Kirjoitukset avainsanalla inhimillisyys

children-1384382_960_720.jpg
children-1384382_960_720.jpg

Kun suunnittelimme Auroora-siskoni pohjalaispolttareita, yksi tärkeä ensivalmistelu oli saada kaikille Jussi-paidat. Normitilanteessa paitojen haalimiseen olisi tarvittu ehkä vain yksi Facebook-huutelu, ja homma olisi ollut siinä, mutta koska Auroora – luonnollisestikin – on siskojensa ja ystäviensä Facebook-kaveri, ei uskallettu ottaa sitä riskiä, että hän olisi tajunnut Jussi-paitojen ja polttareidensa yhteyden. Niinpä piti toimia salamyhkäisesti. Kun live-kysely ei tuottanut tulosta, Hipu-siskoni soluttautui Pohjanmaan alueen nettikirppisryhmään varmistettuaan ensin, ettei ryhmään liittymistä näe ulkopuoliset, ja ettei Auroora satu olemaan itse ryhmässä.

Sitten aloitettiin Jussi-paitojen huhuilu. Kun paitoja ei tahtonut löytyä, eräs nainen vinkkasi, että Seinäjoen Halpa-Hallissa Jusseja olisi kyllä myynnissä. Hitsi vaan, kun ei oltu Seinäjoella. Mutta mitä teki nainen? Hän kysyi, monelleko paidalle olisi tarve, ja sitten hän tarjoutui hankkimaan nuo paidat puolestamme ja kaiken kukkuraksi lähetti ne Hipulle. Voitteko kuvitella? Teki sellaisen vaivannäön aivan tuntemattomien ihmisten puolesta!

Aikuisuus on kai sitä, ettei enää katso maailmaa sinisilmäisesti. Metsä ei aina vastaa kuten sinne huudetaan, sanaan ei voi aina luottaa ja pahuutta – ihan oikeaa pahuuttakin – näkee ympärillään melkein joka viikko. Siksi tuollaiset epäitsekkäät, avuliaat ja ihanat ihmiset ovat sellainen piristysruiske, että sitä jaksaa ihmetellä vielä viikkojen ja kuukausienkin päästä. Koska kysehän ei lopulta ollut edes paidoista. Kyse oli siitä, että ihminen oli ihminen ihmiselle. Jopa sellaiselle, jota ei tunne. Niinhän sen kuuluisikin mennä.

Herää kysymys, mitä kaikke itse olisi valmis tekemään muiden vuoksi. 

-Karoliina-

Kuva: Pixabay 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat