Kirjoitukset avainsanalla ääni

NANSO16.JPG
NANSO16.JPG

Istuin eilen illalla sohvalla. A oli lätkämatsissa, F suihkussa. Ovi kylppäriin oli auki, kuten aina lapsen ollessaan siellä. Korviini kiiri veden lorina ja lapsen höpöttely. Yhtäkkiä sydämeni täytti täydellinen onnellisuus. Siinä oli yksinkertaisuudessaan kaikki se, mitä tarvitsen ollakseni itse. Se, kun kuulee oman lapsen olevan kepeä, leikkisä ja iloisella mielellä. Niin hyväntuulinen, että tekee mieli laulaa kesken leikin: "I feel it in my fingers, I feel it in my toes" pienellä, korkealla äänellä. 

Aloin pohtia kauniita ääniä. Niitä, jotka saavat minut onnelliseksi. Tajusin, että onnellisemmat äänet ovat niitä, jotka eivät maksa yhtään mitään. Ne ovat musiikkia ilman, että kukaan edes soittaa.

Listasin elämäni TOP10 ääntä

  • juuri se F:n leikkiääni, joka hänellä on, kun leikkii yksin. Silloin kun kaikki menee putkeen, eikä ole kiire minnekään. Silloin kun voi vaan antaa leikki-flow`n viedä. 
  • kahvin ääni kaikissa muodoissa: papujenjauhatussurina kahvimyllyssä, kahvikoneen rumina, suodatinkahvin ropina, pannukahvin tärinä liedellä.
  • aviomiehen ääniviestit. Se, ettei ole näkökontaktia, saa kuulemaan toisen sanoman ja äänen vivahteet paremmin kuin kasvotusten. Ääniviesteistä tulee edelleen mieleen etäsuhdeajat ja se, kuinka jokainen viesti tuntui merkitykselliselle.
  • lapsen kikatus. Se mahanpohjasta kumpuava aito nauru, joka kaikuu seinissä ja joka tarttuu aivan väkisin. 
  • kevään ensimmäiset rapisevat kivet kengän pohjan alla. Kun lumi on sulanut ja hiekoitushiekka pyörii asfaltin ja tennarinpohjan välissä.
  • puiden kahina myrskyisen mökkirannan vieressä. Se ääni, joka kertoo luonnon voiman ja mahtavuuden. 
  • palava nuotio. Puiden ritinä ja raksunta. 
  • ratikkakiskojen kolina, joka kantautuu avoinaisesta ikkunasta kesäyönä sisään asuntoon. Tätä ääntä kaipaan Helsingistä aivan hirveästi! Ehkä jos jaksan odottaa kaksi(sataa) vuotta, voin kuulla tuon saman äänen kohta myös täällä Tampereen kodissakin.
  • se, kun itseä tai rakkaita kutsutaa jollakin lempinimellä. Sellaisella, joka kertoo rakkaudesta, lämmöstä ja läheisistä väleistä. Esimerkiksi yhdellä F:n ystävistä on tyttärestä sellainen lempinimi, jota kukaan muu ei hänestä käytä. Joka kerta tuon sanan kuuleminen kuulostaa yhtä ihanalle. 
  • rauhallinen aamu. Se, kun kello ei soi ja saan herätä ensimmäisenä ennen muita. Ja vaikka yöllä olisikin ottanut päähän lapsen kömpiminen viereen ja ahtaalla nukkuminen, kumoaa tällainen aamu silti kaiken sen tuskan. Kun voi herätä niin, että ainoa ääni, jonka kuulee, on kahden tärkeimmän ihmisen hengitysääni. Joskus olen tässä kohdassa tirauttanut pari aamukyyneltäkin. Ihan vaan, koska tajuaa, että tässä on koko se (ääni)maailma, jota oikea ikinä tarvitsee ollakseen onnellinen. 

Mitkä ovat sinun elämäsi top10-äänet?

-Karoliina-

Kuva:Noora Näppilä

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 | 

Kahvikeittäminen, kahvipapujen jauhaminen, pesu ja tiskikoneen äänet on jotenki tosi kodikkaita ja tuo turvallisen olon
Ratikan kolina on myös mun suosikki.
Onko sun sukunimi muuten vaihtunut?

Pautsi
2/11 | 

Olipa kiva postaus ja aloin heti miettimään omia suosikkiääniä.
- Pienen vauvan jokellus (meillä kuopus on 3kk ikäinen ja kuinka hellyyttäviä hänen ”juttelunsa” ovatkaan)
- Oman lapsen nauru
- Lumen narskuminen jalkojen alla
- Meren kohina, kun aallot tulevat rantaan
- Lintujen viserrys kauniina kevät- tai kesäpäivänä
- Se, kun mieheni laulaa. Parasta tietysti, jos hän laulaa jonkun oman suosikki biisini.

Vierailija
3/11 | 

Omien lasten nauru
Se kun 1 vuotias höpöttelee omiaan auton takapenkillä
Lasten uninen tuhina
Kahvinkeittimen ääni aamulla
Lumen narskuminen kenkien alla
Kun mieheni kutsuu minua minun omalla nimelläni

Jm
4/11 | 

Aika samoja :) Omien lasten aito nauru (ei se kovaan ääneen raakuttu tekonauru XD), lapsen unituhina yöllä vieressä, meren kohina, kevään ensimmäisten lintujen laulu, se ääni kun kaataa täydestä viinipullosta lasiin, takkatuli... Ja kaikkein paras kun eilen illalla 3-vuotiaani sanoi ekan kerran kun peittelin hänet nukkumaan ”rakastan äitiä” <3 Ja sydämeni suli <3

cherri
6/11 | 

Edellä mainitut äänet, ne on munkin lemppareita. Mutta top 1 on pääskysten ääni. Illalla kun aurinko on laskemassa ja on muuten hiljaista. On yksin parvekkeella ja kuulee pääskyset, se on mun lohtuääni

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat