenten saatossa nähneet.

Ihana loma! Ainoa vika se, että matkalla kasvaa matkakuume.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Nunsku
2/2 | 

Budapest on ihana! Vietettiin kesällä vajaa kaks viikkoa lomasta Budapestissa koko perheellä. Oli kyllä vallan kaunis paikka ja joka päivälle keksi kyllä jotain ihanaa tekemistä. Viimesenä iltana käytiin jokiristeilyllä. Miten kaunista olikaan auringonlaskun aikaan!

Voisin lähteä uudestaan ihan milloin vaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

P3260215.JPG
P3260215.JPG

P3260217.JPG
P3260217.JPG

P3260228.JPG
P3260228.JPG

P3260230.JPG
P3260230.JPG

P3260234.JPG
P3260234.JPG

P3260240.JPG
P3260240.JPG

Olin pääsiäislomalla kolme päivää ilman tietokonetta ja nettiä. Suljin koko mobiilidatan niin, ettei edes WhatsAppit piipittänyt puhelimessa. Sanoin läheisille, että jos tulee oikea asia, voi soittaa ja tekstata vanhanajan oikean tekstarin. Viestejä ja puheluita tuli vain murto-osa siitä, mitä niitä WhatsAppiin tulee.

Otin sellaisen breikin töihin ja someen (jotka ovat monesti itselleni muuten sama asia),etten muista, milloin. Ainakaan joulu- ja hiihtolomalla en muista olleeni päivääkään tällaisella breikillä. Ehkä viimeisin todellinen loma sijoittui jonnekin viime kesän kieppeille.

Töistä loman ottaminen on sellainen asia, johon usein kannustetaankin. Jos sanoo tekevänsä töitä ilman vapaapäiviä, käsketään ottamaan ponnekkaasti lomaa. Relata, unohtaa kaikki hommat hetkeksi. ”Ei kukaan jaksa painaa vuodesta toiseen ilman lomia”, ja siinä ollaan kyllä ihan oikeassa.

Kun ajelimme pitkin Savoa, mietin, miten joihinkin asioihin käsketään ottamaan breikki, mutta toisissa asioissa sellainen puolestaan tuomitaan. Itse taas olen sitä mieltä, että pieni loma ihan mistä tahansa – maailman ihanimmistakin asioista – tekee välillä hirmuisen hyvää. On ihan helkkarin virkistävää ottaa lomaa arjesta, velvoitteista, siivoamisesta, sähköposteista, somesta, tukan harjaamisesta, vanhemmuudesta, parisuhteesta, ystävyyssuhteiden hoidosta, ruokakaupassa käynnistä ja ihan vaikka vaan päivävaatteisiin pukeutumisesta. Siis juuri niistä parhaista asioista.

Vaikka elämä olisi kuinka mallillaan. Vaikka rakastaisi kaikkia sen osasia, olen melko varma siitä, että pienet breikit tekevät rakkaista asioista vieläkin rakkaampia. Vähän sama kuin lempiruuan kanssa. Vaikka lempiruoka olisi kuinka ihanaa tahansa, ei se enää maistu lempparille, jos sitä söisi joka ikisellä aterialla, joka ikinen päivä.

Omassa elämässäni breikit ovat tehneet vain ja ainoastaan hyvää. Jos olen ottanut lomaa töistä, olen marssinut sen jälkeiseen arkeen kohti miljoonia ideoita ja intoa – luovuus kun tarvitsee välillä ruuakseen päämäärätöntä haahuilua ja pitkiä päiväunia.

Loma äitiydestä on ollut myös itselleni ihan aina elinehto. Se, että olen voinut tehdä asioita välillä myös yksin, pariskuntana tai aikuisporukalla on mahdollistanut sen, että minulla on ollut energiaa olla äiti. Yhden yön aikuisten reissun, keskeytyksettömän ruokapöytäkeskusteluun tai velvollisuuksista vapaan vuorokauden jälkeen kun voimia perusarkeen, pyykkikasoihin, iltasatuihin, ajanhallintaan ja kasvatukseen.

Olen myös huomannut, että loma arkisista rutiineista on ajoittain supervirkistävää. Kun ei ole lomalla meikannut päiviin, käyttänyt farkkuja, saati harjannut tukkaa, tuntuu jopa juhlavalle pistää vähän aurinkopuuteria naamaan ja vaihtaa verkkarit mekkoon. Se on sellainen minikokoinen metodi arjen kohottamiseen.

Ja mitä parisuhteeseen tulee, on välillä erossaolo aika siistiä. En nimittäin esimerkiksi usko, että suhteemme A:n kanssa olisi tällainen, jos emme olisi aloittaneet sitä etäsuhteena. Silloin kun yhdessäolot ja pitkät etäajat vuorottelivat, vahvistivat breikit yhdessäolossa vain sen, että tämä oli juttu, jota oikeasti halusi. Ja jonka eteen halusi tehdä töitä. En nimittäin usko, että kukaan, joka ei olisi tosissaan, jaksaisi sitä piinaa, matkustelua ja tunteiden heittelyä, mitä etäsuhde saa aikaan.

Palasimme  vasta eilen Tampereelle. Pyykkikone rullasi koko illan, kalenteri avattiin ja viikko muutenkin suunniteltiin. Miten ihanaa palata arkeen rentouttavan loman jälkeen!

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: aurinkolasit, Ray Ban // huivi, H&M // takki, Evie, Joutsen* // housut, Stradivarius // kengät, Ten Points*

*saatu

Kommentit (1)

SatuR
1/1 | 

Hei!
Eksyin blogiisi tähän julkaisuun, kun talvitakki on hakusessa. Yhtenä vaihtoehtona on juuri tämä Joutsenen Evie-malli. Onko tässä värinä tumma denim? Entä onko takin värisävy näissä sinun kuvissa lähellä sitä, miltä takki näyttää luonnossa? Jousenen omissa kuvissa takki näyttää huomattavasti vaalemman siniseltä. Entä mikä koko sinulla on tässä ylläsi? Kiitos jo etukäteen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

P1010990 (9).JPG
P1010990 (9).JPG

P1011066 (3).JPG
P1011066 (3).JPG

P1011053 (4).JPG
P1011053 (4).JPG

P1011047 (4).JPG
P1011047 (4).JPG

P1011060 (3).JPG
P1011060 (3).JPG

P1011075 (2).JPG
P1011075 (2).JPG

P1011083 (1).JPG
P1011083 (1).JPG

P1011023 (5).JPG
P1011023 (5).JPG

 

Heippahei täältä Prahasta. Saavuttiin kohteeseen maanantaiaamuna ja nyt viedään viimeistä kokonaista iltaa täällä. Huomenna on vielä päivä aikaa hummailla ja koti-Suomessa ollaan takaisin puolen yön aikaan.

Lähdettiin reissuun tuttavapariskunnan kanssa. Ensin oli tarkoitus lähteä Coldplayn Euroopan-kiertueen jollekin keikalle, mutta oltiin (joulun haminoissa) auttamatta liian myöhässä lipunostossa. Niinpä jäi musahommat tällä kertaa kokematta, mutta reissuun päästiin kuitenkin.

Täytyy sanoa, että takana on nyt kolme päivää rentouttavimpia hetkiä koko kesänä. Me olemme vaan vaellelleet kaupunkia ristiin rastiin ilman mitään suunnitelmia, aikatauluja tai pakollisia kohteita. Kukaan meistä ei ole iskenyt turistikohdelistaa esille, eikä yksikään asia tai nähtävyys reissussa ole ollut must-juttu. Siksipä meillä onkin kai ollut niin älyttömän hauskaa – Ollaan ajauduttu vaikka minkälaisiin paikkoihin ja tilanteisiin.

Muun muassa eilen smoothienhakuretki muutti yhtäkkiä koko iltapäivän suuntaa, kun törmäsimme samalla kävelymatkalla valokuvausliikkeeseen, jossa pystyi otattamaan itsestään 1800-900-lukujen vaihteen tyylisiä valokuvia rekvisiittoineen päivineen. Me naiset innostuimme hommasta aivan täysin ja salamana, eikä siinä hihkumisemme keskellä miehilläkään ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua leikkiin. Niinpä meillä oli kohta mekot, viuhkat ja silinterihatut yllä ja valokuvaajaa pisti parastaan. Aluksi oli tarkoitus ostaa vain yksi kuva, mutta lopulta – tietenkin – meidän piti ostaa koko paketti, kun emme osanneet valita kaikista hulvattomista kuvista vain sitä yhtä suosikkia. Voin sanoa, etten ole oikeasti nauranut aikoihin niin paljon kun kuvausstudiolla räkätimme. Suosittelen vastaavaa hulluttelua ihan kaikille!

Nyt kuitenkin nauttimaan vielä helteisestä illasta, kuohuvasta, sandaaliläpsyttelystä ja lopulta hotellilakanoista ja pitkistä unista. Joskus tämmöinen aikuisten irtiotto arjesta on kyllä aika älyttömän ihanaa! Ja silti, en malta odottaa, että pääsen huomenna yöllä pusuttelemaan F:ää, joka on saanut laatuaikaa mummon kanssa Tampereella. Hän on kuulemma esitellyt mestoja kuin vanha tekijä ja johdattanut mummon tänään muun muassa Naughty Brgriin.

-Karoliina-

P.S. Niitä ”vanhoja” kuvia voi katsella meikäläisen instasta.

P.P.S. Kiinnostaisiko jonkinmoinen Praha-vinkkauspostaus, vaikkei nyt varsinaisissa nähtävyyksissä ollakkaan käyty?  

Kommentit (2)

Laukus
1/2 | 

Moi!

Ehdottomasti kiinnostaa kaikki vinkit. Maanantaina lähtee lento Prahaan. Aikuisten loma..täältä tullaan JEE! :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat